Talous

Mitä tekisit, jos sinulla olisi ylimääräinen satanen? – Tutkimuksen mukaan suomalainen varautuu yllättäviin menoihin, vaikka tileillä on jo liikaa rahaa

Suomalaisilla on matalampi taloudellinen mielenrauha kuin muilla pohjoismaalaisilla, selviää Danske Bankin tutkimuksesta.

Colourbox
Mitä tekisit, jos sinulla olisi ylimääräinen satanen? – Tutkimuksen mukaan suomalainen varautuu yllättäviin menoihin, vaikka tileillä on jo liikaa rahaa

Yli 16 000 pohjoismaalaiselta kysyttiin, mitä he tekisivät, jos heille kertyisi joka kuukausi ylimääräinen satanen. Ekonomistin mielestä rahan käyttö ei ole erityisen viisasta.

Vesa-Pekka Hiltunen

Jos lompakkoosi jäisi ylimääräinen satanen joka kuukausi, mitä tekisit sillä?

Kysymykseen vastasi 16 000 pohjoismaalaista ja yli 3 000 suomalaista Danske Bankin tutkimuksessa.

Pohjoismaissa 41 prosenttia ja Suomessa peräti 46 prosenttia asukkaista säästäisi rahan pahan päivän varalle. Pohjois-Suomessa summan laittaisi "sukan varteen" 42 prosenttia vastaajista.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist pitää lukuja erittäin korkeina. Hänen mielestään tämä ei ole järkevintä mahdollista taloudenhoitoa.

–Itse näkisin paljon mieluummin, että raha sijoitettaisiin. Suomalaisilla on keskimäärin aivan liikaa rahaa käyttötileillä, hän sanoo.

(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)

Suomalaisilla matalakorkoisilla tileillä makaa 60–85 miljardia euroa "laiskaa" rahaa, joka ei käytännössä tuota. Toki se on hyvin epätasaisesti jakautunut: joillakin rahaa ei ole lainkaan ja joillakin sitä on selvästi enemmän.

–Ihmisellä pitää olla jonkinlainen käteispuskuri, mutta monella suomalaisella olisi mahdollisuus sijoittaa paljon nykyistä enemmän, Appelqvist sanoo.

Vastauksista käy ilmi, että suomalaiset, erityisesti pohjoissuomalaiset, ovat hivenen muita pohjoismaalaisia innokkaampia sijoittamaan, kun taas muissa pohjoismaissa käytettäisiin raha eläkepotin kartuttamiseen.

–Näen, että kyse on samasta sijoitustoiminnasta. Suomessa lakisääteinen työeläkejärjestelmä on paljon laajempi kuin muissa Pohjoismaissa, Appelqvist sanoo.

Danske Bankin tutkimuksen mukaan suomalaisilla on matalampi taloudellinen mielenrauha kuin muilla pohjoismaalaisilla. Suomessa indeksi jää 6,1:een, kun muissa Pohjoismaissa indeksi on noin 6,5.

Suomalaisten keskuudessa tulojen rooli taloudellisen mielenrauhan osana on merkittävämpi kuin muissa Pohjoismaissa. Kolme viidennestä kokee, että suuremmat tulot lisäisivät heidän luottamusta omaan talouteensa, kun muissa Pohjoismaissa vastaava luku on 55 prosenttia. Säästämisen ja sijoittamisen rooli on pienempi Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.

Danske Bankin näkemyksen mukaan taloudellista luottamusta kannattaisi rakentaa aiempaa enemmän sijoitusten varaan.

Suomalaisista yli puolet kertoo, etteivät he sijoita, koska heillä ei ole ylimääräistä rahaa. Suomalaisista 36 prosenttia sijoittaa ylimääräisiä säästöjään. Sijoittamisen jättävät väliin useammin naiset kuin miehet, useammin pelkän peruskoulun suorittaneet kuin ammatillisen tai korkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneet.

Alueellisia eroja taloudellisessa mielenrauhassa on Suomen sisällä melko vähän, kertoo Danske Bankin Rovaniemen konttorinjohtaja Janne Sandgren.

–Koko Suomessa 26 prosenttia suhtautuu suuressa tai erittäin suuressa määrin luottavaisesti omaan taloudelliseen tilanteeseen. Pohjois-Suomessa luku on 25 prosenttia.

Tuloerot näkyvät myös tässä asiassa.

Samaan aikaan 28 prosenttia itä- ja pohjoissuomalaisista on vähintään viikoittain huolissaan siitä, riittävätkö rahat kaikkeen tarvittavaan. Se on valtakunnallista tasoa (29 prosenttia). Pohjois-Suomessa ollaan myös muuta maata huolestuneempia siitä, pysyykö työpaikka.

Pekka Aho
Suomessa taloudellinen mielenrauha -indeksi jää 6,1:een, kun muissa Pohjoismaissa indeksi on noin 6,5. Suomen sisällä ei ole suurta alueellista eroa, kertoo Danske Bankin Rovaniemen konttorinjohtaja Janne Sandgren.

Suomessa taloudellinen mielenrauha -indeksi jää 6,1:een, kun muissa Pohjoismaissa indeksi on noin 6,5. Suomen sisällä ei ole suurta alueellista eroa, kertoo Danske Bankin Rovaniemen konttorinjohtaja Janne Sandgren.

Ikä vaikuttaa luottamukseen paljon enemmän kuin asuinpaikka. 35–54-vuotiaat ovat vähiten luottavaisia nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa.

Ruuhkavuosia viettävät kokevat usein, että oma talousluottamus on heikompaa kuin muilla saman ikäisillä.

–Keskimäärin tämä tuskin pitää paikkaansa, mutta ilmeisesti uratoiveiden ja perhe-elämän ristipaineessa arvio värittyy turhankin synkäksi, Appelqvist sanoo.

Suomalaiset ovat eniten huolissaan vakavasta sairaudesta (43 prosenttia huolissaan), henkilökohtaisesta taloudestaan (40 prosenttia) ja työstään (30 prosenttia).

Naisista 38 prosenttia ei juuri luota taloudelliseen tilanteeseensa, kun miehillä tämä osuus on 26 prosenttia.

Danske Bank: Talous kasvaa

Danske Bank nostaa tämän vuoden talouskasvuennustetta, se kertoi tiistaina.

Pankin ekonomistit ennustivat aikaisemmin tälle vuodelle 2,4 prosentin kasvua, mutta ennuste nousee nyt 2,7 prosenttiin.

Ensi vuoden ennuste pysyy ennallaan 2,0 prosentissa.

Suomenkin hyvää talouskehitystä uhkaa kansainvälisen talouden epävarmuus. Maailmantaloudessa viime vuosi oli paras pitkään aikaan ja kasvua tuli kaikilta keskeisiltä talousalueilta. Nyt edelleen pääosin positiivista taloustilannetta heikentää kauppasodan uhka ja Euroopassa Italian uuden hallituksen aiheuttama epävarmuus.


Kommentit (4)

  • Köyhäläinen

    Jokaisella on tietysti omat taloudelliset tilanteensa, mutta itse henkilökohtaisesti käytän kaiken liikenevän rahan – pientä muutaman satasen hätävaraa lukuunottamatta – lähinnä omien tulonlähteideni aikaansaamiseen.
    Käytännössä tämä voi tarkoittaa esim. työvälinehankintoja ja muuta vastaavaa. Kannattaa huomata jokaisen sellainenkin asia että jos oikeita työpaikkoja ei ole, itsensä työllistäminen jollakin tavalla voi jäädä loppujenlopuksi viimeiseksi vaihtoehdoksi. Eli ei kannata ottaa ainakaan itsestäänselvyytenä sitä, että se oma turvallinen ay-liike-työpaikka säilyy ikuisesti, etujärjestöissäkin käydään tuolileikkejä, ja se voi tulla yllätyksenä kun huomaa että minkäänlaista tukea ei heru mistään ja pitää sitten investoida esim. toimeentulotuesta omia työmahdollisuuksia varten.
    Talouden kasvulukemiin kannattaa suhtautua varauksella, jokaisella on varmaan joku tuttu joka pystyy heti kertomaan että ei näy heidän elämässään nämä hallinnon positiiviset talousuutiset. Tulonlähteiden olemassaolo kannattaa jollakin tavoin pyrkiä varmistamaan, ja mieluiten niin että ei kannata liikaa luottaa siihen että työlle olisi aina kysyntää saati sitten että siitä haluttaisiin maksaa. Muitakin tulonlähteitä on olemassa kuin pelkkä työn myynti tuntihinnalla, toki se voi vaatia hiukan pitkäjänteisempää suunnittelua ja jonkin verran opiskelua ja perehtymistä.

  • köyhä veronmaksaja

    Itse säästän kaiken mitä mahdollisesti saan! En osta MITÄÄN jos mahdollista, pitkin hampain käyn ruokakaupassakin.
    En tilaa esimerkiksi mitään lehtiä ja ”pakkomaksan” YLE-veronkin, vaikka tuosta tuutista mitään järkevää ei tule..olen siis osittaisessa ostolakossa.
    Ja tosiaan pankkeja ja sijoitusneuvojan lehdessä sanomaa ”osta nyt” on auttamattomasti viikon/kuukauden myöhässä oleva neuvoja. Pankissa taas on onnettomia ”sijoitusneuvojia” tietämykseltään markkinoista? Osaavat vain sen teknisen puolen eli kuinka asia hoidetaan ja saavat itselleen siten mahdollisimman suuren osuuden, joten ÄLÄ USKO noita instansseja?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio