Tiede

"Naisen oikeudet eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä edes Suomessa", muistuttaa kahden miljoonan euron tutkimusrahoituksen saanut suomalaistutkija

Esimerkiksi oikeus siihen, että nainen ei tule raiskatuksi avioliitossa, saatiin Suomeen vasta 1993. Tasa-arvoinen avioliittolaki saatiin Suomeen vasta 2000-luvulla.

Kimmo Penttinen
"Naisen oikeudet eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä edes Suomessa", muistuttaa kahden miljoonan euron tutkimusrahoituksen saanut suomalaistutkija

Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola pääsee seuraavat viisi vuotta pureutumaan perusteellisesti EU:n poliittisen vallan ytimessä vallitsevaan sukupuolten tasa-arvokysymyksiin.

Vesa VanhalakkaAamulehti

Sukupuolentutkimuksen professorin Johanna Kantolan mielestä Suomessa ajatellaan herkästi, että sukupuolten välinen tasa-arvo on itsestäänselvyys. Tasa-arvosta ei pitäisi oikeasti puhua, koska se on jo saavutettu.

–On hyvä muistaa, että suomalaisen naisen oikeudet eivät ole olleet mitään itsestäänselvyyksiä. Niistä on taisteltu ja osa näistä kamppailuista on hyvin tuoreita. Tätä eivät nuoret sukupolvet välttämättä tiedosta, Kantola sanoo.

Esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki saatiin Suomeen vasta 2000-luvulla. Nainen sai oikeuden oman sukunimensä säilyttämiseen avioliitossa vasta 1987. Oikeus siihen, että ei tule raiskatuksi avioliitossa, saatiin vasta 1993.

Siksi monia ärsyttää, jos tutkija nostaa esille valtarakenteita, joissa sukupuoli ja valta näkyvät ja jotka tuottavat eriarvoisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan.

–Se haastaa arkikäsitystä ja valtarakenteita. Sieltä se voimakas vastareaktio kumpuaa.

Aamulehden nimikampanja on tärkeä

Samasta syytä esimerkiksi Aamulehden lupaus ottaa sukupuolineutraalit termit käyttöön ammattinimikkeissä tuntuu monesta epämiellyttävältä.

Kantolan mielestä sukupuolilatautuneiden termien nostaminen esille journalismissa on kuitenkin valtavan tärkeätä, sillä se on merkittävä keino tehdä näkyväksi se, kuinka sukupuoli on läsnä kielessämme.

–Kielen on muututtava ajassa. Mies- ja nais-päätteistä luopuminen on askel, joka meidän on otettava.

Vesa Vanhalakka Twitterissä: @vanhalakka


Lue myös nämä


Kommentit (6)

  • Nimetön

    Täällä nämä ”armeija sorsii miehiä” -kommentoijat eivät huomaa lainkaan, että synnytys sorsii naisia. Epätasa-arvo siis tasoittuu. Valtaosa miehistä käy armeijan, valtaosa naisista synnyttää. Molemmissa on suunnilleen sama palvelusaika. Sen sijaan kummankin ”kertausharjoitukset” sorsivat selvästi enemmän naisia kuin miehiä. Naisilla kun kertaus on edelleen 9 kk, kun miehet pääsevät paljon vähemmällä.

  • heppu

    Poliittisen vallan ytimessä näyttäisi todella olevan tasa-arvovääristymää, sillä kuudesta naisministeristä kolme on kokonaan vailla ministerivaliokuntapaikkaa. Miespuolisia ministereitä
    on 11, ja heistä jokaisella on paikka vähintään yhdessä ministerivaliokunnassa.

    Laajemmin katsoen tilanne ei ole näin huono. Eduskunnassa on 15 pysyvää erikoisvaliokuntaa ja
    EU-asioita koordinoiva suuri valiokunta. Näiden jäsenistössä on 101 naista ja 143 miestä, ja puheenjohtajistossa 14 naista ja 19 miestä. Naisten osuus vastaa siten melko tarkasti heidän osuuttaan kansanedustajista, joka on 41.5 %. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi sijoittuu toiseksi heti Ruotsin jälkeen. Euroopan parlamentissa Suomella on 13 paikkaa, joista 8 on naisedustajia. Naisten osuus mepeistä, 61.5 %, on EU:n suurin.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet