Lapset eivät opi koulussa, ja se on uskallettava sanoa – OAJ:n Luukkainen on huolissaan oppimistuloksista

Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja sai aikaan myrskyn twiittaamalla, että poikia ei lukeminen kiinnosta. Keskustelijat moittivat hänen syyllistävän poikia. Nyt hän kysyy, että miksi asiasta ei saa puhua. Ongelma on olemassa ja ratkaisu ei ole vaatimusten vähentäminen.

Joel Maisalmi / Aamulehden arkisto
Lapset eivät opi koulussa, ja se on uskallettava sanoa – OAJ:n Luukkainen on huolissaan oppimistuloksista

Olli Luukkainen nosti kissan pöydälle. Kaikkien lasten pitää lukea enemmän. Vanhempien pitää näyttää mallia, hän kirjoittaa blogissaan.

Sari TorvinenAamulehti

Olli Luukkainen rohkeni sanoa ääneen, että suomalaisia poikia ei lukeminen kiinnosta. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja myös arveli, että poikia kiinnostaa enemmän some ja pelaaminen. Luukkainen sai huutia lasten syyllistämisestä. Luukkainen kommentoi asiaa Twitter-tilillään.

Nyt hän vastaa omassa blogissaan, että "osaamistason laskeva kehityssuunta on tunnistettava ja sitä on rehellisesti analysoitava", Lapset ja erityisesti pojat siis pärjäävät yhä huonommin koulussa ja aikuisten on tohdittava siitä puhua.

Luukkainen referoi Pisa-tuloksia, jotka kiistatta osoittavat, että suomalaisesta peruskoulusta valmistuu joka vuosi noin 6 000 nuorta, jotka ymmärtävät ja omaksuvat tekstiä niin heikosti, että he eivät selviydy edes arkisista tilanteista. Joukko on 11 prosenttia ikäryhmästä, ja heistä selvä enemmistö on poikia.

– Jos tahti jatkuu samana tai kiihtyy entisestään, kymmenessä vuodessa joukon koko on yli 50 000, Luukkainen laskee.

Luukkainen kirjoittaa, että ongelma on olemassa ja se pitää nostaa esiin.

–Olen edelleen sitä mieltä, että osaamistason laskeva kehityssuunta on tunnistettava ja sitä on rehellisesti analysoitava. Ratkaisu ei todellakaan saa olla osaamisvaatimusten laskeminen.

Luukkainen muistuttaa, että joka neljäs peruskoulun päättävä poika myös kirjoittaa heikosti, tytöistä samalla tasolla on joka seitsemästoista. Kaiken lisäksi taso vain huononee. Ensimmäisen asteen vaikeudet näkyvät sitten toisen asteen tutkintoa suorittaessa. Sen jälkeen ongelmat tulevast vastaan työelämässä ja lopulta koko elämässä.

–Tätä kehitystä ei voi eikä saa vain seurata sivusta, Luukkainen kirjoittaa.

Pitkään on jo puhuttu siitä, että ne, joilla menee huonosti, menee yhä huonommin.

–Kyseessä on vielä raju polarisoituminen. Opettajien kertoman mukaan tunneilta ovat käytännössä kadonneet keskitason oppilaat eli ne, jotka keräävät todistuksiinsa seiskoja ja kaseja. Ennen jokaisessa luokassa enemmistönä olivat niin sanotut keskiarvo-oppilaat, mutta nyt suurimmat ryhmät ovat hyvin ja heikosti osaavien ryhmät.

Luukkainen viittaa Helsingin Sanomien haastattelemaan tutkijaan Leena Lakkaan, joka kertoo nuorten olevan varmoja siitä, että jos he vain yrittäisivät ja jos heitä kiinnostaisi, he kyllä osaisivat. Lakka on Helsingin yliopiston tutkija.

– Moni toisen asteen opettaja kertookin joutuneensa helpottamaan opetustaan. Ennen lukiossa kurssilla vaadittiin kahden romaanin lukemista, nyt yksi riittää. Ammattikoulussa päättötyössä vaadittiin ennen yksi kirjalähde. Se oli monelle este, joten siitä luovuttiin.

Lisää romaaneja ja lehtiä

Luukkainen ei halua antaa periksi, vaikka viittaa ristiriitaisiin vaatimuksiin, joita koululle esitetään.

– Jos vaaditaan kirjojen ja lehtiartikkeleiden lukemista, muuta kuin sometekstin kirjoittamista ja vaivan näköä, koulua syytetään elämästä vieraantumisesta. Olisiko nyt kuitenkin parasta ja tärkeintä, ettei koulu anna periksi, vaan itse asiassa palaa jonkin verran takaisin päin, esimerkiksi romaanien ja lehtien lukemiseen?

Luukkainen vetoaa vanhempiin, millaisen mallin vanhemmat lapsilleen antavat lukemiseen ja kirjoittamiseen.

– Se on muuta kuin istua yhdessä kotona niin, että jokainen räplää hiljaa omaa kännykkäänsä tai istuu tietokoneen ääressä koko ajan.


Lue myös nämä


Kommentit (8)

  • Nimetön

    ”Uusi opetussuunnitelma on aivan surkea verrattuna vanhaan!”

    Väärin. Uusi opetussuunnitelma on todella hyvä verrattuna vanhaan. Vanha oli räätälöity tytöille: riitti, kun ahkerasti opetteli ulkoa. Poikia sellainen ei motivoi. Uudessa tietoa hankitaan yhdessä, opetellaan tehokkaita tiedonhankintatapoja, ja sovelletaan uutta opittua asiaa käytännössä. Poikia ei kiinnosta lukea neljää sivua ulkoa Dalai Lamasta, mutta kun pistetään kolme poikaa yhdessä tekemään esitelmä Dalai Lamasta, niin motivaatio ja oppimistulos nousevat uusiin svääreihin. Olen todennut tämän ihan itse oman poikani koulunkäyntiä seuratessani.

    Uusi opetussuunnitelma valmistaa lapsia huomattavasti vanhaa paremmin työelämään. Ei töissäkään opetella asioita ulkoa ja sitten rutiininomaisesti toisteta opittuja asioita, vaan töissä pitää osata hakea olennaista tietoa ja hallita asioita.

  • Amerikan malliin

    Uusi opetussuunnitelma on aivan surkea verrattuna vanhaan! Uudessa OPS:ssa ei oppilailta tarvitse enää vaatia mitään. Tutustutaan, kokeillaan ja käytetään aivan liikaa tietotekniikkaa. Oppilaat tekevät koko ajan jotain projekteja ryhmätöinä ja jopa jonkun lukuaineenkin ’kokeet’ suoritetaan pari- tai ryhmätyönä!?!? Oppikirjojen käyttämisestä luopuminen vähentää oppilaiden lukutaitoa ja tulevaisuudessa ammatti/yliopisto-opinnoissa opiskeltavien asioiden ymmärtämisessä, kun ylimalkaisesta koko ajan selaillaan vain tietokoneita/tabletteja ja kännyköitä. Käsityötaito- ja taideaineiden väheksyminen OPS:ssa heikentää myös niissä aineissa pärjäävien oppilaiden todistuksen arvosanoja, kun niitä aineita ei enää arvostella. Oppilaiden ei katsota enää tarvitsevan oppia neulomista, virkkaamista, ompelua, ruonlaittoa eikä puutyötaitoja, kun niiden tunnit on vähennetty minimiin. Sääli….

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet