Pirkanmaa

Suurin osa koululaisista syö vain valitut palat kouluateriasta Pirkanmaalla – Suklaa ja limsa maistuvat lähes päivittäin

Vain joka kuudes pirkanmaalainen peruskoulun oppilas syö kouluaterian kaikki osat päivittäin.

MATTI MATIKAINEN
Suurin osa koululaisista syö vain valitut palat kouluateriasta Pirkanmaalla – Suklaa ja limsa maistuvat lähes päivittäin

Herkut maistuvat Pirkanmaan koululaisille lähes päivittäin.

Kati KalliosaariAamulehti

Pirkanmaan kouluissa kouluruoasta maistuvat vain valitut palat, paljastaa tuore Kouluterveyskysely.

Vain joka kuudes pirkanmaalainen peruskoulun oppilas syö kouluaterian kaikki osat eli pääruuan, salaatin tai raasteen, maitoa tai piimää sekä leipää viitenä päivänä viikossa.

Aamupala sen sijaan tulee syötyä useammin, kuin muualla maassa keskimäärin. Parannettavaa kuitenkin edelleen on.

Pirkanmaan alakoululaisista vain joka viides jättää aamupalan joskus väliin, mutta yläkoululaisista jo joka kolmas. Myös lukiolaisista lähes joka kolmas kertoo, että ei syö aamupalaa joka arkiaamu. Ammattiin opiskelevista näin vastaa lähes joka toinen.

Makeisten, suklaan, limsan ja mehun lähes päivittäinen käyttö on Pirkanmaan koululaisilla muuta maata yleisempää.

Kasvisten ja hedelmien syönti Pirkanmaalla on maan keskitasoa. Päivittäinen hedelmien, marjojen ja kasvisten syönti on kuitenkin vähäistä.

Alakoululaisista joka kolmas ei syö hedelmiä ja marjoja joka päivä. Vastaavasti vain joka viides yläkoululainen nauttii kasviksia, hedelmiä ja marjoja lähes päivittäin.

Tavoite on, että kasviksia, marjoja tai hedelmiä syötäisiin joka aterialla. Päivittäin lapsen pitäisi syödä niitä vähintään 250 grammaa eli noin viisi lapsen omaa kourallista päivittäin.

Ruokailu on osa opetusta

Terveydenedistämisen vertailutietojärjestelmän tulosten mukaan kouluruokailusuositusta koululounaan ja välipalojen järjestämisessä noudatettiin 71 prosentissa kaikista Suomen peruskouluista vuonna 2015.

Pirkanmaalla suosituksen noudattaminen vaihteli kuntien koulujen välillä, mutta tilanne oli samankaltainen kuin koko maassa keskimäärin.

Kouluruokailu on nykysuositusten mukaan osa koulun opetusta ja kasvatusta. Keskeinen tavoite on, että koulussa kaikki syövät.

Myös kasvisvaihtoehto

Lautasmalli on edelleen hyvä pohja aterian rakentamiselle. Puolet lautasesta täytetään tuoreilla tai kypsillä kasviksilla, yksi neljäsosa ateriasta on kalaa, lihaa tai palkokasveja ja toinen neljäsosa perunaa, riisiä, pastaa tai muuta viljalisäkettä.

Lounas on täysipainoinen ateria, joka sisältää lämpimän ruoan, kasvislisäkkeen sekä salaatinkastikkeen, täysjyväleipää ja margariinia sekä ruokajuomaksi maitoa, maitojuomaa tai piimää ja vettä.

Lounaan lämpimänä ruokana suositellaan syötäväksi kalaa 1–2 kertaa viikossa, vaaleaa lihaa 1–2 kertaa viikossa, palkokasveja viikoittain, punaista lihaa enintään 1–2 kertaa viikossa. Makkararuokaa ja muita lihavalmisteita ei pitäisi syödä lounaaksi joka viikko.

Suotavaa on, että koulussa olisi tarjolla oma pääruokavaihtoehto myös kasvissyöjille. Muussa tapauksessa suositellaan kasvisruokapäivää kerran viikossa.

Myös kasvisruoan – olipa se semivegetaarista, lakto-ovovegetaarista tai vegaania – tulee olla täysipainoista ja ravitsemussuositukset täyttävä ateriakokonaisuus.

Matti Matikainen
Makeisten sijaan päivittäiseen ruokavalioon pitäisi kuulua kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Makeisten sijaan päivittäiseen ruokavalioon pitäisi kuulua kasviksia, hedelmiä ja marjoja.


Kommentit (7)

  • Nimetön

    Kouluruoka ei maistu lapsillemme, koska se on pelkkää einestä ja usein liian suolaista tai äklömakeaa (olen maistanut itsekin). Jänteisiä lihapullia/jauhelihapihvejä, mummonmuusia, värjättyä ja pakastettua porkkanaraastetta, kumiperunoita… Salaateista on tehty kummallisia yhdistelmiä, esim. punakaalia+rusinoita+tomaattia, ja määrältään niin vähän, että toppuutellaan ottamasta sitä puolikasta lautasellista mitä suositus olisi. Lähes joka päivä punaista lihaa ja perunaa jossain muodossa. Kotona lapset ovat tottuneet oikeisiin terveellisiin raaka-aineisiin. Näin yhdessä pienessä Pirkanmaan kunnassa.

  • Kouluruoka kunniaan

    ”Ruokailu on osa opetusta? No se selittää sen ala-arvoisen tason. Moista moskaa en syöttäisi edes koirille”.

    Kyllä jaksaa ihmetyttää tämä kouluruoan haukkuminen. Onko se jokin opittu tapa jota siirretään aikuisilta lapsille? Tuntuu, että niin kuuluu vaan tavan vuoksi sanoa.
    Tätä kirjoittajan mainitsemaa ”moskaa” en ole joutunut missään syömään, pahaa ruokaa olen joskus syönyt, makuja kun on monenlaisia. Kirjoittaja voi itse kokeilla tehdä jauhelihakastiketta tai kalavuokaa 500-2000 ihmiselle ja miettiä minkälaisesta suolamäärästä jokainen pitäisi tai, että tykkääkö jokainen syödä tilliä. veikkaisin, että osa kehuu ja osa kirjoittaa keskustelupalstalle, että taas sai moskaa syödäkseen.
    Meillä on kuitenkin kouluilla tarjolla ruokaa joka tehdään tuoreista raaka-aineksista ja isolta osin alusta lähtien. Kouluruoka kestää kyllä tarkemminkin syynin, Vaikka raaka-aineet on hyviä niin yksi tekijä joka vaikuttaa keskeisesti ruuan makuun on sen tekijä. On otettava huomioon etteivä kaikki ole mestarikokkeja vaan joukkoon mahtuu monenlaista työntekijää.
    Yritetään arvostaa, että meillä on mahdollisuus laadukkaaseen kouluruokaan eikä opeteta automaationa lapsillemme, että se on pahaa. Ei se aikuisten oikeesti ole.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet