Lääkäri Olli Polo: "Ei Valviraa kiinnosta, mitä näille ihmisille tapahtuu"

Polo uskoo kroonisen väsymysoireyhtymän olevan fyysinen sairaus eikä mielenterveyden ongelma, joksi se yleensä leimataan.

MINNA JALOVAARA
Lääkäri Olli Polo: "Ei Valviraa kiinnosta, mitä näille ihmisille tapahtuu"

Olli Polo kritisoi sitä, että Valvira on tehnyt päätöksensä papereiden perusteella perehtymättä asiaan. Häntä ei ole kuultu.

Kati KalliosaariAamulehti

Olli Polo myöntää, että hänen vastaanotollaan käy varsin valikoitunut potilasjoukko.

–He ovat ihmisiä, joita ei ole osattu auttaa missään muualla. Sosiaalisen median kautta he ovat sitten kuulleet, että apua on tarjolla ja tulleet luokseni joskus pitkienkin matkojen takaa.

Polon potilaat ovat juosseet lääkäriltä toiselle. Heillä on epäilty kaikkea laiskuuden ja leukemian välillä. Monia on hoidettu masennuslääkkeillä.

–Näitä potilaita ei oikein halutakaan hoitaa julkisessa terveydenhuollossa. Heitä pidetään hankalina tai epämiellyttävinä potilaina, Polo lataa.

Perusero on siinä, että Polo uskoo kroonisen väsymysoireyhtymän olevan fyysinen sairaus eikä mielenterveyden ongelma, joksi se yleensä leimataan.

Uusia hoitomuotoja

Polo on hoitanut potilaidensa oireita muun muassa happirikastinhoidolla (happilisä) ja pieniannoksisella naltreksonilla (LDN). Normaaliannoksella lääkettä käytetään alkoholi- ja huumeriippuvaisten hoitoon.

Hän käyttää myös adrenaliinia pieninä annoksina.

–Annos on kymmenesosa siitä, mitä annetaan esimerkiksi anafylaktisessa sokissa (voimakas allerginen reaktio). Iso annos herättää potilaan henkiin, mutta pienenä annoksena se muuttuukin vaaralliseksi, Polo ihmettelee.

Hoitovaste ja tulokset ovat Polon mukaan hyviä.

–Potilaiden oireita, työkykyä ja elämänlaatua on voitu merkittävästi ja turvallisesti parantaa, Polo kertoo.

Polo kritisoi sitä, että Valvira on tehnyt päätöksensä papereiden perusteella perehtymättä asiaan. Häntä ei ole kuultu.

–Valvira optimoi hoitojen potilasturvallisuuden, mutta lääkäri joutuu punnitsemaan haitat ja hyödyt. Jätetäänkö potilaat heitteille vai hoidetaanko heitä parhaan tietämyksen mukaan, Polo kysyy.

Pololla on listoillaan noin 4 000 potilasta, joista runsas kolmasosa on CFS-potilaita. Nyt hän on joutunut perumaan kaikki varatut vastaanottoaikansa.

–Ei Valviraa kiinnosta, mitä näille ihmisille tapahtuu.

Ei tutkimustuloksia

Virallisen lääketieteen mukaan on vain kaksi hoitomuotoa, joiden tehosta CFS:n hoidossa on näyttöä. Ne ovat fyysinen harjoittelu ja psykoterapia.

–Liikunnan hyötyvaikutus perustuu siihen, että adrenaliinia erittyy ja veri kiertää kudoksissa tehokkaammin. Tämä potilasryhmä ei pysty liikkumaan, joten olen tukenut heitä pienellä määrällä adrenaliinia.

Pololla ei ole esittää tieteellisiä tutkimustuloksia hoitomenetelmiensä tueksi.

–Eettinen toimikunta on systemaattisesti hylännyt kaikki hakemukseni. On katsottu, että odotettavissa olevat hyödyt ovat vähäisemmät kuin haitat. Hypoteesini on myös kyseenalaistettu jo etukäteen.

Tutkimuksen tekemistä ja rahoituksen saamista on vaikeuttanut ratkaisevasti myös se, että Polo menetti professuurinsa Taysissa, kun Valvira sai selvityspyynnön hänen toiminnastaan.

–Menetin sen ainoan viran, jossa voisin tutkimustyötä jatkaa. Mistään ei ole tullut euroakaan apurahaa näihin tutkimuksiin.

Polo on valittanut jo aiemmin saamastaan varoituksesta hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on edelleen kesken.

Hän aikoo valittaa myös toimiluvan rajoituksesta.


Lue myös nämä


Kommentit (20)

  • Nimetön

    Asianomaisena olen seurannut huolestuneena tilannetta. Lähes 30-vuoden oireilun jälkeen sain Krooninen väsymysoireyhtymä diagnoosin. Olen ollut äärimmäisen hämmentynyt Suomessa vallitsevasta hoitopolitiikasta. Onko meillä vara kohdella näin isoa potilasjoukkoa tarjoamalla vain keskusteluapua vakaviin, lamauttaviin oireisiin? Omat oireeni ovat pysyneet Olli Polon hoidossa sellaisina, että pystyn käymään töissä. Kotona joudun lääkityksestä huolimatta iltaisin levähtämään, jotta jaksan. Olen äärimmäisen motivoitunut vastuulliseen työhöni, jota rakastan. Kuultuani Valviran päätöksestä huoleni vain lisääntyi. Onko meillä todella Suomessa vara toimia näin? Tässä kohtaa tiedän, että Olli Polon kokeellisen lääkityksen lääkkeiden loppuessa joudun jäämään työstäni sairaslomalle. Valviran tulisi kuulla potilaita ja kantaa valvontavastuusta ja päätöksistä myös seuraus. Nyt potilaat jätetään heitteille. Tässä kohtaa haluan myös välittää kiitokseni Olli Pololle hänen tekemästään työstä ja aidosta potilaiden kohtaamisesta.

  • Asiallinen asianomainen

    Potilaat hakeutuvat Pololle, koska muualta ei saa apua. Itse sain diagnoosin pitkien tutkimusten jälkeen neurologian klinikalta, mutta ainoa saamani ehdotus taudin hoitamiseksi tai oireiden helpottamiseksi oli ”jos diagnoosiksi kirjoitetaan masennus, voit saada kuntoutustukea”. Masennusta minulla ei kuitenkaan tutkimuksissa havaittu. En antanut laittaa tietoisesti väärää diagnoosia potilaspapereihini – miten valan vannonut lääkärikään voisi niin tehdä, ihmettelin? – ja käynnit päättyivät siihen.

    Vasta hakeutuessani Polon kanssa puheisiin, sain CFS-taudista asiallista tietoa. Aluksi Polo varmisti, että muut tarpeelliset poissulkututkimukset oli tehty – hänellä oli selkeä kriteeristö, mitä kaikkea oli oltava jo tutkittuna, varmistettuna ja poissuljettuna, ennenkuin sitten keskittyä CFS-taudin oireiden hoitamiseen. Hän siis huolehti potilasturvallisuudesta kuten kuuluu. Hän kävi oireeni ja löydökset tarkasti läpi ja varmisti myös CFS-diagnoosin vielä itsenäisesti ja uudelleen, ei nielaissut kyseenalaistamatta jo muualla tehtyä diagnoosia.

    Pololta sain tietoa itse taudista sekä ymmärrystä oireiden syistä ja vaikutusmekanismeista kehossa. Taudin kanssa elämistä helpottaa, kun vähän käsittää, mitä siinä tapahtuu. Kun hermosto ei säätele elintoimintoja oikein, ovat taudin vaikutukset radikaalit ja moninaiset. Viimeisimmät tutkimustiedot ovat valaisseet esim. lihasheikkouden solutason syntymekanismeja ja todentaneet, että väkisin rasittaminen on taudissa tuhoisaa.

    Suomessa ”hoitolinjaa ei ole” ja pahimmillaan toteutetaan tahalliseksi väärennökseksi sittemmin todistetun tutkimuksen suosittelemaa GET-terapiaa, eli liikunnan vähittäistä lisäämistä, joka terveillä tai vain osittain vahingoittuneessa kehossa toimiikin ja tuottaa lisää terveyttä, mutta tässä taudissa on vahingollinen ja syventää taudin astetta. CFS huonontaa myös immuunitoimintaa, mitä Polo yrittää helpottaa Naltrexon- lääkkeellä, joka pieniannoksisena toimii immunostimulanttina, eli tukee elimistön immuunitoimintaa. Tämä lääke on hyvin siedetty ja yleisessä käytössä moniin eri sairauksiin maailmalla. Käytännössä lääkitys vähentää potilaan jatkuvaa infektioihin sairastumista ja kuumeilua sekä ja sitä kautta lieventää uupumusta.

    Omalta osaltani en keksi, missä kohden Polo olisi toiminut väärin. Hän toimi täysin vastuullisesti ja asiallisesti.

    Sen sijaan neurologian klinikalla kohtasin tutkimusprosessin aikana vähättelevää asennetta, mitätöintiä ja sellaisten ongelmien keksimistä, mitä ei todellisuudessa ollut, tahallista ajan tuhlaamista epäolennaisuuksiin kuten psykiatristen ongelmien yksipuoliseen kehittelyyn, joita sitten kuitenkaan ei löytynyt. Koin kohteluni epäasialliseksi ja työskentelyn siten huonolaatuiseksi, että mitään asiallista informaatiota CFStaudista ja sen vaikutuksista en sieltä saanut, saatikka neuvoja / jatkohoitoa tai edes kontrollikäynnin mahdollisuutta. ”Hoito” päättyi diagnoosiin, ilman edes informaatiota itsellenikin siihen asti tuntemattomasta, neurologisesta sairaudesta.

    Luulen, että pahin ongelma on nyt tästä potilasjoukosta aiheutuvat kustannukset. Epäilen Polon pahimmiksi ”vastustajiksi” Kelaa ja eläkeyhtiöitä, jotka ehkä haluaisivat woodoodata tämän olemassaolevan ja maailmalla jo hyvin tunnetun taudin olemattomaksi, jottei tarvitsisi maksaa sairastuneille sairastamisen ajan tukea. Suomessahan mennään näissä asioissa raha edellä, ihmisten kohtaloista viis.

    On kuitenkin tyhmää ja lyhytnäköistä jättää CFS-potilaat omilleen tai peräti hoitaa heitä väärin keinoin saattaen heidät entistä sairaimmiksi. Se tulee teettämään isommat kulut kuin jos potilaita yritettäisiin auttaa parhaan mukaan jo nyt. Kuka sitten kantaa vastuun nyt lisää sairastumaan jätetyistä potilaista, kun Pololta on viety auttamisen mahdollisuudet?

    Pääsenkö nyt takaisin neurologian klinikan hoiviin, josta minut uloskirjoitettiin, kertoen että mitään ei ole tarjolla, kun en vale-masentuneeksi suostunut?

    Valviran perusteet ovat erittäin ristiriitaiset ja ontuvat. Ne osaltaan näyttävät, että tarinassa ei ole kaikki kohdallaan. Samoilla perusteilla pitäisi hyllyttää hammaslääkäritkin, hehän diagnosoivat niin paljon kariesta. Totta kai lääkäri, joka on erikoistunut hoitamaan CFS-potilaita, joutuu tekemään k.o. diagnoosia paljon. Sitähän varten juuri erikoistutaan, että voidaan perehtyä eri erikoisaloihin. Tämä ei kelpaa osoitukseksi Polon väärin toimimisesta, päinvastoin kertoo hänen ammattitaidostaan, osaamisestaan, perehtyneisyydestään ja kiinnostuksestaan tutkimustyöhön, hänen pyrkimyksestään auttaa juuri näitä potilaita selviytymään tautinsa kanssa.

    On Valviralta suuri virhe ja yhteiskunnallinen menetys estää kansainvälisesti tunnetun tutkijan toimiminen tutkijana edelleen ja hoitokeinojen vähittäinen kehittyminen, tiedon saapuminen myös Suomeen. Miksi Valvira ei arvosta tätä lisätiedon hankkimista ja tutkimystyötä, eikö se halua että nämä potilaat saavat apua? On täysin vastuutonta estää lääkäriä toimimasta potilaiden parhaaksi. Sitä Valvira nyt tekee, kun iso potilasjoukko on peloissaan omasta selviytymisestään eteenpäin ilman asiallista tukea ja hoitoa. On ristiriitaista sanoa, että ”nämä potilaat ansaitsevat hyvää hoitoa” ja sitten omilla toimillaan se käytännössä estää. ?

    Pelkään, että on tapahtumassa sama kuin tapahtui kosteusvaurioisten potilaiden hoitamisessa; luotiin milteipä yhtä tyhjän kanssa oleva Käypä Hoito- suositus, joka enemmänkin estää todelliseen ongelmaan tarttumisen kuin auttaisi potilaita. Pelkään, että CFS-potilaatkin alistetaan jatkossa vain sairastumaan enemmän väärillä hoidoilla, sensijaan, että tutkimukset oikean hoidon löytämiseksi voisivat edetä.

    Nyt tarvittaisi lääkäreiden ryhtiliike, joka todentaisi rehellisesti sen mitä tätä tautia sairastavat jo tietävät; että tähän asti ”ainoana etuuksia suovana diagnoosina” tarjottu masennus on ollut vain sen peittelyä, että tautia ei ole haluttu / osattu hoitaa. Uskaltavatko lääkärit olla niin rehellisiä, että kertoisivat, montako tietoisesti valheellista masennusdiagnoosia ovat tästä syystä kirjoittaneet?

    Tämän sanoessani tiedän, että ne CFS-potilaat, jotka ovat taloudellisen tilanteensa kauhussa suostuneet ottamaan valheellisen masennusdiagnoosin omakseen, pelkäävät tosissaan toimeentulonsa puolesta. Tiedän myös, että kun tulee vuosikausia kohdelluksi huonosti, mitätöidyksi ja rasitetuksi tautia pahentavilla ”kuntoutuksilla” ym., voi lopputuloksena olla myös oikea ja vakava masennus. Se on kuitenkin huonon kohtelun ja huonon hoidon aikaansaama myöhäisvaikutus, ei suoraan CFS:n aiheuttamaa tai että CFS aiheutuisi siitä. JOtkut lääkärit ovat muiden keinojen ja osaamisen puutteessa, varmaankin aivan aidosti yrittäneet jotenkin edes auttaa potilastaan, kun ovat tämän masennusdiagnoosin tarjonneet, vaikka sen valheelliseksi tietäen.

    Voitaisiko nämä keksityt seikat nyt vihdoin työntää syrjään ja alkaa käsitellä tosiasioita, kuten ovat, potilaiden tai lääkäreidenkään, joutumatta siitä ylimääräisesti kärsimään?

    Toivon, että Polo on oikeassa, sanoessaan luottavaisesti, että tämä on vain asiaa edistävä pakollinen vaihe, joka tulee aikanaan johtamaan siihen, että CFS-potilaatkin tulevat kohdelluksi asiallisesti ja saavat tarvitsemansa hoidon ja avun. Pioneerin osa ei todellakaan ole helppo.

    Suomi on tämän taudin hoitamisessa senverran takapajuinen, että kansainvälisesti katsoen, meillä ei ole vara hukata Polon panostusta ja asiantuntemusta. Toivon, että asia kääntyy kuten Polo ennustaa, potilaiden parhaaksi ja myös lääkäreiden, siten, että useammalle lääkärille annettaisiin koulutus ja tilaisuus hoitaa tätä tautia paremmin.

    Kehityksen hinta ei saa olla se, että yksittäinen, taitava ja paneutunut lääkäri joutuu syntipukiksi. Tässä on kyse kuitenkin yhtä ihmistä isommasta asiasta ja onneksi Polo sen itse tietää. Hänen asennettaan ei voi kuin ihailla. Potilaat kiittävät ja toivottavat hänelle sekä potilastovereilleen voimia sietää tämä epävarma vaihe. Yritetään osaltamme pitää huolta, että tästä syntyy jotakin parempaa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet