Uhkaako eläkepommi vai ei? Tässä kaksi huolestuttavaa kehitystä ja neljä syytä luottaa järjestelmään

Eläkemenot kasvavat, mutta maksajien määrä laskee. Eläkeasiantuntija kertoo neljä syytä, miksi voimme luottaa suomalaisen eläkejärjestelmän kestävän tulevaisuuden paineen.

Annina Mannila
Uhkaako eläkepommi vai ei? Tässä kaksi huolestuttavaa kehitystä ja neljä syytä luottaa järjestelmään

–Arka kysymys on se, että lastemme sukupolven pitäisi maksaa meidän eläkkeemme, ja samaan aikaan ikäluokat pienenee. Onko maksajia riittävästi? pohtii Työeläkevakuuttajien (Tela ry) edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa.

Jussi SaarinenAamulehti

Nobel-palkittu taloustieteilijä Bengt Holmström jyrähti elokuussa ja kansantaloustieteilijä Sixten Korkman syyskuussa.

Kummallakin oli sama huoli: riittääkö nuorille sukupolville eläkkeitä maksettaviksi?

Kysymys on hyvä ja tärkeä. Kun katsoo tilastoja viimeisen kymmenen vuoden ajalta, eteen avautuu lohduttomalta vaikuttava näky.

Eläkemenot ja eläkkeensaajien määrä kasvavat huimalla vauhdilla. Samaan aikaan työllisyysaste on laskenut usealla prosentilla.

Toivottomaksi tilanteen tekee tietysti se, että työssäkäyvät maksavat vanhempien sukupolvien eläkkeet. Siksi työllisyysaste on elintärkeä mittari sille, miten suomalainen yhteiskunta selviää tulevista vuosista.

Eläkkeiden rahoituksen perusmekanismi on yksinkertainen: mitä enemmän Suomessa on työtä ja työlle tekijöitä, sitä enemmän työnantajien ja työntekijöiden maksamista eläkemaksuista saadaan rahaa eläkkeiden maksamiseen.

Lue myös: Leikkuri nostaa pian eläkeikää – Katso tästä, koska pääset aikaisintaan eläkkeelle

Menot kasvavat, kuka maksaa?

Pirkanmaan työllisyysluvut ja eläketilastot antavat karun kuvan viimeisten kymmenen vuoden kehityssuunnasta. Ne ovat linjassa valtakunnallisten lukujen kanssa.

Maakunnan työllisyysaste oli 71,1 prosenttia vuonna 2007, kun taas vuonna 2016 se oli 66,4 prosenttia.

Samalla aikavälillä eläkemenot ovat nousseet 1,6 miljardista 2,5 miljardiin euroon ja eläkkeensaajien määrä kasvanut 118 000:sta 135 000:een.

Asmo Raimoaho

Yhtä ikävältä näyttää, kun katsoo väestöllistä huoltosuhdetta, eli lasten ja vanhusten määrää 100 työikäistä kohden.

Kun vuonna 2006 lapsia ja vanhuksia oli 50 prosenttia väestöstä, vuonna 2016 heidän osuutensa oli jo 59 prosenttia.

Siis: eläkemenot kasvavat, mutta maksajien määrä laskee. Samaan aikaan alle 40-vuotiaiden tulokehitys on tyssännyt, selviää Tilastokeskuksen luvuista.

Lue myös: Uusi eläke "räjäyttää potin" – Hakemuksia tullut jo melkoinen pino, vaikka laki ei ole edes voimassa

Asmo Raimoaho

Neljä syytä luottaa järjestelmään

Tilastojen valossa pelottelut eläkepommista vaikuttavat täysin perustelluilta. Kolmekymppisten sukupolven huoli siitä, ettei työuransa eläkemaksuja tule koskaan näkemään tilillään, on aiheellinen.

Silti Työeläkevakuuttajien (Tela ry) edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa vakuuttaa, että eläkejärjestelmän rahoitus on kunnossa nuorempien sukupolvien eläkkeitä ajatellen.

Mihin väite perustuu?

–Laskelmiin, joissa on otettu monta muuttuvaa tekijää huomioon. Toki kaikki laskelmat tulevaisuudesta ovat aina arvioita. Ja se on varmaa, ettei eläkemaksujen laskuun ainakaan ole varaa.

Näihin laskelmiin perustuen Elomaa kertoo neljä tärkeintä syytä, miksi hän luottaa suomalaisen eläkejärjestelmän kestävän tulevien vuosien paineen.

1. Kasvava työllisyys

Työllisyysluvuissa on viimein tapahtunut piristymistä tänä vuonna, vaikka viimeiset kymmenen vuotta on näyttänyt huonolta.

–Nyt orastava talouskasvu on hyvä uutinen eläkkeiden rahoitukselle, Elomaa sanoo.

Kesäkuun 2017 lopussa Pirkanmaalla oli 228 000 työllistä. Määrä on 7 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi Pirkanmaalla oli jo vuonna 2016 tarjolla poikkeuksellisen paljon työpaikkoja, enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2010-luvulla.

–Jos työllisyys laahaa, palkansaajien määrä vähenee ja eläkkeiden maksajia ei ole riittävästi. Työllisyyden vahvistaminen on paras tapa turvata nuorten ja kaikkien tulevien eläkeläisten eläkkeet.

2. Pidemmät työurat

Ihmisten elinikä on noussut nopeammin kuin on arvioitu, mikä tarkoittaa isompia eläkemenoja. Niinpä vuoden 2017 eläkeuudistuksessa nostettiin eläkeikiä portaittain. Eläkkeelle siirtymisen ajankohta riippuu jatkossa ikäryhmän elinaikaodotteesta.

–Suuri huoli on kuitenkin siinä, että nuorten työurat eivät pääse alkamaan ajoissa. Silloin työuran loppupään siirto pidemmälle ei auta. Syrjäytyneitä nuoria on paljon, ja meillä ei ole varaa siihen.

Elomaa muistuttaa, että nyt elämme kaikkein kriittisimpiä vuosia. On arvioitu, että vuoteen 2032 mennessä huoltosuhde korjaantuu nykyistä edullisemmaksi.

3. Korotetut eläkemaksut

Eläkeuudistus korjasi osaltaan eläkkeiden rahoitusta myös eläkemaksujen korotusten avulla. Työeläkevakuutusmaksu nousi keskimäärin 0,4 prosenttia. Se on nyt keskimäärin 24,4 prosenttia.

–Täytyy muistaa, että järjestelmä toimii niin pitkään, kun maksamme mittavia eläkemaksuja. Järjestelmähän ei ole missään vaiheessa romahtanut, vaan päinvastoin, potti on koko ajan karttunut.

4. Sijoitustuotot

Erittäin iso merkitys on myös eläkerahastoista saatavilla sijoitustuotoilla.

Eläkerahastoissa on tällä hetkellä varoja noin 180 miljardia euroa. Elomaan mukaan 200 miljardia tulee täyteen vuoden lopussa.

Niin kauan kuin sijoitetut varat tuottavat enemmän kuin palkkasumma kasvaa, rahastointi kannattaa. Näin on ollut viimeiset noin 25 vuotta, kun varoja on sijoitettu tuottohakuisesti kohtuullisella riskillä.

Näin paljon maksetaan

Keskimääräinen eläke Pirkanmaalla oli 1 599 euroa kuukaudessa vuonna 2016.

Koko maassa se oli 1 632 e/kk.

Pirkanmaalle vuonna 2016 työeläkkeitä maksettiin yhteensä lähes 2,3 miljardia. Tästä lähes 2 miljardia rahoitettiin työeläkemaksuilla ja 0,3 miljardia eläkerahastoilla.

Koko maassa maksettiin yhteensä 26 miljardia työeläkkeitä. 22,4 miljardia katettiin kerätyillä eläkemaksuilla ja 3,6 miljardia otettiin eläkerahastoista ja niiden tuotoista.


Lue myös nämä


Kommentit (24)

  • Risto Myyry

    Kun puhutaan keskimääräisestä eläkkeestä olisi nyt vihdoinkin jonkun viisaan kertoa se totuus, kuinka paljon nyt eläkkeellä olevia on, jotka saavat pienempää eläkettä kuin keskimääräinen eläke. Keskimääräinen eläkehän nousee vuosittain kun eläkkeelle jäävien palkkataso on korkeampi kuin aikasempina vuosina eläkkeelle jääneet, ja kun keskimääräinen eläke näin nousee se ei nosta näitä pienempiäa eläkkeitä, jotka ovat keskimääräisen eläkkeen alapuolella, sillä taitettu indeksi pitää huolen siitä, että tulevaisuudessa eläkeläiset köyhtyvät jatkossakin. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan miehistä yli 50% saa keskimääräistä eläkettä peienmpää eläkettä ja naisiss luku on noin 64%.Talous nopelisti Holström oli huolissaan eläkkeistä, olisi arvostanut häntä paljon enemmän jos hän olisi vaikkapa kertonut olevansa huolissaan siitä, miten suomalaiseessa yhteiskunnassa tulevaisuudessa jäejestetään hoito ja hoiva rahoitetaanko se edelleen julkisin verovaroin vai siirretäänkö maksuja kansalaisten itsensä maksettavaksi, sillä nykyhallituksen politiikka johtaa väistämättä siihen. On mielenkiintoista nähdä näitä monenmoisia ennustuksia eläkkeiden riittävyydestä, kun kuitenkin eläkeyhtiöiden johtajat puhuvat aivan toista.

  • V.O.P

    Tulevaisuuden eläkepommi räjähtää käsiin, kun tänään jo maksetaan aivan liian monelle niin pientä palkkaa, että se ei riitä kunnolla edes elämiseen puhumattakaan eläkekertymästä. Pätkätyöläiset. nollasopparilaiset, ilmaiset työkokeilijat, kotimaiset ja maahanmuuttajat, kaikki lähes olemattomalla palkalla töissä vain siksi, että kourallinen kerma-ahtereita saa vielä enemmän osinkoa. Tämä yhtälö ei voi toimia pitkään. Yritysten ja niiden johdon on tingittävä voitoista ja osingoista ja ryhdyttävä maksamaan sellaista palkkaa josta riittää kulutukseen, veroihin ja eläkkeisiin. Rahan pitää kiertää koko yhteiskunnassa eikä vain muutamien taskuun ja verovapaasti ulkomaille.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet