Naiset ja miehet samaan tupaan armeijassa? – Yhteistuvat saavat laajaa kannatusta Puolustusvoimissa

Varussotilaiden edunvalvontajärjestö ehdottaa kokeilua reserviupseerikouluun. Naisista kaksi kolmasosaa hyväksyy sekatuvat.

Joel Maisalmi
Naiset ja miehet samaan tupaan armeijassa? – Yhteistuvat saavat laajaa kannatusta Puolustusvoimissa

Varussotilaiden edunvalvontajärjestön uusi puheenjohtaja Jaakko Kivistö on sitä mieltä, että yhteistuvat

Anita Simola

Varussotilaiden edunvalvontajärjestön uusi puheenjohtaja Jaakko Kivistö sanoo, että asepalvelusta suorittavien miesten ja naisten yhteistupia voisi kokeilla myös Suomessa.

Muissa pohjoismaissa tuvat ovat pitkälti yhteisiä.

–Norjassa on saatu hyviä kokemuksia yhteistuvista. Meillä yhteistuvat voisi aloittaa pilottina vaikkapa reserviupseerikoulusta.

Yhteistuvat voisivat lisätä yhtenäisyyden tunnetta.

Kivistön mukaan nyt törmätään usein siihen, että tiedonkulku ei ole paras mahdollinen, kun miehet ja naiset yöpyvät eri kerroksissa. Erilaisilta kahnauksilta ei ole vältytty.

–Yhteistuvat tehostaisivat tiedonkulkua ja naiset pääsisivät paremmin porukkaan mukaan.

Kivistö tähdentää, että yhteistuvat vaativat kaikkien siellä asuvien suostumuksen.

–Jos yksikin on vastaan, niin siitä on luovuttava.

Teltassa jo yhdessä

Yhteisyöpyminen ei ole uutta Suomessakaan.

–Maastoharjoituksissa miehet ja naiset yöpyvät samoissa teltoissa.

Yhteismajoitus nousee esille Puolustusvoimien teettämässä tasa-arvoselvityksessä. Hanketta ei suinkaan tyrmätä.

–Naisista vain noin kolmannes vastusti yhteistupia ja miehistä vajaa kolmannes.

Selvitys kertoo myös, että varussotilasjohtajat kohtelevat alaisiaan tasa-arvoisesti ja heidän työhönsä ollaan tyytyväisiä.

–Sen sijaan samassa asemassa olevilla, esimerkiksi alikersanteilla on ongelmia keskenään. Yhteistupa voisi auttaa tähänkin pulmaan.

Verohelpotus pieni korvaus

Varussotilaiden edunvalvontajärjestö ajaa asepalveluksen suorittaneille verohelpotusta.

–Tällainen helpotus on käytössä esimerkiksi Sveitsissä.

Kivistön mukaan varussotilaalle taattaisiin kymmenen vuoden ajan oikeus verovähennykseen riippumatta siitä, kuinka pitkä palvelusaika hänellä on ollut.

Verovähennys olisi kolme prosenttia ansiotuloista. On laskettu, että se merkitsisi 30–50 miljoonaa euroa vuodessa.

–Se ei ole niin suuri potti, että se heilauttaisi valtion taloutta suuntaan tai toiseen, mutta sillä olisi iso merkitys.

Vähennys lisäisi entisestään maanpuolustustahtoa ja kertoisi sotilaille, että heidän palvelustaan arvostetaan.

Hän muistuttaa, että sotilas joutuu kriisissä puolustamaan maataan henkensä uhalla.

–Ajattelemme, että siitä olisi hyvä palkita muutoinkin kuin ojentamalla lämmintä kättä ylennystilaisuudessa, jos ylennyksen onnistuu saamaan.

Pinkat historiaan

Monelle asepalveluksen suorittaneelle pinkka on erityisen tuttu. Sen piti olla tip top, tai tuli sanomista, mutta ei enää.

Pinkalla tarkoitetaan armeijan ohutta päiväpeittoa, joka oli taiteltava sääntöjen mukaan siistiksi pinkaksi jakkaralle yön ajaksi. Peiton ruudut piti olla suorassa ja pinnan tasaisen. Monelta tämä viikkaus kysyi harjoittelua ja pitkää pinnaa iltaisin.

Puolustusvoimien yleisen palvelusohjesäännön mukaan pinkan teko on jäänyt historiaan. Sitä ei enää mainita säännössä.

Kivistö iloitsee, että paljon muutakin aikaa vievää työtä on jäänyt unholaan.

–Esimerkiksi iltavahvuuden laskemiseen ei enää hinkata tuntia. Se sujuu nykyisin nopeasti ainakin joissakin yksiköissä. Myös teltan kasaamista ja purkamista ei enää harjoitella niin usein kuin ennen. Niin ikään vaatteiden vaihtoa tiukalla aikataululla vaikkapa palvelusasusta taisteluasuun ei harjoitella niin tiuhaan kuin aiemmin.

Kivistön mukaan puolustusvoimat on viimeisten viiden vuoden aikana poistanut paljon "turhaa tavaraa" palvelusajasta.

–Siitä iso peukutus pääesikunnalle. Meillä on menty ehkä yhdysvaltalaiseen tyyliin. Kun harjoitellaan, niin harjoitellaan 110-prosenttisesti. Kun levätään, niin se tehdään samalla prosenttimäärällä.

–Monet asiat tehdään nyt fiksummin kuin ennen.

Aamulehti on päättänyt välttää sukupuolittuneita, esimerkiksi mies-päätteisiä sanoja ammateista ja tehtävistä. Siksi teksteissämme voi esiintyä totutusta poikkeavia ilmaisuja.

Varussotilaan asialla

Varussotilaiden edunvalvontajärjestön (viralliselta nimeltään Varusmiesliitto) uusi puheenjohtaja 2018-2019 Jaakko Kivistö.

Kotoisin Seinäjoelta, asuu nykyisin Helsingissä.

Opiskelee kauppatieteitä Aalto-yliopistossa.

Käy säännöllisesti vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa.

Suoritti asepalveluksen Dragsvikissä, koska halusi oppia ruotsin kielen.

Ajaa äänestyskoppeja sotilaskoteihin, jotta äänestys olisi helpompaa palvelusaikana.

Hanke etenemässä lähiaikoina.

Jehovan todistajien vapauttamiseen armeijasta ei suoraa kantaa, koska oikeusprosessi on kesken.

Liiton periaatteena on yhdenvertaisuus.

Haluaa rukata saapumiseriä kahdella kuukaudella eteenpäin työnsaannin ja opiskelun aloittamisen takia.

Uudistus toisi myös säästöjä. Toistaiseksi pääesikunta ei ole lämmennyt ajatukselle.

Liitto edustaa sekä varussotilaita että siviilipalveluksen suorittaneita.


Kommentit (8)

  • Ehdottomasti.

    Ehdottomasti on sitten järjestettävä niin, että joka tuvassa on tasaparit. Eipä aikaakaan kun siellä alkaa lempi leiskuaan ja jää punkkia tyhjiksi kun ollaan saman peiton alla ”viettämässä” varushenkilöpalvelusta. Ei ainakaan edesauta palveluksessa viihtymistä jos joutuu yksin lymyileen peiton alla teltassa kun yläpetillä on ”sulkeiset”.

  • Nimetön

    Jos ei armeijassa saanut edes pinkkaa kuntoon kerralla, niin miten helkkarissa pärjää silloin työelämässä? Niin yksinkertainen asia. Aikoinaan piti vielä vaatteetkin pinkata samalle tuolille samaan muotoon kuin päiväpeite.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio