Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Luonnossa vapaana elävien isopandojen tilanne ei ole enää toivoton – mutta paljon on vielä tehtävä, jotta panda välttää sukupuuton

Vaikka isopandan uhanalaisuusluokitus muutettiin syyskuussa 2016 statuksesta erittäin uhanalainen statukseksi vaarantunut, laji ei ole vielä pelastunut sukupuuton uhalta. Luonnossa eli 1980-luvun lopulla vain 1 200 isopandaa. Nyt yksilöitä on 2 020. –Voi sanoa, että suojelutyö on onnistunut ja suunta on oikea, mutta vielä on paljon tekemistä, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen . Yksilöitä on vielä kovin vähän, ne elävät yli kolmessakymmenessä pienehkössä, toisistaan irrallaan olevassa osapopulaatiossa. Vain kuudessa osapopulaatiossa yksilöiden määrä on yli sata. Useimmissa osapopulaatioissa yksilöitä on alle kymmenen. On myös mahdollista, että syntyvyys kääntyy taas laskuun. 67 suojelualuetta Siksi on tärkeätä, että pandojen suojelualueita saadaan lisää. Pandojen elinalueilla Sichuanin, Shaanxin ja Gansun maakunnissa on 67 suojelualuetta: yhteensä 16 000 neliökilometriä. –Suojelualueilla elää noin kaksi kolmasosaa luonnossa vapaana elävistä isopandoista. Aika paljon pandoja elää vielä alueiden ulkopuolella. Isopandan kotikontujen sirpaleisuus on ongelma, sillä vaikka isopanda on hyvin paikallinen laji, sen on päästävä siirtymään alueelta toiselle sen mukaan, missä pandan ainoata luonnollista ravintoa, bambua, on saatavilla. –WWF on ollut mukana kehittämässä bambukäytäviä, joiden kautta pandat pääsevät siirtymään alueelta toiselle. Ilmastonmuutos on isopandan näkövinkkelistä iso ongelma. On arvioitu, että ilmaston lämpenemisen myötä yli kolmasosa isopandan asuinalueiden bambumetsistä katoaa. Muita isopandan selviämistä uhkaavia tekijöitä ovat muun muassa alati leviävä ihmisasutus, kasvava ruuantuotannon ja infrastruktuurin tarve sekä turismi. Paljon uutta tietoa Suomen pandahankkeen pääasiantuntijan, eläintieteilijä Jukka Salon mukaan kaikissa pandavuoristoissa on ohjelma, jonka avulla suojelualueiden pinta-alaa kasvatetaan. Se onnistuu esimerkiksi metsittämällä karjatalouskäytössä olevia alueita. Isopandan elinalueiden suojelussa jo parikymmentä vuotta mukana olleen Salon mukaan pandojen ennuste oli vielä parikymmentä vuotta sitten kovin heikko. Salo antaa Kiinalle tunnustusta siitä, että maa on sen jälkeen panostanut pandojen suojeluun tosissaan. Suojelualueiden kehittämisen ja laajentamisen lisäksi Salo nostaa esille tieteellisen tutkimustyön, jota kiinalaiset alkoivat tehdä pandojen suojelutarhoissa parikymmentä vuotta sitten. –Olen ollut monien uhanalaisten lajien kanssa tekemisissä ja uskallan sanoa, että tutkimustyö Kiinan suojelutarhojen yhteydessä on ollut keskeinen tekijä kantojen lisääntymisessä ja suojelutoimien suunnittelussa. Salon mukaan Kiina on palkannut yli 300 ammattitutkijaa selvittämää isopandan biologiaa, tautiriskiä, elinympäristöjä ja lisääntymiseen liittyviä ongelmia. –Usein ajatellaan, että suojelutarhat ovat vain passiivisia pandapankkeja, mutta ne ovat paljon muuta. Siksi ulkomaille nykyään vuokrattavien isopandojen luovuttamista edeltää tarkka tieteellinen arviointiprosessi. Siinä etsitään Kiinan pandojen suojeluohjelmalle arvokkaita yksilöitä, joiden toivotaan säilyvän, jos Kiinan pandapopulaatiolle tapahtuu jokin katastrofi. Suomi rokotetutkimukseen? Mukana on paljon tutkijoita myös ulkomailta. Tieteellinen tutkimusyhteistyö on usein myös yksi pandojen vuokraamisen ehto. Kiinassa luonnossa elävien isopandojen kotiseuduilla pelätään Salon mukaan eniten koirista leviävää penikkatautia. Jos virus pääsee pieneen populaatioon, se tappaa kaikki yksilöt. Hoitoa ei ole. –Penikkataudin pandarokote on yksi kaikkein kiihkeimmistä suojelututkimuksen kohteista. Sitä kehittää kiinalaisten kanssa jo seitsemän eläinlääketieteen laitosta eri puolilla maailmaa. Myös suomalaisia on pyydetty mukaan tutkimukseen. –Parhaillaan selvitetään, mitä annettavaa Suomella voisi olla penikkataudin pandarokotteen kehittämisessä. Vesa Vanhalakka Twitterissä: @vanhalakka