Uhkaako eläkepommi vai ei? Tässä kaksi huolestuttavaa kehitystä ja neljä syytä luottaa järjestelmään

Eläkemenot kasvavat, mutta maksajien määrä laskee. Eläkeasiantuntija kertoo neljä syytä, miksi voimme luottaa suomalaisen eläkejärjestelmän kestävän tulevaisuuden paineen.

Annina Mannila
Uhkaako eläkepommi vai ei? Tässä kaksi huolestuttavaa kehitystä ja neljä syytä luottaa järjestelmään

–Arka kysymys on se, että lastemme sukupolven pitäisi maksaa meidän eläkkeemme, ja samaan aikaan ikäluokat pienenee. Onko maksajia riittävästi? pohtii Työeläkevakuuttajien (Tela ry) edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa.

Jussi SaarinenAamulehti

Nobel-palkittu taloustieteilijä Bengt Holmström jyrähti elokuussa ja kansantaloustieteilijä Sixten Korkman syyskuussa.

Kummallakin oli sama huoli: riittääkö nuorille sukupolville eläkkeitä maksettaviksi?

Kysymys on hyvä ja tärkeä. Kun katsoo tilastoja viimeisen kymmenen vuoden ajalta, eteen avautuu lohduttomalta vaikuttava näky.

Eläkemenot ja eläkkeensaajien määrä kasvavat huimalla vauhdilla. Samaan aikaan työllisyysaste on laskenut usealla prosentilla.

Toivottomaksi tilanteen tekee tietysti se, että työssäkäyvät maksavat vanhempien sukupolvien eläkkeet. Siksi työllisyysaste on elintärkeä mittari sille, miten suomalainen yhteiskunta selviää tulevista vuosista.

Eläkkeiden rahoituksen perusmekanismi on yksinkertainen: mitä enemmän Suomessa on työtä ja työlle tekijöitä, sitä enemmän työnantajien ja työntekijöiden maksamista eläkemaksuista saadaan rahaa eläkkeiden maksamiseen.

Lue myös: Leikkuri nostaa pian eläkeikää – Katso tästä, koska pääset aikaisintaan eläkkeelle

Menot kasvavat, kuka maksaa?

Pirkanmaan työllisyysluvut ja eläketilastot antavat karun kuvan viimeisten kymmenen vuoden kehityssuunnasta. Ne ovat linjassa valtakunnallisten lukujen kanssa.

Maakunnan työllisyysaste oli 71,1 prosenttia vuonna 2007, kun taas vuonna 2016 se oli 66,4 prosenttia.

Samalla aikavälillä eläkemenot ovat nousseet 1,6 miljardista 2,5 miljardiin euroon ja eläkkeensaajien määrä kasvanut 118 000:sta 135 000:een.

Asmo Raimoaho

Yhtä ikävältä näyttää, kun katsoo väestöllistä huoltosuhdetta, eli lasten ja vanhusten määrää 100 työikäistä kohden.

Kun vuonna 2006 lapsia ja vanhuksia oli 50 prosenttia väestöstä, vuonna 2016 heidän osuutensa oli jo 59 prosenttia.

Siis: eläkemenot kasvavat, mutta maksajien määrä laskee. Samaan aikaan alle 40-vuotiaiden tulokehitys on tyssännyt, selviää Tilastokeskuksen luvuista.

Lue myös: Uusi eläke "räjäyttää potin" – Hakemuksia tullut jo melkoinen pino, vaikka laki ei ole edes voimassa

Asmo Raimoaho

Neljä syytä luottaa järjestelmään

Tilastojen valossa pelottelut eläkepommista vaikuttavat täysin perustelluilta. Kolmekymppisten sukupolven huoli siitä, ettei työuransa eläkemaksuja tule koskaan näkemään tilillään, on aiheellinen.

Silti Työeläkevakuuttajien (Tela ry) edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa vakuuttaa, että eläkejärjestelmän rahoitus on kunnossa nuorempien sukupolvien eläkkeitä ajatellen.

Mihin väite perustuu?

–Laskelmiin, joissa on otettu monta muuttuvaa tekijää huomioon. Toki kaikki laskelmat tulevaisuudesta ovat aina arvioita. Ja se on varmaa, ettei eläkemaksujen laskuun ainakaan ole varaa.

Näihin laskelmiin perustuen Elomaa kertoo neljä tärkeintä syytä, miksi hän luottaa suomalaisen eläkejärjestelmän kestävän tulevien vuosien paineen.

1. Kasvava työllisyys

Työllisyysluvuissa on viimein tapahtunut piristymistä tänä vuonna, vaikka viimeiset kymmenen vuotta on näyttänyt huonolta.

–Nyt orastava talouskasvu on hyvä uutinen eläkkeiden rahoitukselle, Elomaa sanoo.

Kesäkuun 2017 lopussa Pirkanmaalla oli 228 000 työllistä. Määrä on 7 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi Pirkanmaalla oli jo vuonna 2016 tarjolla poikkeuksellisen paljon työpaikkoja, enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2010-luvulla.

–Jos työllisyys laahaa, palkansaajien määrä vähenee ja eläkkeiden maksajia ei ole riittävästi. Työllisyyden vahvistaminen on paras tapa turvata nuorten ja kaikkien tulevien eläkeläisten eläkkeet.

2. Pidemmät työurat

Ihmisten elinikä on noussut nopeammin kuin on arvioitu, mikä tarkoittaa isompia eläkemenoja. Niinpä vuoden 2017 eläkeuudistuksessa nostettiin eläkeikiä portaittain. Eläkkeelle siirtymisen ajankohta riippuu jatkossa ikäryhmän elinaikaodotteesta.

–Suuri huoli on kuitenkin siinä, että nuorten työurat eivät pääse alkamaan ajoissa. Silloin työuran loppupään siirto pidemmälle ei auta. Syrjäytyneitä nuoria on paljon, ja meillä ei ole varaa siihen.

Elomaa muistuttaa, että nyt elämme kaikkein kriittisimpiä vuosia. On arvioitu, että vuoteen 2032 mennessä huoltosuhde korjaantuu nykyistä edullisemmaksi.

3. Korotetut eläkemaksut

Eläkeuudistus korjasi osaltaan eläkkeiden rahoitusta myös eläkemaksujen korotusten avulla. Työeläkevakuutusmaksu nousi keskimäärin 0,4 prosenttia. Se on nyt keskimäärin 24,4 prosenttia.

–Täytyy muistaa, että järjestelmä toimii niin pitkään, kun maksamme mittavia eläkemaksuja. Järjestelmähän ei ole missään vaiheessa romahtanut, vaan päinvastoin, potti on koko ajan karttunut.

4. Sijoitustuotot

Erittäin iso merkitys on myös eläkerahastoista saatavilla sijoitustuotoilla.

Eläkerahastoissa on tällä hetkellä varoja noin 180 miljardia euroa. Elomaan mukaan 200 miljardia tulee täyteen vuoden lopussa.

Niin kauan kuin sijoitetut varat tuottavat enemmän kuin palkkasumma kasvaa, rahastointi kannattaa. Näin on ollut viimeiset noin 25 vuotta, kun varoja on sijoitettu tuottohakuisesti kohtuullisella riskillä.

Näin paljon maksetaan

Keskimääräinen eläke Pirkanmaalla oli 1 599 euroa kuukaudessa vuonna 2016.

Koko maassa se oli 1 632 e/kk.

Pirkanmaalle vuonna 2016 työeläkkeitä maksettiin yhteensä lähes 2,3 miljardia. Tästä lähes 2 miljardia rahoitettiin työeläkemaksuilla ja 0,3 miljardia eläkerahastoilla.

Koko maassa maksettiin yhteensä 26 miljardia työeläkkeitä. 22,4 miljardia katettiin kerätyillä eläkemaksuilla ja 3,6 miljardia otettiin eläkerahastoista ja niiden tuotoista.


Lue myös nämä


Kommentit (28)

  • Hakamies

    ””Virkailijoille ja ylemmälle johdolle maksetut ylisuuret palkat ovat johtaneet myös ylisuuriin eläkkeisiin. Juuri hiljattain Aamulehdessäkin kerrottiin jonkun nostavan yli 55 000 €/kk eläkettä.”

    Niinpä. Myös niistä tuloista on maksettu eläkevakuutusmaksuja samalla prosentilla kuin pienemmistä palkoista eli kenelläkään ei ole ylisuuria eläkkeitä. Korjaus; paitsi julkisella puolella, koska palkat ja eläkemaksut maksetaan kerätyillä veroilla ja se on kallista leikkiä.”

    Eläke on työvuosien jälkeisen toimeentulon turvaamiseen – mihin muka tarvitaan muutamaa tuhatta euroa suurempia eläkkeitä? Yli kymmenentuhannen euron eläkettä nauttivat ovat jo työurallaan tienanneet niin paljon, että heillä ei toimeentulo-ongelmaa ole – ja jos eivät ole, olkoon heidän kohtalonsa sama kuin sinun mielestäsi kuuluu työttömälle, joka ei halua lähteä töihin.

  • "Maailmassa ei ole mitään muutakaan reilua" (onhan... paratiisisaaret)

    ”Eläkeläiset ovat niitä menoja kasvattaneet ei ”byrokratia” tai ”virkamies”. ”

    Juu-u, eläkeläisethän niitä mennen tullen kasvattelevat. Taitettu indeksi pitää huolen sekä siitä, etteivät kasva, ja eläkeläiset köyhtyvät joka vuosi yhä enemmän. Muodon vuoksi hallitus nakkaa euron tai kaksi, jonka verotus nielaisee tai kertaluotoinen ruokakaupassakäynti peruselintarvikkeita tarjouksesta ostettaessa.
    Sipilä, päästessään valtaan fläppitaulu kainalossa, oli ensimmäisenä eläkeläisten ”kimpussa”.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet