Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Miksi Koreoiden tapaaminen järjestyi? Kyseessä on joko suuri huijaus tai pelko USA:n sotilaallisesta iskusta

Etelä-Korean ja Pohjois-Korean johtajat Kim Jong-un ja Moon Jae-in ilmoittivat perjantain huippukokouksessaan, että tavoitteena on rauhansopimus maiden välillä vielä tänä vuonna. Johtajat toistivat tapaamisessaan myös tavoitteen Korean niemimaan ydinaseriisunnasta. Mikä loppujen lopuksi on tämän historialliseksi luonnehditun tapaamisen anti, Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Mika Aaltola? –Merkittävintä on ilmapiirin ja tilanteen iso muutos viime kesästä, jolloin alkoi hankala ja vakava kansainvälinen kriisi Korean niemimaalla. Nyt haetaan otollista hetkeä, joka estää kriisin eskalaation (laajentumisen) tuolla alueella. –Johtajat hakevat rauhansopimusta ja vihollisuuksien lopettamista. Siihen liittyy myös suurvaltojen osuus. Tilanne näytti vielä jokin aika sitten tosi hankalalta. Miksi tapaaminen kuitenkin onnistui? –Tähän liittyy paljon poliittista spekulaatiota. Voi olla, että Pohjois-Korean nuorehko johtaja haluaa jättää omaksi perinnökseen kansan elintason kohottamisen. –Kyynisempi selvitys on, että Pohjois-Korea on tehnyt näin (liennyttänyt) ennenkin. Sen ansiosta maa saa taloudellista tukea ja sanktioiden lievennyksiä. –Ero aikaisempaan on lännen asenne. Pohjois-Korea on ollut nyt tehokkaasti eristetty talouspakotteiden avulla ja lisäksi on lisätty sotilaallisen iskun vaara. Pohjois-Korea ymmärtää, että Yhdysvallat on tehnyt sotilaallisia suunnitelmia Pohjois-Korean varalle. Näin ei toimittu presidenttien Barack Obaman ja George W. Bushin aikana. Presidentti Donald Trumpin arvaamattomuus ja sotilaallisen mahdollisuuden vaihtoehto on lisännyt painetta. –Myös Kiinalla oli oma roolinsa. Kiinan ja Pohjois-Korean välinen kauppa on elintärkeä Pohjois-Korealle. Saavatko maat rauhansopimuksen aikaiseksi? –On se mahdollista. Siihen tarvitaan Koreoiden lisäksi kaikkien Korean sotaan (1950–1953) osallistuneiden maiden tukea – kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan, jotka olivat keskeisiä osapuolia. Ehkä myös Venäjän tukea. Rauhansopimus on sitten laajempi sopimus koko Korean niemimaasta. Joidenkin arvioiden mukaan Pohjois-Korean Kimin ja USA:n Trumpin tuleva tapaaminen on vielä merkittävämpi asia kuin nyt pidetty perjantain kokous. Toteutuuko tämä tapaaminen? –Ei se ole vielä kirkossa kuulutettu, mutta tämän päivän tapaaminen antaa siihen tukea. Tapaaminen kesällä on todennäköistä. Mutta tapaaminen voi toki päätyä umpikujaan. Trump on sanonut, että "sillä on sitten seurauksensa". Voisiko Trumpin ja Kimin tapaaminen olla Helsingissä? –Mongolia tai Singapore ovat todennäköisemmät paikat. Helsinki ei ole kuitenkaan mahdoton vaihtoehto. Onhan kaupungilla oma painoarvonsa ja maineensa "Helsingin hengestä". Voiko Pohjois-Korea koskaan luopua ydinaseestaan? –Tämän suhteen olen skeptinen. Jos ydinase turvaa Kimin vallan, hänen valtansa täytyisi turvata jollain muulla tavalla. –Kovin paljon esimerkkejä ei ole maista, jotka ovat luopuneet ydinaseestaan. Ukraina on sellainen maa. Ukrainalle annettiin kyllä turvallisuustakuut, kun maa luopui ydinaseesta. Myös Venäjä antoi takuut. Onko mahdollista, että Koreat joskus yhdistyisivät? –Kaikki on politiikassa mahdollista. Kysymys yhdistymisestä on ollut ennenkin esillä, mutta se vaatisi laajempaa geopoliittista muutosta ja Kiinan vahvaa myötävaikuttamista.