Mensa-palkittu Esko Valtaoja kehottaa hidastamaan ja välttämään somea: "Mikään tietämisen arvoinen ajatus ei mahdu yhteen twiittiin"

Vuonna 2017 Mensa-palkinnon Tampereella saanut emeritusprofessori, tähtitieteilijä Esko Valtaoja haluaa saada ihmiset hidastamaan tahtia ja ajattelemaan enemmän.

MERJA OJALA
Mensa-palkittu Esko Valtaoja kehottaa hidastamaan ja välttämään somea: "Mikään tietämisen arvoinen ajatus ei mahdu yhteen twiittiin"

Esko Valtaoja palkittiin vuoden 2017 Mensa-palkinnolla Tampereella lauantaina.

Heidi PesonenAamulehti

Kaikki se tieto, johon meillä nyt on pääsy, tuo meille ajattelemisen vastuun. Tätä korosti kiitospuheessaan vuoden 2017 Mensa-palkinnon saajaksi valittu emeritusprofessori, tähtitieteilijä Esko Valtaoja.

–Enää ei voi vedota siihen, että mistä minä saatoin tietää esimerkiksi mitä Hitler tai Mao suunnitteli. Meille on tullut ihan erilainen vastuu, koska voimme tietää ja ottaa selvää asioista. Meille on tullut vastuu pyrkiä ajattelemaan enemmän, eikä ainoastaan vedota tunteeseen, Valtaoja totesi.

Kaikesta tiedosta huolimatta – tai juuri sen takia – maailmasta on kuitenkin tullut monimutkainen. Tietoa, kommentteja ja mielipiteitä tulvii kaikkialta, faktat sekoittuvat "vaihtoehtoisiin" kaimoihinsa ja nopea tunteella reagoiminen korvaa keskustelussa usein rauhallisen argumentoinnin.

Älä someta

Miten tiedon, ajattelun ja järjen puolustaja jaksaa enää uskoa asiaansa?

–Auttaa kun ei someta. Sillä pääsee jo pitkälle. Mieluummin yrittää hankkia hitaampaa ja pysyvämpää tietoa kirjoista ja lehdistä, ja katsoa mitä todella tapahtuu.

Valtaojan mukaan mikään tietämisen arvoinen ajatus ei mahtu yhteen twiittiin. Ei vaikka pääministeri twiittailisi.

–Turha niitä on seurata. Taustalla maailma kyllä menee edelleen oikeaan suuntaan. Se on vain se tämän päivän hälinä, joka sotkee alleen oikeaan suuntaan menevät maailman suuret kehityskulut, Valtaoja vakuuttaa.

Hidasta

Hänellä on myös vakaa käsitys siitä, miten oikea tieto ja järki pitävät pintansa nykymenossa. Resepti on yksinkertainen: pitäisi hidastaa tahtia ja malttaa ajatella.

–Nykyään on niin helppo kirjoittaa ja somettaa; ei siinä tarvitse kuin sormilla nakuttaa menemään ilman että missään vaiheessa ehtii ajatella, tai edes lukea mitä se toinen itse asiassa sanoo. Hidastakaa, Valtaoja neuvoo.

Nopeatahtisessa maailmassa kannattaa Valtaojan mukaan yhä luottaa vanhaan neuvoon, jonka mukaan on hyvä nukkua yön yli ennen kuin tekee mitään.

–Se on edelleen hyvä neuvo, vaikka se on vähän mennyt pois muodista.

Kerro faktat

Valtaojan kyky ja tapa selittää ymmärrettävästi monimutkaisia asioita on tehnyt hänestä suositun puhujan ja haastateltavan. Hän kokee olevansa asioiden kansantajuistajana osa isompaa tarinaa, sillä tähtitieteessä on pitkä perinne sille, että kerrotaan tavalliselle väelle mitä tehdään.

Valtaoja motivoituu siitä, kun näkee miten ihmiset suhtautuvat tietoon.

–Hyvin harva ihminen suhtautuu lopulta vihamielisesti tietoon tai edes siihen, että selittää, että olet ajatellut tällä tavalla väärin. Kunhan myös kertoo, mistä todella on kysymys ja mitkä ovat faktat. Ei meistä kukaan oikeasti halua luulla asioita, jotka eivät ole totta. Paitsi ehkä joku aivan äärireuna.

Väitä vastaan

Ihmisten suhtautumiseen toki vaikuttaa varmasti arvostus, jota Valtaojaa kohtaan tunnetaan sekä hänen tapansa kertoa asioista asioina. Se taas epäilemättä juontuu Valtaojan perimmäisestä tavoitteesta. Ei hän halua saada ihmisiä ajattelemaan samalla tavoin kuin itse ajattelee, eikä saada kuulijoita nielemään purematta kaikkea sanomaansa.

–Aina pitää väittää vastaan. En missään tapauksessa halua, että ihmiset alkavat ajatella niin kuin minä ajattelen. Haluan vain, että he alkavat ajatella.

Siihen Valtaoja pyrkii esimerkiksi kertomalla, että tiede on tärkeää ja hauskaa, ja tietäminen on välttämätöntä, että voi tehdä järkeviä päätöksiä.

–Se on minun tapani yrittää tehdä vähän parempaa maailmaa.


Kommentit (22)

  • reijovirtanen

    Kolmetuhatta vuotta menneisyyteen mahtuu vielä ajatuksiimme, mutta entäpä kolmetuhatta vuotta tulevaisuuteen? Onko ihmiskunnalla tulevaisuutta? Monen mielestä se on jo allekirjoittanut oman kuolemantuomionsa. Vai elämmekö sittenkin kaikkein parhaita aikoja? Ainakin luonnonvarojen loppumisen ja väestöräjähdyksen aiheuttamaa maailmanloppua on lykätty jo monta kertaa.
    Tulevaisuuskomiteoiden mietinnöissä voi vielä vilahtaa vuosi 2100, mutta ei koskaan vuosi 21 000. Tulevaisuudessahan se kaikki todella mielenkiintoinen vasta tulee tapahtumaan. Mitkä ovatkaan mahdollisuutemme, ja mitkä rajamme – vai onko nykyiseen pieneen tajuntaamme mahtuvia rajoja lainkaan? Esko Valtaoja raottaa ikuisuuden esirippua.

    Kirjan nimi on, ; Kohti ikuisuutta

  • amaootta

    ”Mikään tietämisen arvoinen ajatus ei mahdu yhteen twiittiin”

    Tuo ajatus ei sitten ilmeisesti ole tietämisen arvoinen.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet