Tiede

Näitä taulukoita eivät säästöjä suunnittelevat päättäjät ymmärrä: Tällaista muutosta ei Suomessa ole ennen nähty – "Selvää on, että ei sote ainakaan vanhoille ihmisille mitään hyvää lupaa"

Koska suomalaiset elävät yhä pitemmän ja terveemmän elämän, säästöjä suunnittelevat päättäjät kuvittelevat, että vanhojen ihmisten hoidon ja hoivan tarve vähenee. Tampereen yliopiston gerontologian professorin Marja Jylhän mielestä harhakuvitelma on vaarallinen, sillä todellisuudessa avun tarve ei poistu, se vain siirtyy korkeampaan ikään.

Eriika Ahopelto/Aamulehti
Näitä taulukoita eivät säästöjä suunnittelevat päättäjät ymmärrä: Tällaista muutosta ei Suomessa ole ennen nähty – "Selvää on, että ei sote ainakaan vanhoille ihmisille mitään hyvää lupaa"

Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä perää poliittiselle agendalle nykyistä paljon enemmän keskustelua siitä, kuinka vanhusten hoito ja hoiva tulevaisuudessa rahoitetaan, sillä hyvin vanhojen ihmisten määrä Suomessa on rajussa kasvussa.

Vesa VanhalakkaTampere

Ihmisen vanhenemista ja ikääntyvää yhteiskuntaa jo vuosikymmeniä tutkineella Tampereen yliopiston gerontologian professorilla Marja Jylhällä on suuri huoli. Jylhän mukaan päättäjiltä ja sote-uudistuksen tekijöiltä on jäänyt näkemättä yhteiskunnassa käynnissä oleva valtaisa muutos: hyvin vanhojen ihmisten määrä Suomessa kasvaa todella nopeasti.

Samaan aikaan vanhojen ihmisten palvelut ovat julkisen talouden keskeinen säästökohde.

Vanhojen hoitoon ja hoivaan suunnitellaan miljardien säästöjä. Tavoitteena on vähentää erityisesti ympärivuorokautista hoitoa sekä saada yhä useammat vanhat ihmiset asumaan kotona kunnosta riippumatta.

Jylhän mielestä yhtälö on mahdoton.

–Päättäjät eivät näytä oivaltaneen, kuinka iso muutos on. He eivät näe, että käynnissä on pitkäikäisyyden vallankumous.

Vaikka ihmisten elinikä pitenee, hyvin vanhojen ihmisten keskuudessa hoidon ja hoivan tarve tosiasiassa kasvaa koko ajan.

–Sen lisäksi, että Suomessa on paljon enemmän hyväkuntoisia vanhoja ihmisiä, meillä on hyvin paljon enemmän myös huonokuntoisia vanhoja ihmisiä, Jylhä sanoo.

Hyvin vanhoilla ihmisillä Jylhä tarkoittaa 85 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia.

Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa Suomessa 3 000 – 5 000 ihmisellä joka vuosi.

Jukka-Petteri Eronen

1970-luvun alussa Suomessa oli 90-vuotiaita kolmisen tuhatta.

Nyt heitä on noin 50 000.

Vuonna 2065 yli 90-vuotiaita on jo 190 000.

Esimerkiksi Tampereella 90-vuotiaita ja sitä vanhempia ihmisiä oli 2001 hieman yli 1 000. Nyt heitä on reilut 2 500. Vuonna 2040 heitä arvellaan olevan lähes 5 500.

Jukka-Petteri Eronen

Suomessa kasvu on Euroopan huippua

–Uutta on hyvin vanhojen ihmisten määrän hurja kasvu. Muutos on ainutlaatuinen. Se toteutuu nyt kaikissa kehittyvissä maissa. Koko maailman historiassa ei ole koskaan ennen tapahtunut mitään tämän kaltaista.

Suomessa hyvin vanhojen ihmisten määrä kasvaa huippuvauhtia Euroopassa.

Koska suomalaiset nyt elävät yhä pitemmän ja terveemmän elämän, päättäjät kuvittelevat, että hoidon ja hoivan tarve poistuu.

Käsitykseen sisältyy vaarallinen harha, sillä todellisuudessa huonokuntoisuus ja avun tarve eivät suinkaan poistu vaan siirtyvät korkeampaan ikään.

–Tätä paradoksia päättäjien on hyvin vaikea ymmärtää. Totta kai elämän piteneminen tarkoittaa, että Suomessakin on joka vuosi huomattava määrä enemmän aktiivisia ja yhteiskunnan elämään osallistuvia yli 90-vuotiaita ihmisiä. Mutta samalla Suomessa on myös joka vuosi enemmän ihmisiä, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa.

Jukka-Petteri Eronen

Jylhä on ollut mukana tekemässä tutkimuksia, jotka osoittavat, että vaikka ihmiset elävät pidempään, hyvin vanhojen ihmisten keskimääräinen terveydentila ja toimintakyky ovat 15 viime vuoden aikana pysyneet suurin piirtein samalla tasolla.

–Nuoremmat eläkeläiset ovat parempikuntoisia kuin ennen, mutta hyvin vanhat eivät. Tämän ikäryhmän terveys on ollut suurin piirtein samanlainen viimeiset 15 vuotta.

Tampereella muun muassa tätä on tutkittu jo pitkään Tervaskannot 90+ -tutkimushankkeessa.

Jukka-Petteri Eronen

–On siis yhä enemmän aktiivisia ja toimintakykyisiä hyvin vanhoja ihmisiä, mutta on myös yhä enemmän niitä, jotka elämänsä loppuvaiheessa tarvitsevat toisten apua. Ei hoivan tarve mihinkään kadonnut ole, Jylhä sanoo.

–Tämä on helppo ymmärtää väärin, kun olemme oppineet, että yleisesti ottaen toimintakyky paranee.

Biologinen vanheneminen johtaa vääjäämättä siihen, että iän kertyessä myös sairaudet ja huonokuntoisuus lisääntyvät.

–Ihmiselämän dynamiikka on sama koko ajan: Ihminen sairastuu, tulee huonokuntoisemmaksi ja kuolee. Nyt ja tulevaisuudessa nämä vaiheet toteutuvat vain keskimäärin vanhempana.

Jukka-Petteri Eronen

Muistisairaudesta kärsii yhä useampi kotona asuva

Erityisen paljon lisääntyvää hoidon ja hoivan tarvetta aiheuttavat muistisairaudet.

Yli 90-vuotiaaksi elävän ihmisen todennäköisyys sairastua muistisairauteen on 40 – 50 prosenttia. Elämänsä lopulla muistisairaudesta kärsii lähes joka toinen yli 90-vuotiaaksi elävä.

Muistisairauden toteamisen jälkeen elämää on yleensä jäljellä toistakymmentä vuotta. Monia hyviä vuosia voi elää kotona, semminkin jos saa hyvää kotihoitoa. Ongelma on, että suunniteltujen säästöjen myötä kotihoito uhkaa rapistua.

Marja Jylhä

Gerontologian professori Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa. Gerontologia on vanhenemisen ja sen seurauksien tutkimista.

Tampereen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteisen Gerontologian tutkimuskeskuksen GEREC:in pitkäaikainen johtaja vuoden 2018 alkuun saakka.

Suomen Akatemian ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön Tampereen toimintojen toinen johtaja.

Ollut mukana monissa eurooppalaisissa tutkimuksissa ja vanhenemistutkimusta kehittävissä hankkeissa.

Tammikuussa 2017 Jylhä sai Juha Vainion säätiön tunnustuspalkinnon elämäntyöstä väestön terveyden edistämiseksi ja ikäihmisten terveyden parantamiseksi.

Jylhän mukaan muistisairaudessa tulee usein eteen vaihe, jossa ihminen alkaa hahmottaa ympäristöään huonosti.

–Hän ei ole enää aivan varma, onko tämä hänen kotinsa. Hän ei aina hahmota, onko päivä vai yö. Hän unohtaa miten käytetään puhelinta. Hän ei osaa painaa hälytysnappia, vaikka sellainen kotona on.

–Jos kotihoito on ollut paikalla 15 minuuttia ja ovi sulkeutunut, muistisairas ei välttämättä 30 sekunnin päästä enää muista, että asunnossa on kukaan käynyt. Sen lisäksi, että se tuottaa vaaratilanteita ja fyysistä turvattomuutta, se tuottaa ennen kaikkea sietämättömän psyykkisen tilanteen muistisairaalle ihmiselle. Tässä elämänvaiheessa toisen ihmisen pitää olla saatavilla.

"Viestiä on vaikea saada perille"

Jylhä perää polittiselle agendalle säästöjen ja palvelutarpeen kieltämisen sijaan enemmän keskustelua siitä, kuinka vanhusten hoito ja hoiva tulevaisuudessa halutaan rahoittaa.

Maaliskuun alussa julkaistussa pohjoismaisen Nordcare2-tutkimushankkeen Suomen loppuraportissa kerrotaan vanhustenhoidon laadun heikentyneen hälyttävästi viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana.

Ossi Ahola
Yhä useampi muistisairaudesta kärsivä vanha ihminen asuu Suomessa kotona yksin. Tulevaisuudessa yksinasuvien muistisairaiden määrä kasvaa entisestään.

Yhä useampi muistisairaudesta kärsivä vanha ihminen asuu Suomessa kotona yksin. Tulevaisuudessa yksinasuvien muistisairaiden määrä kasvaa entisestään.

Jylhä tapaa työnsä puolesta usein päättäjiä. Kokemus on, että viestin perille saaminen on hyvin vaikeata, kun päättäjien strategiana on palvelutarpeen kieltäminen.

Palvelutarpeen kieltämisstrategiaa tuetaan toistamalla, että "ihmisen on aina parempi olla kotona" ja että "vanhan ihmisen omaa mielipidettä on aina kuultava".

Jylhän mielestä on itsestään selvää, että ihmisen on parempi asua kotona.

–Lauseiden loppuun pitää kuitenkin lisätä: "niin kauan kuin se on mahdollista".

Jylhän mielestä kasvavan palvelutarpeen kieltäminen on yksi syy sen takana, että saamme usein kuulla vanhustenhoitoon liittyvistä katastrofeista mediasta.

–Eivät ne ole sattumia, vaan vanhustenhoitoon liittyvien päätösten kautta systemaattisesti tuotettuja. Totta kai yksittäisessä tapauksessa voi sanoa, että palvelun tarjoaja on toiminut huonosti, mutta kyllä tämä heijastaa koko ongelmaa.

Ihmisarvoista elämää loppuun saakka

Vanhuspalvelut ovat säästökohteena houkutteleva, sillä ala on iso ja siellä on paljon rahaa. Myöskään järjestäytynyttä vastavoimaa ei ole.

Jylhä pelkää, että Suomeen syntyvät kahdet markkinat: tavallisten ihmisten hoivamarkkinat ja kaikkein rikkaimman eliitin erityiset markkinat.

–Selvää on, että ei sote ainakaan hyvin vanhoille ihmisille mitään hyvää lupaa, päinvastoin.

Jylhän keskeinen viesti päättäjille on, että kotipalvelun ja ympärivuorokautisen hoidon tarvitsemat lisäresurssit tunnustetaan.

On myös avattava keskustelu siitä, miten ne rahoitetaan ja kuinka kustannukset jaetaan yhteiskunnan ja palvelun käyttäjien kesken.

–Niin kauan kuin ihmisiä on ollut, yhteiskunnat ja ihmiset ovat toivoneet pitkää elämää. Nykyisten yhteiskuntien suuri saavutus on, että ihmiset elävät vanhemmiksi ja pidempään hyväkuntoisina ja terveinä. Tätä saavutusta ei saa pilata huonolla vanhuspolitiikalla. On hoidettava asiat niin, että vanhan ja muistisairaankin ihmisen elämä on ihmisarvoista ja hyvää loppuun saakka.

Korjaus 30.3.2018 kello 19.32: Korjattu ensimmäisen grafiikan ennusteen vuosiluvuksi

Tervaskannot 90+

Tervaskannot 90+ -tutkimushankkeessa on tutkittu tamperelaisia 90-vuotiaita ja yli 90-vuotiaita hyvin vanhoja ihmisiä jo vuodesta 1995 lähtien.

Tutkitaan muun muassa terveyttä, toimintakykyä, sosiaalisia suhteita, elämän kokemista sekä avun ja palveluiden tarvetta.

1995, 1996 ja 1998 kysely lähetettiin postissa kaikille kotona asuville 90 ja yli 90-vuotiaille tamperelaiselle.

2001, 2003, 2007, 2010 ja 2014 kysely lähetettiin kaikille sekä kotona että hoitopaikoissa asuville tamperelaisille 90- ja yli 90-vuotiaalle.

Uusi Tervaskanot 90+ -kysely aloitettiin 23.3., kun kyselylomake postitettiin 2530 tamperelaiselle 90- ja yli 90-vuotiaalle. Kysely lähti kaikille tamperelaisille, jotka ovat syntyneet 1928 tai sitä aikaisemmin.

Kysely toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.

Jos vastaanottaja ei kykene itse vastaamaan, tutkijat toivovat omaisten tai henkilökunnan apua vastaamisessa.

GEREC ja COCTEL

Gerontologian tutkimuskeskus GEREC on Tampereen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteinen tutkimuskeskus, jossa tutkitaan vanhenemista ja ikääntyvää yhteiskuntaa.

Yli 90 tutkijaa.

Jakaa asiantuntemusta päätöksentekijöille, tiedotusvälineille ja ikäihmisille.

COCTEL on kansallinen rekisteritutkimus, jossa on tutkittu yli 70-vuotiaina kuolleita suomalaisia vuodesta 1998 lähtien. Tutkimusaineistossa on mukana jo yli miljoona suomalaista.

COCTEL selvittää muun muassa sitä, mitä eliniän pidentyminen merkitsee sosiaali- ja terveyspalveluille. Erityisen kiinnostuksen kohteena on, missä ihmisiä hoidetaan viitenä viimeisenä elinvuotena ja miten hoito muuttuu, kun viimeiset elinvuodet sijoittuvat yhä korkeampaan ikään.


Lue myös nämä


Kommentit (29)

  • Nimetön

    Meitä on juuri vavisuttanut uutinen kotihoidon tasosta ja vanhuksen virumisesta kuolleena asunnossaan pitkän ajan. Hallitus on siirtänyt vanhuksia yhä pidemmiksi ajoiksi yksin asumiseen. Tilannetta ei paranna tieto siitä, että yhä useammat joutuvat luopumaan lääkkeistään, koska heillä ei ole varaa ostaa niitä. Kiinteistönvälittäjän työssä olen törmännyt yhä useammin ns kalmanasuntoihin, joissa on virunut ruumis pitemmän aikaa. Ruumiista jää jäljelle vain kalman tuoksu ja eräässä tapauksessa ruumismadot tunkeutuivat viereiseen asuntoon. onko tämä sivistysvaltiolle ominaista? Nyt tarvitaan taloyhtiöiden muiden asukkaiden tarkkavaisuutta heti, kun rappukäytävässä on pienikin merkki epämääräisestä hajusta. Isännöitsijöiden rooli korostuu myös entistä enemmän, jotta yksinäiset koteihinsa menehtyneet vanhukset edes löydettäisiin nopeasti. Nopea huolehtiminen menehtyneistä on edes pieni jäänne sivistysvaltiosta, jonka hallituksemme on romuttanut hylätessään vanhukset.

  • Raija Malmi

    Olen kohta 82 vuotias vanhus. Mieleltäni vireä. Seuraan politiikkaa. Olen uudistusten kannalla, mutta en niin, että se veisi elämänhalun. Ystävieni kohdalla on ollut tapauksia, joissa vanhus on passitettu kotiin, vaikka hänellä ei ole hoitoa järjestetty sinne. Hän ehti olla kotona yhden yön ja sitten vietiin erikoissairaalaan. Tämä ei ole oikein. Sairaalle ihmiselle on järjestettävä kotiin hoito ennen palautusta. Emme kai heitä heitteille. Se ei ole ihmisarvoista.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio