Luonnossa vapaana elävien isopandojen tilanne ei ole enää toivoton – mutta paljon on vielä tehtävä, jotta panda välttää sukupuuton

Yksi pahimmista luonnossa eläviä isopandoja uhkaavista virussairauksista on koirista leviävä penikkatauti: siihen ei ole hoitoa ja se tappaa. Myös Suomea on pyydetty mukaan kehittämään penikkataudin pandarokotetta.

Jukka Salo
Luonnossa vapaana elävien isopandojen tilanne ei ole enää toivoton – mutta paljon on vielä tehtävä, jotta panda välttää sukupuuton

Isopandat elävät muun muassa näiden vuorten rinteillä Sichuanin maakunnassa Kiinassa.

Vesa VanhalakkaAamulehti

Vaikka isopandan uhanalaisuusluokitus muutettiin syyskuussa 2016 statuksesta erittäin uhanalainen statukseksi vaarantunut, laji ei ole vielä pelastunut sukupuuton uhalta.

Luonnossa eli 1980-luvun lopulla vain 1 200 isopandaa. Nyt yksilöitä on 2 020.

–Voi sanoa, että suojelutyö on onnistunut ja suunta on oikea, mutta vielä on paljon tekemistä, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Asmo Raimoaho

Yksilöitä on vielä kovin vähän, ne elävät yli kolmessakymmenessä pienehkössä, toisistaan irrallaan olevassa osapopulaatiossa. Vain kuudessa osapopulaatiossa yksilöiden määrä on yli sata. Useimmissa osapopulaatioissa yksilöitä on alle kymmenen.

On myös mahdollista, että syntyvyys kääntyy taas laskuun.

67 suojelualuetta

Siksi on tärkeätä, että pandojen suojelualueita saadaan lisää.

Pandojen elinalueilla Sichuanin, Shaanxin ja Gansun maakunnissa on 67 suojelualuetta: yhteensä 16 000 neliökilometriä.

–Suojelualueilla elää noin kaksi kolmasosaa luonnossa vapaana elävistä isopandoista. Aika paljon pandoja elää vielä alueiden ulkopuolella.

Isopandan kotikontujen sirpaleisuus on ongelma, sillä vaikka isopanda on hyvin paikallinen laji, sen on päästävä siirtymään alueelta toiselle sen mukaan, missä pandan ainoata luonnollista ravintoa, bambua, on saatavilla.

–WWF on ollut mukana kehittämässä bambukäytäviä, joiden kautta pandat pääsevät siirtymään alueelta toiselle.

Asmo Raimoaho

Ilmastonmuutos on isopandan näkövinkkelistä iso ongelma. On arvioitu, että ilmaston lämpenemisen myötä yli kolmasosa isopandan asuinalueiden bambumetsistä katoaa.

Muita isopandan selviämistä uhkaavia tekijöitä ovat muun muassa alati leviävä ihmisasutus, kasvava ruuantuotannon ja infrastruktuurin tarve sekä turismi.

Paljon uutta tietoa

Suomen pandahankkeen pääasiantuntijan, eläintieteilijä Jukka Salon mukaan kaikissa pandavuoristoissa on ohjelma, jonka avulla suojelualueiden pinta-alaa kasvatetaan. Se onnistuu esimerkiksi metsittämällä karjatalouskäytössä olevia alueita.

Isopandan elinalueiden suojelussa jo parikymmentä vuotta mukana olleen Salon mukaan pandojen ennuste oli vielä parikymmentä vuotta sitten kovin heikko.

Salo antaa Kiinalle tunnustusta siitä, että maa on sen jälkeen panostanut pandojen suojeluun tosissaan.

Suojelualueiden kehittämisen ja laajentamisen lisäksi Salo nostaa esille tieteellisen tutkimustyön, jota kiinalaiset alkoivat tehdä pandojen suojelutarhoissa parikymmentä vuotta sitten.

–Olen ollut monien uhanalaisten lajien kanssa tekemisissä ja uskallan sanoa, että tutkimustyö Kiinan suojelutarhojen yhteydessä on ollut keskeinen tekijä kantojen lisääntymisessä ja suojelutoimien suunnittelussa.

Salon mukaan Kiina on palkannut yli 300 ammattitutkijaa selvittämää isopandan biologiaa, tautiriskiä, elinympäristöjä ja lisääntymiseen liittyviä ongelmia.

–Usein ajatellaan, että suojelutarhat ovat vain passiivisia pandapankkeja, mutta ne ovat paljon muuta. Siksi ulkomaille nykyään vuokrattavien isopandojen luovuttamista edeltää tarkka tieteellinen arviointiprosessi. Siinä etsitään Kiinan pandojen suojeluohjelmalle arvokkaita yksilöitä, joiden toivotaan säilyvän, jos Kiinan pandapopulaatiolle tapahtuu jokin katastrofi.

Suomi rokotetutkimukseen?

Mukana on paljon tutkijoita myös ulkomailta. Tieteellinen tutkimusyhteistyö on usein myös yksi pandojen vuokraamisen ehto.

Kiinassa luonnossa elävien isopandojen kotiseuduilla pelätään Salon mukaan eniten koirista leviävää penikkatautia.

Jos virus pääsee pieneen populaatioon, se tappaa kaikki yksilöt. Hoitoa ei ole.

–Penikkataudin pandarokote on yksi kaikkein kiihkeimmistä suojelututkimuksen kohteista. Sitä kehittää kiinalaisten kanssa jo seitsemän eläinlääketieteen laitosta eri puolilla maailmaa.

Myös suomalaisia on pyydetty mukaan tutkimukseen.

–Parhaillaan selvitetään, mitä annettavaa Suomella voisi olla penikkataudin pandarokotteen kehittämisessä.

Vesa Vanhalakka Twitterissä: @vanhalakka


Lue myös nämä


Kommentit (1)

  • Nimetön

    Suomeen tuotavien pandojen palauttamista Kiinaan pitäisi alkaa heti suunnittelemaan.
    Miten tällainen päätös on saatu tehtyä?
    Eläintarhat ovat mennyttä maailmaa. Nykyään on todella mahtavia luontodokumentteja eläintarhojen sijaan. Tosin niitäkin tehdessä on varmaan häiritty joskus eläinten luonnollista elämää mutta kuitenkin paljon parempi vaihtoehto kuin eläintarhat.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio