Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Mikä ihme meni pieleen 35 vuotta sitten? Sekä suomalaisten koulutustaso että älykkyys kääntyivät laskuun

Suomalaisten koulutustaso hidastuu ja notkahtaa jopa hienoiseen laskuun lähivuosina. –Tämä on historiallisesti iso muutos. Aikuisten koulutustaso on noussut yhtäjaksoisesti 150 vuotta eli kansakoululaitoksen perustamisesta asti, sanoo Suomen OECD-edustuston ja Unescon erityisasiantuntija Aleksi Kalenius . Tilanne ei lupaa hyvää Suomen talouskehitykselle, sillä korkeaa koulutusta pidetään yleensä tärkeänä työn tuottavuutta parantavana tekijänä, mikä puolestaan heijastuu suoraan kansantalouden kilpailukykyyn. Vielä 90-luvun alussa suomalaiset nuoret olivat OECD-maiden korkeimmin koulutettuja, mutta nyt Suomi on tippunut OECD-maiden keskiarvon huonommalle puolelle. –Kaikissa verrokkimaissamme koulutustason kasvu on huomattavasti nopeampaa. Muut pyyhältävät ohitse, kuvailee Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Hannu Karhunen . Vuonna 1977 syntyneet ovat koulutetuimpia Kalenius ja Karhunen nostivat asian esille pari kuukautta sitten Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -blogissa. –Tämän ei pitäisi yllättää ketään. Ei ole mitään yksittäistä huonoa hallitusta, mitä voisi syyttää, vaan pitää katsoa viimeistä 15 vuotta, Karhunen sanoo. Vuonna 1977 syntyneet ovat näillä näkymin jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäluokaksi. Myöhemmin syntyneillä korkeakoulutettujen osuus kääntyy laskuun. Karhusen mukaan syitä on monia, mutta selitystä pitää etsiä ainakin opiskelupaikkojen niukkuudesta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Myös lukion suorittavien osuus nuorista ikäluokista on hiipunut. Aikuisväestön koulutustaso nousee vielä jonkin aikaa hidastuvaan tahtiin, kun eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien tilalle tulee koulutetumpia. Kaikki mittarit ovat punaisella Samaan aikaan, kun suomalaisten koulutustaso näyttää saavuttaneen lakipisteensä, meitä haastetaan toisellakin osaamiseen liittyvällä ongelmalla: tulokset huonontuvat myös peruskoulutuksessa. Pisa-tutkimusten perusteella vuonna 1991 syntyneet olivat parhaiten peruskoulussa pärjännyt ikäluokka. Sen jälkeen tulokset ovat kääntyneet laskuun. Lännen Media kertoi vuodenvaihteessa tutkimuksesta , jonka mukaan suomalaisten älykkyysosamäärä on laskenut 90-luvun puolivälistä alkaen. Sama koskee ruotsalaisia ja norjalaisia. Kaleniuksen mukaan älykkyystulosten taustalla ovat armeijan P-kokeet, joissa suomalaiset varusmiehet saivat parhaat tulokset 90-luvun puolivälin jälkeen. Kyse on siis käytännössä samoista 70-luvun viimeisten vuosien ikäluokista, joista tuli sittemmin Suomen koulutetuinta väkeä. Kalenius kertoo, että kansallisissa oppimistulosvertailuissa parhaita matematiikan tuloksia saatiin heti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Kyse on siis 80-luvun puolivälissä syntyneistä nuorista. Käänne tapahtui 80-luvulla Eri mittarit ajoittavat suomalaisten osaamishuipun hieman eri aikaan. Osaaminen näyttää joka tapauksessa kääntyneen laskuun, ja huippu asettuu jonnekin 1970-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa syntyneiden välimaastoon. Peruskoulun jälkeisellä korkeammalla koulutuksella voitaisiin paikata huonontuvia tuloksia, mutta suomalaisten koulutustason jämähtämisen takia kokonaisuus ontuu myös yläpäästä. –Peruskoulutuksen päälle on perinteisesti tullut aina yhä enemmän koulutusvuosia. Nyt se apparaatti on ollut hetken aikaa kiinni, eikä pumppaa enää osaamistasoa ylös. Kyseessä on kaksi erillistä ilmiötä, jotka kietoutuvat hyvin ikävällä tavalla yhteen, Kalenius sanoo. Peruskoulutuksen heikentyville tuloksille ja älykkyystestien huonontuville pistemäärille ei tunneta varmaa selitystä. Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisee tänään tiistaina vuosittaisen arvionsa hallituksen talouspolitiikan linjasta ja julkisen talouden kestävyydestä. Raportti painottuu tänä vuonna koulutus- ja innovaatiopolitiikkaan.