Minna Paijan elämä mullistui, kun hän muutti ulkomaille ja löysi intohimonsa – "Mietin, miksi en ole pitänyt miekkaa kädessäni koko elämääni"

Minna Paijalla on erikoinen työ: hän opettaa, miten väkivaltaa näytellään turvallisesti ja aidon näköisesti teatterissa ja elokuvissa.

Ossi Ahola
Minna Paijan elämä mullistui, kun hän muutti ulkomaille ja löysi intohimonsa – "Mietin, miksi en ole pitänyt miekkaa kädessäni koko elämääni"

Minna Paija työskentelee freelance-teatteritaisteluopettajana Britanniassa. Hän opetti sunnuntaina, kuinka valomiekoilla taistellaan näyttävästi ja turvallisesti.

Jenna Keto-TokoiAamulehti

Minna Paija keskittyy intensiivisesti opettaessaan ja käyttää valomiekkaa, puukkoa tai ketjuja taitavasti. Hän on Britanniassa asuva teatteritaistelun opettaja, joka pitää toisinaan kursseja myös Suomessa.

Ammatti on tuonut mukanaan lukuisat mustelmat ja katkennen kylkiluun, mutta Paija tekee työtä aina vakavasti, hyvällä huumorilla ja intohimolla. Se näkyy myös Paijan tunnilla.

Muutto ulkomaille mullisti uran

Iloinen nainen puhuu sujuvasti suomea brittiaksentin ja Rauman murteen sekoituksella. Brittivuodet näkyvät puheessa, sillä toisinaan mukaan lipsahtaa englanninkielisiä sanoja ja joskus suomenkielisiä sanoja on haettava, mutta juttu ei siihen katkea.

Näyttelijän ura elokuva- ja teatteriväkivallan parissa alkoi, kun Paija muutti Britanniaan puoleksi vuodeksi 1990-luvun puolivälissä. Puoli vuotta venähti nopeasti 21 vuodeksi.

Britanniassa Paija löysi itsensä. Nuorta näyttelijää masensi näyttelijöiden välinen kilpailu, ja niin hän päätti erottua muiden näyttelijöiden joukosta ja halusi erikoistua.

–Kävin yhden kurssin teatteritaistelua. Sitten se vain nappasi. Mietin, miksi en ole pitänyt miekkaa kädessäni koko elämääni. Ja sitten tajusin, että näytän todella hyvältä, kun minua lyödään teatteritaistelussa, Paija sanoo iloisen naurun saattelemana.

Siitä lähti Paijan teatteritaistelu-ura. Hän hakeutui opiskelemaan alaa ja sai parin vuoden oppisopimuksella pätevyyden opettajaksi British Academy of Dramatic Combat -organisaatiossa. Nyt hän on ollut alalla 12 vuotta, joista on opettanut 8.

Aidon näköistä, epäaitoa väkivaltaa

Paija pelaa totuuden ja valheen rajalla: väkivallan ja stunttien on näytettävä aidoilta, mutta niiden ei pidä vahingoittaa ketään.

–Näyttelijän naama on hänen "money makerinsä", rahantekovälineensä. Jos vaikka nenä murtuu, se ei ole mikään pikkujuttu. Siksi teatteritaistelun opettajia tarvitaan, jotta näyttelijään ei satu.

Stunttionnettomuuksia tapahtuu suurissakin elokuvatuotannoissa toisinaan, mutta pääasiassa työ on turvallista tarkan suunnittelun ansiosta.

Paija korostaa, että taistelukohtaukset ovat muutakin kuin huitomista ja mässäilyä. Niissä ilmaistaan tunteita, henkilöiden asemaa ja rakennetaan juonta. Lisäksi komeat miekkailukoreografiat tuovat elokuvaan liikettä ja katsojille elämyksiä.

Niiden tekeminen on kuitenkin kovaa, pitkäjänteistä työtä, Paija sanoo.

Kaikki alkaa katsekontaktista

Teatterissa tai elokuvissa nähtävissä taisteluissa ei improvisoida. Taistelut ja väkivaltakohtaukset suunnitellaan hyvin tarkkaan niin, että taistelun osapuolet, kameraryhmä ja ohjaaja tietävät täsmälleen, mitä tapahtuu.

Paija sanoo, että näytellyssä väkivallassa kaikki alkaa ihmisten välisestä yhteydestä ja katsekontaktista. Päälle ladotaan oikea tekniikka sekä sovittu koreografia, ja koko paketti kuorrutetaan roolihahmon luonteella ja tunteilla, joita halutaan ilmaista.

–Kutsun sitä väkivaltaiseksi tanssiksi, Paija sanoo.

Ossi Ahola
Miekan käyttäminen vaatii selkeitä liikkeitä. Paija kehottaa pitämään kädet rennossa, mutta leveässä asennossa. –Mandariinit kainaloihin, huutaa Paija.

Miekan käyttäminen vaatii selkeitä liikkeitä. Paija kehottaa pitämään kädet rennossa, mutta leveässä asennossa. –Mandariinit kainaloihin, huutaa Paija.

Joskus kuitenkin sattuu

Paija sanoo, että mustelmat kuuluvat alaan, joskus vastaan tulee vakavampiakin loukkaantumisia. Kerran häneltä katkesi kylkiluu elokuvastuntissa, jossa roolihenkilö putoaa kalliolta. Paija heittäytyi näyttelijän puolesta puolitoista metriä alas patjalle, eikä siinä käynytkään suunnitellusti.

–Tunsin heti, että kylkiluuni murtui. Seuraavat pari viikkoa menivät särkylääkkeiden voimalla. Sen kohtauksen on parasta tulla elokuvaan, kun se ilmestyy, lisää Paija naureskellen.

Kerran Paija löi itseään miekalla otsaan, kun keskittyminen syystä tai toisesta herpaantui. Pahemmin ei kuitenkaan käynyt, eikä asiasta voi syyttää kuin itseään.

Jos lyönti tuntuu oikealta, se on väärin

Yleensä ihmisille on vaikeaa lyödä toista ihmistä. Siksi Paija antaa opetettaviensa lyödä ensin leikisti itseään vatsaan, tietenkin tekniikan hiomisen jälkeen. Näytellyssä väkivallassa lyödään pääosin alueille, joissa on paljon lihaksia ja pehmeää kudosta.

Esimerkiksi kasvoihin tai hyvin luisiin kohtiin ei yleensä lyödä lainkaan, vaikka teatterilyöminen onkin lähinnä kevyt tönäisy. Lyötävä taas voi hieman jännittää lihaksiaan, jolloin kevyt isku ei varmasti satu.

Hankalimpia opetettavia ovat ihmiset, joilla on vahva kokemus taistelulajeista, koska he ovat tottuneet iskemään suoraan kohteeseen.

–Jos lyönti tuntuu lyöjästä oikealta, se on usein väärin. Kun lyönti tuntuu oudolta ja hankalalta, silloin isku menee yleensä oikein teatteritaistelun näkökulmasta.

Näytellyssä väkivallassa iskun voima ohjataan pois toisesta näyttelijästä ja osumaa on hillittävä. Esimerkiksi miekalla lyödään kovaa, mutta ei koskaan toista näyttelijää, vaan isku ohjataan hänen ohitseeen. Jotta iskut näyttävät aidoilta, liikeradat opetellaan etukäteen ja taisteluihin tuodaan voimaa ilmeistä ja eleistä.

Paija sanoo, että asiaa ei ole vaikea oppia, sillä kaikessa kyse on tekniikasta.

Minna Paija

40-vuotias näyttelijä ja teatteritaistelun opettaja.

Opiskeli British Academy of Dramatic Combat -organisaatiossa, josta saa pätevyyden teatteritaistelun opettajaksi.

Kotoisin Raumalta, muutti 1990-luvun puolivälissä Britanniaan.

Opettaa työkseen näyttelijöitä taistelemaan erilaisilla aseilla. Suunnittelee myös elokuvien väkivaltakohtauksia.

Työskennellyt muun muassa elokuvissa Born of Hope (2009), Drones (2016), Bondet by blood (2017), Cognition (2017) sekä Sunburn (2017).


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet