Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Näkymätön tulee näkyväksi - Jos tämä huhu on totta, maailmankaikkeuden tutkimuksessa on astuttu aivan uudelle tasolle

Viestejä maailmankaikkeuden rajuimmista tapahtumista jäljittävät gravitaatioaaltojen metsästäjät ovat mahdollisesti pyydystäneet ensimmäisen kerran kahden neutronitähden yhdistymisestä matkaan lähteneen painovoima-aallon. Mikäli huhut pitävät paikkansa, uusi havainto on merkittävä, sillä kolme aiemmin tehtyä havaintoa gravitaatiaalloista ovat olleet kahden tosiinsa sulautuneen mustan aukon matkaan lähettämiä. Taito saalistaa mustien aukkojen liepeiltä lähtevien aaltojen lisäksi toisiinsa yhtyvien neutronitähtien liikkeelle lähettämiä painovoima-aaltoja nostaisi maailmankaikkeuden ilmiöiden tutkimisen uudelle tasolle. Mustista aukoista liikkeelle lähtevät painovoima-aallot kestävät vain sekunnin murto-osia. Neutronitähdistä matkaan lähtevä painovoima-aalto voi kestää jopa minuutin, joten sen mukana kulkee myös enemmän tutkittavaa informaatiota. Siksi neutronitähdistä matkaan lähtevien gravitaatioaaltojen näkeminen on erittäin arvokasta. Neutronitähti on elinkaarensa lopussa räjähtänyt hyvin tiheäksi pakkautunut tähti. Sillä ei kuitenkaan ole ollut riittävästi massaa, jotta se olisi luhistunut mustaksi aukoksi. –Tämä olisi uskomattoman iso edistysaskel ymmärryksemme lisäämisessä, neutronitähtiaaltojen merkitystä kommentoi Illinoisin yliopiston astrofyysikko Stuart Shapiro Naturen artikkelissa . Painovoima-aallot ovat maailmankaikkeuden rajuimpien tapahtumien synnyttämiä aika-avaruuden hienoisia vääntymiä. Aaltoja lähtee matkaan muun muassa mustien aukkojen ja neutronitähtien liepeiltä. Aallot ovat edenneet maailmankaikkeudessa jopa miljardeja vuosia. Albert Einstein ennusti painovoima-aallot yli sata vuotta sitten julkaistussa yleisessä suhteellisuusteoriassa. Huhut liikkeelle tästä twiitistä Huhut erilaisesta lähteestä matkaan lähteneestä painovoima-aallosta saivat alkunsa elokuun puolivälin jälkeen, kun Texasin yliopiston astronomi J. Craig Wheeler kertoi saaneensa vihiä uudesta gravitaatioaaltohavainnosta. "Se pistää sukat pyörimään jalassasi!" Wheeler twiittasi. Tiedetään myös, että elokuun puolivälin tienoilla moni teleskooppi on suunnannut putkensa kohti 130 miljoonan valovuoden päässä Vesikäärmeen tähdistön suunnassa lymyävää kaukaista NGC 4993 -galaksia. Tiedetään myös, että ne ovat saaneet tehtäväkseen tarkkailla neutronitähdistä liikkeelle lähtevää sähkömagneettista säteilyä. Tietoa muuten näkymättömistä tapahtumista Maailmankaikkeuden ilmiöitä, rakenteita ja kehitystä tutkivat fyysikot ovat painovoima-aalloista innoissaan, sillä aaltojen avulla saadaan tietoa miljardien vuosien takaisista ja etäisistä tapahtumista. Gravitaatioaallot kantavat mukanaan tietoa, jota ei voida muilla olemassa olevilla tutkimusvälineillä havaita. Vaikka gravitaatioaallot ovat maailmankaikkeuden rajuimpia tapahtumia, niiden pyydystäminen maan pinnalla on erittäin vaikeata, sillä pitkään avaruudessa vaeltaessaan aallot laimenevat. Painovoima-aaltojen jättämiä signaaleja pyydystävien mittalaitteiden on oltava niin tarkkoja, että ne erottaisivat ihmisen hiuksen halkaisijan suuruisen värähdyksen yli kolmen valovuoden päässä maapallosta. Valtava määrä uutta tietoa luvassa Kun ensimmäisestä painovoima-aaltohavainnosta ilmoitettiin puolitoista vuotta sitten, julistettiin se saman tien vuosituhannen tiedelöydöksi. Jos huhut neutronitähtiparin löytymisestä pitävät paikkansa, lisää se löytöjen tärkeyttä entisestään. Jos pystytään näkemään monista erilaisista lähteistä liikkeelle lähteneitä gravitaatioaaltoja, tutkijoille on luvassa valtaisa määrä uutta tietoa maailmankaikkeudesta. Tähän mennessä gravitaatioaaltohavaintoja on tehty kolme kappaletta. Viimeisin julkistettiin kesäkuun alussa. Havaitut kolme aaltoa ovat lähteneet matkaan, kun kaksi mustaa aukkoa on ensin vinhasti pyörinyt toistensa ympäri ja sitten sulautunut yhdeksi mustaksi aukoksi. Aallot havainneet kaksi LIGO-laitetta sijaitsevat Yhdysvalloissa muutaman tuhannen kilometrin päässä toisistaan. Uusimmissa havainnoissa mukana on ollut muutaman viikon ajan myös kolmas havaintolaite eli Pisan liepeillä Italiassa sijaitseva Virgo. Virgo teki havaintoja yhdessä Ligon kanssa reilun kolmen viikon ajan elokuussa. Varmistusta saadaan vielä odottaa Eikä uusi havainto pelkästään enää pelkkiin huhupuheisiin perustu. Kun datan keruu 25. elokuuta eli viime perjantaina päättyi, Virgo-tutkimusaseman twiitissä havaintojaksoa kuvattiin sanoilla "erittäin jännittävä". Virgon julkistamassa tiedotteessa puolestaan sanotaan, että Ligo ja Virgo ovat nähneet "joitakin lupaavia ehdokkaita". Monikkomuoto viestii siitä, että havaintoja on useampia. Tiedotteessa kerrotaan, että kerätyn datan analysoiminen ja havaintojen varmistaminen saattaa viedä jonkin aikaa. Tämä viittaa siihen, että saamme odottaa joitakin viikkoja tai kuukausia varmistusta siitä, onko maailmankaikkeuteen gravitaatioaaltotutkimuksen myötä raottunut ikkunan avautunut hieman enemmän ammolleen. Korjaus: 31.8.2018. Muutettu pääkuvan tekstissä 40 tilalle 49 Auringon massainen musta aukko . Painovoima-aaltoja eli gravitaatioaaltoja syntyy avaruuden erittäin rajuissa tapahtumissa: kun tähti räjähtää elinkaarensa päätteeksi, kun kaksi mustaa aukkoa sulautuu yhdeksi tai kun kaksi neutronitähteä pyörii vinhasti toistensa ympäri. Painovoima-aallot ovat edenneet maailmankaikkeudessa miljardien vuosien ajan. Niitä on erittäin vaikeata havaita, sillä avaruudessa edetessään ja maapallon saavuttaessaan ne ovat laimentuneet. Ensimmäinen havainto gravitaatioaallosta julkistettiin Washingtonissa 11. helmikuuta 2016. Sen jälkeen painovoima-aaltoja on havaittu kahdesti. Kaikki kolme havaintoa ovat olleet lähtöisin kahden mustan aukon yhteensulautumisesta. Ensimmäinen havainto saatiin kahdesta mustasta aukosta, jotka olivat sulautuneet yhteen 1,3 miljardia vuotta sitten. Aukkojen massat olivat 29 ja 36 Auringon massaa. Niistä syntyi 62 Auringon massainen musta aukko. Gravitaatioaaltojen havaitsemisen on sanottu olevan yksi tämän vuosituhannen tärkeimmistä tiedelöydöistä.