Mies huolestui muistisairaan äitinsä kivusta – Vanhusta on palloteltu viimeiset kolme kuukautta terveyskeskuksesta toiseen, lopulta jalka piti amputoida

Äidin sairaalareissu on kestänyt nyt kolme kuukautta. Häntä ei huolittu aluksi terveyskeskuksen päivystykseen, vaan pyydettiin ottamaan yhteyttä omalääkäriin arkena. Äidin tilan huononeminen kotisairaanhoidossa amputaatiota vaativaksi hengenvaaralliseksi tilaksi on syy, miksi poika haluaa tuoda vanhan äitinsä tarinan julkisuuteen.

Elliott Webb
Mies huolestui muistisairaan äitinsä kivusta – Vanhusta on palloteltu viimeiset kolme kuukautta terveyskeskuksesta toiseen, lopulta jalka piti amputoida

Nokialaismies otti yhteyttä Nokian terveyskeskukseen, kun hänen äitinsä jalka muuttui huolestuttavan väriseksi.

Anne HaapalainenAlma Media

Nokialaismies meni lauantaina 12. elokuuta Nokian terveyskeskuksen ensiapuun kysymään apua. Hänen 86-vuotiaan muistisairaan äitinsä oikean jalat kivut olivat pahentuneet viikosta toiseen ja nyt jalkaterä oli aivan musta.

Jalkaa oli tätä ennen hoidettu kihtinä.

–Selvitin asiaa, ja minulle sanottiin, ettei äitiä kannata viedä sinne, koska äiti on kotisairaanhoidon potilas. Sanottiin, että ottakaa yhteyttä arkena omalääkäriin.

Mies palasi takaisin äitinsä luo, joka oli jo hyvin tuskainen.

–Jos ei apua saada, hyppään alas parvekkeelta, hän muistaa äitinsä sanoneen.

Poika soitti hätänumeroon ja pyysi lähettämään ambulanssin.

Ambulanssi vei potilaan päivystykseen, ja nyt äiti pääsi lääkärin nähtäväksi. Tuloksena oli lähete Taysin verisuonikirurgian poliklinikalle, jossa jalkaa hoidettiin parin päivän ajan. Hoito ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta. Äidille jouduttaisiin tekemään reisiamputaatio.

–Se oli järkytys. Aluksi äiti kieltäytyi toimenpiteestä. Taysin selvityksen mukaan äidille voitaisiin antaa kivunmukaista hoitoa, mutta amputaatio olisi tehtävä jossakin vaiheessa, sillä kivut käyvät sietämättömiksi ja jos sitä ei tehdä, potilas kuolee, hän kertoo.

Kolmen kuukauden sairaalareissu

Vanhus siirrettiin Taysista Hämeenkyrön terveyskeskukseen, koska Nokialla ei ollut tilaa. 10 päivän päästä osasto 2:lta Nokian terveyskeskuksesta vapautui paikka.

–Hän oli viiden hengen huoneessa, jossa oli useita haastavia tilanteita. Eräs aggressiivinen potilas uhkaili muita ja muun muassa pudotti äidin sängystä.

Äiti tunsi itsensä turvattomaksi.

Hänen mielipiteensä amputaatiosta muuttui kuitenkin vähitellen ja vointikin piristyi. Lääkäri ilmoitti kirjoittavansa lähetteen amputaatiota varten.

–Seuraavana päivänä lääkäri kuitenkin soitti, että katsotaan vain tilannetta edelleen.

Äidin sairaalareissu oli kestänyt nyt 3 kuukautta, josta lähes 2,5 kuukautta oli kulunut vuodeosasto 2:lla.

Maanantaina 6. marraskuuta äiti siirrettiin Taysiin. Amputaatio tehtiin keskiviikkona. Paluu verisuonikirurgianosastolle ei sujunut toivotusti, vaan hän joutui sydänvalvontaosastolle.

Myöhään lauantai-iltana 11. marraskuuta hänet siirrettiin toipumaan Lempäälän terveyskeskukseen.

Äidin tilan huononeminen kotisairaanhoidossa amputaatiota vaativaksi hengenvaaralliseksi tilaksi on se syy, miksi poika haluaa tuoda vanhan äitinsä tarinan julkisuuteen.

–En missään nimessä halua moittia osasto 2:n henkilökuntaa, joka toimii haastavissa olosuhteissa, vaan päinvastoin.

Sen sijaan hän haluaa nostaa esiin kotihoidon mielekkyyden ja ympärivuorokautisen hoivapaikan saamisen vaikeuden.

Hän sanoo, että kotihoidossa yritetään tehdä mahdottomia eli hoitaa asiakkaita, jotka eivät enää sen piiriin kuuluisi.

–Äidin tarve pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoivaan alkoi viimeistään 12. elokuuta, kun tämä reissu alkoi. Päätös hoivapaikan tarpeesta saatiin 25. lokakuuta. Lainmukainen 3 kuukautta lasketaan vasta päätöksestä eikä tarpeen alkamisesta, mistä laskemisen pitäisi oikeasti alkaa. Tämän vuoksi jonotusajat hoivapaikkaan venyvät käytännössä 6 kuukauteen, hän huomauttaa.

Hän toivookin, että päättäjät – poliitikot ja viranhaltijat – miettisivät, mitä arvokkaalla vanhuudella tarkoitetaan.

–Monen poliitikon prioriteettina keväällä oli, että kirjasto täyttää uuden kirjastolain vaatimukset. Mietin vain, kumman vaatimukset olisi tärkeämpää täyttyä, vanhustenhoidon vai kirjaston. Mikä täällä on tärkeää ja mikä ei? poika kysyy.

Johtava lääkäri: Meillä on pulaa jatkohoitopaikoista

Nokian kaupungin vs. perusturvajohtaja Katja Uitus-Mäntylä ja johtava ylilääkäri Mauri Jokinen kommentoivat tapausta.

Kuinka tavallista tai kohtuullista potilaan siirtäminen näin monen paikan välillä on?

–Ylimääräinen siirto on tapahtunut Taysista Hämeenkyröön, kun Nokian terveyskeskukseen ei ole mahtunut. Meillä on terveyskeskussairaalassa pulaa jatkohoitopaikoista, koska keskimäärin 25–30 prosenttia paikoista vievät pitkäaikaishoivapaikkaa jonottavat. Siksi potilaita ohjautuu sinne, mistä vapaita paikkoja löytyy, Mauri Jokinen sanoo.

Jaana Hyyryläinen
Vanhuksen ylimääräinen siirto on tapahtunut Taysista Hämeenkyröön, kun Nokian terveyskeskukseen ei ole mahtunut, kertoo johtava ylilääkäri Mauri Jokinen.

Vanhuksen ylimääräinen siirto on tapahtunut Taysista Hämeenkyröön, kun Nokian terveyskeskukseen ei ole mahtunut, kertoo johtava ylilääkäri Mauri Jokinen.

Miksi potilasta hoidettiin näin pitkään kotihoidossa?

–Kotihoidossa on verrattain merkittävä määrä asiakkaita, joilla on esimerkiksi muistisairaus. Se ei yksistään kuitenkaan kerro siitä, selviääkö asiakas kotihoidossa vai ei. Näin ollen ei voi suoraan ottaa kantaa siihen, onko asiakasta hoidettu liian pitkään kotihoidossa vai ei, Katja Uitus-Mäntylä sanoo.

–Hoitolinjauksista päättää hoitava lääkäri. Linjausten mukaan asiakkaan hoito voidaan toteuttaa myös kotona. Kotisairaanhoidossa tulee kuitenkin seurata asiakkaan tilannetta ja tarvittaessa ottaa yhteys hoitavaan lääkäriin, mikäli on tarvetta epäillä, että sovittua hoitoa tulisi esimerkiksi muuttaa, hän jatkaa.

Kuinka yleistä potilaiden aggressiivinen käyttäytyminen osastolla on? Miten potilaiden turvallisuus varmistetaan?

–Muistisairailla voi olla ajoittain käytösongelmia ja paikkapulan vuoksi on useampia henkilöitä samassa huoneessa. Aggressiivinen käyttäytyminen ei ole yleistä. Mahdollisuuksien mukaan sellaisia potilaita sijoitetaan yhden hengen huoneisiin tai siirretään hoitoon muualle, Mauri Jokinen sanoo.

Miksi päätös hoivapaikan tarpeesta tehtiin vasta 25. lokakuuta, vaikka tarve oli tosiasiallisesti alkanut jo 12. elokuuta?

–Kun asiakas joutuu akuuttiin sairaalahoitoon, ei päätöstä pitkäaikaisesta hoivasta yleensä tehdäkään heti, varsinkaan jos tavoitteena vielä on asiakkaan terveydentilan mahdollinen kohentuminen tai kuntoutuminen, Katja Uitus-Mäntylä sanoo.

–Kotihoidon asiakkaista osa joutuu ajoittain käyttämään sairaalahoidon palveluita. Jos syystä tai toisesta hoitoaika osastolla pidentyy, tehdään osastolla tavallisesti hoidon edetessä arviota siitä, onko asiakkaan mahdollista palata vielä kotiin vai olisiko hänellä tarve pitkäaikaishoivan paikkaan. Jos kotiin meno ei ole enää mahdollinen, niin asiakkaalle tehdään hakemus pitkäaikaisen hoivan paikkaan. Hakemuksen käsittelee SAS-ryhmä. Jos asiakas on esimerkiksi ollut jo kotihoidossa, niin käytössä on RAI-toimintakykyarvioinnit, joita käytetään päätöksenteon tukena. Ryhmässä on edustajana myös terveyskeskussairaalan lääkäri, joka osaa kertoa niistä asiakkaista, jotka ovat hoidossa osastolla. Mikäli kriteerit pitkäaikaisen hoitopaikan myöntämiseen täyttyvät, paikasta tehdään päätös asiakkaalle. Myönteisen päätöksen teon jälkeen paikka tulee järjestää 3 kuukauden kuluessa, Uitus-Mäntylä jatkaa.

Toteutuuko esimerkkitapauksessa ”arvokas vanhuus”?

–Pitkät sairaalajaksot eivät ole ikäihmisten hoidossa koskaan toivottavia, koska ne vaikuttavat omalta osaltaan selviytymiseen myös kotona. Akuuttihoidon jälkeen olisi hyvä, jos kotiutuminen voisi tapahtua mahdollisimman nopeasti. Mikäli asiakkaalla todetaan pitkäaikaisen hoivan tarve, olisi paikka esimerkiksi hoivakodissa tarkoituksenmukaista järjestää niin pian kuin mahdollista, Katja Uitus-Mäntylä sanoo.

–Omana näkemyksenäni on, että arvokas vanhuus on muun muassa sitä, että ikäihmisen saa tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa, hän jatkaa.


Lue myös nämä


Kommentit (27)

  • Nimetön

    Vanhusten hoito huonolla tolalla.vankilassa on vangeilla parempi hoito

  • Nimetön

    Vanhusten hoito on yleisesti ihan retuperällä ja vika on mahdottoman suuressa joukossa erilaisia johtajia sekä sotepuolen vanhanaikaisessa ja hierarkisessa systeemissä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet