Kuusi kuollutta delfiiniä, salailua, laittomuuksia – Kävimme Kreikassa selvittämässä, onko Särkänniemen delfiinien koti niin karmea kuin väitetään

Särkänniemen delfiinit ovat nyt eläneet vuoden Kreikan Attica Parkissa. Ovatko eläintarhan olosuhteet niin hirveät kuin väitetään? Kävimme paikan päällä selvittämässä asian.

Eriika Ahopelto/Aamulehti
Kuusi kuollutta delfiiniä, salailua, laittomuuksia – Kävimme Kreikassa selvittämässä, onko Särkänniemen delfiinien koti niin karmea kuin väitetään

Attica Zoological Park sijaitsee puolen tunnin ajomatkan päässä Ateenan keskustasta. Eläintarhassa on yli 2 000 eläintä. Delfiiniesityksiä järjestetään kaksi–kolme päivässä.

Jussi SaarinenAamulehti, Kreikka

Eevertti ja Leevi syöksyvät veteen samalla sekunnilla, kun delfiiniohjaaja heilauttaa käsiään.

Ne liukuvat pinnan alla huimaa vauhtia, aivan rinta rinnan – kunnes ponnistavat täydellisen yhtäaikaisesti korkeaan hyppyyn.

Yleisö kohahtaa ja hakkaa käsiään yhteen.

Elokuun aurinko paahtaa kirkkaalta taivaalta, delfinaarion parisataa ihmistä vetävä katsomo on miltei täynnä. Nyt eletään paikallisen väen kuuminta lomasesonkia.

Olemme Kreikassa, Attica Zoological Parkissa, puolen tunnin ajomatkan päässä Ateenan keskustasta.

Tämä on se eläinaktivistien pahamaineiseksi leimaama eläintarha, jonne Särkänniemen delfiinit kuljetettiin tasan vuosi sitten ison mediaspektaakkelin saattelemana.

Tosin täällä lomaansa viettävillä kreikkalaisilla tuskin on mitään tietoa kaukaisista delfiinikohuista.

Lue lisää: Delfiinit lastattiin rahtikoneeseen öisellä Pirkkalan lentoasemalla – näin delfiinien matka Kreikkaan alkoi vuosi sitten

Eriika Ahopelto/Aamulehti
Seurasimme kello 12:n esitystä Attican delfinaariossa elokuisena tiistaina. Paikallinen lomasesongin takia katsomo oli miltei täynnä.

Seurasimme kello 12:n esitystä Attican delfinaariossa elokuisena tiistaina. Paikallinen lomasesongin takia katsomo oli miltei täynnä.

Ensivaikutelma eläintarhasta ei hurmaa. Heti portin jälkeen vasemmalle jää pieni liejuinen allas, jonka veden pinnalla kelluu ainakin 50 kilpikonnaa. Suuri osa niistä ei liikahdakaan.

Delfinaarioon päästäkseen täytyy kulkea ohi ahtaiden ja matalien lintuhäkkien. Papukaijoja on häkissä niin monta, että on vaikea kuvitella, miten ne pystyisivät lentämään kahta metriä pidempää matkaa.

Olemme saapuneet katsomaan kello 12:n esitystä delfinaarioon. Paikka on pullollaan lapsiperheitä, jotka seuraavat suut auki ”opetuksellista näytöstä”.

Sellaiseksi Attica delfiiniesitystään nimittäin kutsuu, viihteellinen eläinshow kun on maassa kielletty.

Aplodien ja lasten huudahdusten keskellä on kuitenkin vaikea väittää, ettei kyse olisi viihteestä.

Särkänniemestä muuttaneet Eevertti, 21, ja Leevi, 23, ovat esityksen tähtiä. Sen sijaan kolmas Suomesta tuotu delfiini Veera viihtyy sivummalla pienessä hoitoaltaassa miltei koko esityksen ajan.

Esityksen aikana Veera käy muutamaan otteeseen ison altaan puolella tervehtimässä kahta pienintä, Ranskasta tuotua delfiiniä, mutta palaa nopeasti takaisin hoitoaltaaseen.

Veera on joukon vanhin, arviolta 39-vuotias. Se on myös altaan ainoa naaras.

Ja siksi Attica suunnittelee Veeran siirtämistä muualle.

Katso videolta Särkänniemen delfiinien kuulumiset:

 

Yksi on poissa

Särkänniemen delfiinit ehtivät elää Atticassa vain alle puoli vuotta, kun suru-uutiset kantautuivat Kreikasta.

Lauman johtaja ja vanhin uros Delfi löydettiin kuolleena altaan pohjasta tammikuussa.

Ennen kuolemaa Kreikassa oli juuri ollut harvinaisia pakkasia. Veden lämpötila laski kymmenen asteen tienoille osassa altaita.

Attican mukaan Delfin kuoleman syy oli sydämen pysähtyminen. Delfinaarion johtaja Robert Gojceta vakuuttaa, ettei kuolemaan liity mitään epätavallista. Eläintarhassa mitataan kuukausittain delfiinien veriarvoja, eikä mitään poikkeuksellista ollut Gojcetan mukaan nähtävissä.

–Delfi oli jo vanha eläin. Särkänniemen arvion mukaan sen ikä oli 38 vuotta. Lähetin Delfin hampaan tutkittavaksi Liettuaan, ja siellä selvisi, että itse asiassa todellinen ikä oli 39.

Kuolinsyyraporttia hän ei kuitenkaan suostu näyttämään, vaikka Attican omistaja Jean-Jacques Lesueur niin lupasi ennen kuin saavuin Kreikkaan. Vierailumme aikana Lesueur on lomamatkalla.

Raporttiin liittyy muutakin outoa: Lesueur kertoi puhelimessa, että hän on lähettänyt kuolinsyyraportin Särkänniemen toimitusjohtajalle Miikka Seppälälle. Seppälä kuitenkin kertoi, että on saanut vain alustavan tiedon, muttei lopullista raporttia.

Kysyn Gojcetalta, oliko talvipakkasilla tai lentokonekuljetuksella vaikutusta Delfin kuolemaan.

Ei ja ei, Gojceta toteaa. Hän uskoo, että Delfi menehtyi ennen muuta vanhuuteen.

Delfin kuoltua alfauroksen ja laumanjohtajan paikan on ottanut Eevertti. Sen sijaan Delfin pitkäaikainen kumppani Veera on vetäytynyt yhä enemmän omiin oloihinsa.

Lue lisää: Yksi Särkänniemen delfiini halutaan siirtää pois Kreikasta: "Veera on villi kortti, se on hieman vaikeampi tapaus"

Eriika Ahopelto/Aamulehti
Eevertti, 21, ja Leevi, 23, ovat Attican delfiininäytöksen tähtiä. Ne tekevät isoimmat hypyt ja näyttävimmät temput. Eläintarha itse kutsuu esitystä "opetukselliseksi näytökseksi". Viihteellinen eläinshow on Kreikassa kielletty.

Eevertti, 21, ja Leevi, 23, ovat Attican delfiininäytöksen tähtiä. Ne tekevät isoimmat hypyt ja näyttävimmät temput. Eläintarha itse kutsuu esitystä "opetukselliseksi näytökseksi". Viihteellinen eläinshow on Kreikassa kielletty.

”Muutokset stressaavat”

Tänä kesänä Lucifer-helleaalto on korventanut eteläistä Eurooppaa, ja Kreikassakin lämpö on noussut jopa 45 asteeseen.

Attican ulkoaltaissa veden lämpötila on 30 asteen tienoilla. Muutos on melkoinen verrattuna kymmenen asteen talviolosuhteisin.

Gojcetan mukaan delfiinit eivät stressaannu tällä tavalla vaihtelevista olosuhteista. Meribiologi Essi Keskinen Metsähallituksesta on toista mieltä.

–On se muutos stressaavaa. Suurin osa delfiineistä elää isoissa merissä, ja lämpötilan vaihtelut vuoden sisällä ovat suhteellisen pieniä. Myöskään yli 30 asteen lämpö ei ole niille luontainen ympäristö. Toki tropiikissa veden lämpö voi nousta niihin lukemiin, mutta yleensä delfiinit pääsevät viilentymään meren pohjaan.

Delfin kuoleman syitä Keskinen ei kovin vuolaasti halua kommentoida.

–Kun sydän pettää, siihen liittyy usein stressiä. En osaa sanoa kuolinsyystä mitään tarkemmin, mutta lämpötilan vaihtelut ja kuljetus eivät ainakaan ole auttaneet asiaa.

Attican delfinaario on perustettu vuonna 2010. Vuosina 2010–2017 siellä on kuollut yhteensä kuusi delfiiniä. Niistä neljä on ollut vastasyntyneitä tai pieniä poikasia.

Särkänniemessä menehtyi delfinaarion toiminta-aikana yhteensä 18 delfiiniä, joista 15 oli poikasia.

Eriika Ahopelto/Aamulehti
Veera, 39, on Attican delfinaarion vanhin delfiini ja joukon ainoa naaras. Kolmen Särkänniemen delfiinin lisäksi siellä elävät Ranskasta tuodut Naska, 5, ja Ekinox, 6, sekä Liettuasta tuodut Limas, 14, ja Nojus, 11.

Veera, 39, on Attican delfinaarion vanhin delfiini ja joukon ainoa naaras. Kolmen Särkänniemen delfiinin lisäksi siellä elävät Ranskasta tuodut Naska, 5, ja Ekinox, 6, sekä Liettuasta tuodut Limas, 14, ja Nojus, 11.

Sama tiedotuslinja jatkuu

Kun Särkänniemen delfiinit vuosi sitten siirrettiin Kreikkaan, operaatio yritettiin pitää julkisuudelta piilossa. Siirto tehtiin keskellä yötä eikä siitä tiedotettu laisinkaan.

Huhut Atticasta nousivat esiin Aamulehdessä jo kuukausia ennen siirtoa, mutta toimitusjohtaja Miikka Seppälä ei suostunut juurikaan kommentoimaan aihetta. Myös siirron aikana Seppälä oli tavoittamattomissa lähes koko viikonlopun.

Samanlainen tiedotuslinja jatkuu yhä. Kukaan Särkänniemen delfiinien hoitajista ei anna haastatteluja aihepiiristä.

Delfiinien entinen pääkouluttaja Sari Järvisalo vastaa tekstiviestillä: ”Attica huolehti Veeran, Leevin ja Eevertin kuulumisten kertomisesta”.

”Ymmärrän, että henkilökohtaiset kokemukset ja tunteet varmasti kiinnostaisivat, mutta olen päättänyt, että en tahdo niitä haastattelussa jakaa”, hän kirjoittaa.

Nykyään Järvisalo työskentelee Särkänniemen Koiramäen johtajana. Hän kertoo, että on säännöllisesti yhteydessä Atticaan delfiinien hoitoon liittyvissä asioissa.

Särkänniemen puolesta asiaa kommentoi ainoastaan toimitusjohtaja Seppälä. Lähetin hänelle kysymyksiä sähköpostitse delfiinien elinoloista, Delfin kuolemasta ja kuolinsyyraportista. Seppälä ohjasi kysymykset Attican kommentoitavaksi.

–Osa aiemmin delfinaariosta työskennelleestä henkilökunnastamme on vieraillut siellä kuluneen vuoden aikana myös varsinaisen sopeuttamisvaiheen jälkeen. Olen myös itse ollut Attica Parkin johtajiin yhteydessä muutamia kertoja, Seppälä selventää.

Lue lisää: Nyt vastaa Särkänniemi: Emme tienneet, että delfiinilauma hajotetaan Kreikassa

Eriika Ahopelto/Aamulehti
Robert Gojceta on Attican delfinaarion johtaja. Hän on kotoisin Belgiasta ja työskennellyt delfiinikouluttajana ympäri Eurooppaa 26 vuoden ajan.

Robert Gojceta on Attican delfinaarion johtaja. Hän on kotoisin Belgiasta ja työskennellyt delfiinikouluttajana ympäri Eurooppaa 26 vuoden ajan.

Iso uutinen

Isoin Särkänniemen delfiineihin liittyvä uutinen selviää jo ennen saapumistamme Kreikkaan. Attican omistaja Jean-Jacques Lesueur kertoo puhelimessa, että naarasdelfiini Veera aiotaan siirtää pois.

–Tavoitteemme on, että täällä olisi vain urosdelfiinejä. Asiat sujuvat siten helpommin, Lesueur sanoo.

–Veera on villi kortti, hän on hieman vaikeampi tapaus kuin muut delfiinit. Uskon, että löydämme hänelle uuden, paremman kodin.

Siirron ajankohdasta hän ei kerro mitään. Myös paikka jää mysteeriksi.

Kreikassa delfinaation johtaja Robert Gojceta vahvistaa tiedon: Veeralle todellakin etsitään uutta kotia. Hän itse ei olisi halunnut tuoda Veeraa Atticaan alun perinkään.

–On aina hankalampaa, kun joukossa on naaraita. Vaikka Veeralla on ehkäisy, hän erittää hormonia, minkä vuoksi urokset voivat käyttäytyä silloin tällöin haastavasti, Gojceta kertoo.

Veera on ainoa naaras Attican seitsemästä delfiinistä. Se on myös joukon vanhin, arviolta 39-vuotias.

Tammikuussa kuollut Delfi on suurin piirtein saman ikäinen kuin Veera. Eikö uusi siirto ja matkustaminen lentokoneella käy raskaaksi iäkkäälle delfiinille?

–Ei. Siirto ei ole Veeralle ensimmäinen. Jos ei tiedä, mitä tapahtuu, eläin voi kokea lennon stressaavana. Olin kuitenkin itse vuosi sitten Veeran vierellä siirron aikana, ja se oli todella rauhallinen, Gojceta vakuuttelee.

–Olen nähnyt, kun Veeraakin vanhempia delfiinejä on siirretty turvallisesti.

Kun delfiini siirretään EU-alueella, eläintarhan täytyy hakea CITES-viranomaiselta siirtolupaa. Aamulehti yritti tavoitella viranomaisia, muttei vielä saanut vastausta, onko lupaa haettu ja mihin kohteeseen.

Meribiologi Essi Keskinen ei kannata Veeran siirtoa.

–Toki ymmärrän sen eläintarhan kannalta, he ajattelevat asiaa rahallisesti. Itse en allekirjoita sellaista ajattelumaailmaa. Jos he eivät halua naaraita, silloin sitä ei olisi alun perinkään pitänyt tuoda Kreikkaan.

Uutinen Veeran siirrosta sai myös eläinoikeusjärjestöt raivostumaan.

–Tämä tietää varmaa kuolemaa Veeralle ja osoittaa Attican räikeää epäpätevyyttä merinisäkkäiden suhteen, kirjoittaa Valaiden puolesta ry:n puheenjohtaja Viivi Senghore tiedotteessa.

Eriika Ahopelto/Aamulehti
Eevertti ja Leevi tottelevat kiltisti, kun delfinaarion johtaja Robert Gojceta antaa merkin.

Eevertti ja Leevi tottelevat kiltisti, kun delfinaarion johtaja Robert Gojceta antaa merkin.

”Näin eläinten kuolevan”

Eläintarha Attica on ollut eläinaktivistien kritiikin kohteena jo vuosia. Kreikkalainen aktivisti Elisabeth Dimitras työskenteli itse eläintarhassa vapaaehtoisena vuonna 2009.

–Olin silloin vielä tarpeeksi viaton uskomaan, että eläintarha ei suhtaudu eläimeen kylmästi bisneksenä. Näin omin silmin eläinten kuolevan siellä, hän kertoo Aamulehdelle.

Viime vuonna Dimitras pani alulle adressin, jonka tavoitteena on kieltää valaiden vangittuna pitäminen Kreikassa kokonaan. Hän haluaa delfiinit Atticasta vapauteen ja perustaa suojelualueen mereen.

Dimitras väittää Attican toimineen lukuisia kertoja laittomasti, esimerkiksi siirtäessään delfiinejä Liettuasta Kreikkaan vuonna 2010.

Vuodesta 2012 Kreikan laki on kieltänyt eläinten käyttämisen esityksissä, jotka tähtäävät viihdyttämiseen. Dimitrasin mukaan Attica rikkoo lakia ja välttää ongelmat puhumalla ”opetuksellisista näytöksistä”.

Lisäksi kreikkalainen eläinoikeusyhdistys PFPO aloitti syksyllä 2016 lakiprosessin Atticaa vastaan. Tavoitteena on saada eläintarhan delfinaarion toiminta loppumaan.

Attican delfinaarion johtaja Robert Gojceta tuntee hyvin aktivistien vaatimukset. Hän kuitenkin vaatii heiltä lisää konkretiaa.

–Ennen kuin Särkänniemen delfiinit tuotiin tänne, keskustelimme vaihtoehdoista aktivistien kanssa. He vaativat, että mereen pitäisi perustaa suojelualue, mutta sellaista ei ole vielä olemassa. Heillä ei ollut tarjota mitään todellista vaihtoehtoa.

–Ja kuka näistä delfiineistä pitäisi huolta siellä? Ne ovat tottuneet ruokintaan ja elämään pienessä altaassa. Suojelualue meressä vaatisi valtavasti ylläpitoa.

Entä laissa kielletty viihteellinen eläinshow? Eikö Attican delfiiniesitys ole paljolti sellainen?

–Tämä ei ole huvipuisto kuten Särkänniemi. Ihmiset tulevat eläintarhaan oppimaan eläimistä. Emme käytä delfiininäytöksissä musiikkia emmekä apuvälineitä. Kaikki liikkeet hyppyjä myöten ovat delfiineille luontaisia.

Eriika Ahopelto/Aamulehti
Veera (oik.) on ottanut siipiensä suojaan Ranskasta tuodut nuoret delfiinit, Naskan, 5, ja Ekinoxin, 6.

Veera (oik.) on ottanut siipiensä suojaan Ranskasta tuodut nuoret delfiinit, Naskan, 5, ja Ekinoxin, 6.

Yllättävä käänne sairaudessa

Kun Attican delfiininäytös on ohi, saamme seurata rauhassa Veeraa, Leeviä ja Eeverttiä.

Käy aivan kuten Gojceta aiemmin kertoi: esityksen jälkeen kaikki delfiinit vetäytyvät kahteen pienempään altaaseen, jotka ovat halkaisijoiltaan noin viisi metriä.

Noin kolmenkymmenen metrin mittaiseen esitysaltaaseen yhdelläkään delfiinillä ei tunnu olevan halua mennä, vaikka altaat on yhdistetty toisiinsa.

Pienissä altaissa on aurinkovarjot, esitysaltaassa ei. Aktivistit ovat kritisoineet Atticaa varjopaikkojen vähäisyydestä.

Gojcetan mukaan vesi on 29-asteista. Käteen se tuntuu ehkä hieman lämpimämmältä.

Leevi ja Eevertti selvästi nauttivat liikkumisesta enemmän kuin Veera, joka viihtyy omassa rauhassaan tai kahden nuorimman ranskalaisen delfiinin kanssa.

Vielä yksi asia on kysymättä: miten Leevin ja Eevertin sairaus hoidetaan?

Delfiinit sairastavat hemakromatoosia, eli raudankertymäsairautta. Kun ne saapuivat Atticaan, Särkänniemen eläinlääkäri opetti Attican väelle, miten veren rautapitoisuutta mitataan ja miten sairautta lääkitään.

Nyt Gojceta väittää, että tilanne on saanut yllättävän käänteen.

–En osaa sanoa, mistä se johtuu, mutta ensimmäisten kolmen kuukauden jälkeen Leevin ja Eevertin veriarvot ovat olleet normaaleja. Enää niitä ei tarvitse lääkitä. Ehkä sillä on jotain tekemistä ulkoilman ja käyttämämme meriveden kanssa.

Juttua korjattu 27.8. klo 9.30: Atticassa on kuollut yhteensä kuusi delfiiniä koko sen aukioloaikana, vuosina 2010–2017. Jutussa luki aluksi virheellisesti, että Atticassa olisi kuollut kuusi delfiiniä Särkännieme Delfin menehtymisen jälkeen.

Lisäksi täsmennetty, että PFPO:n tavoite on saada delfinaarion toiminta loppumaan.

Näin tapahtumat etenivät

Perjantai 26.8.2016

Joku kirjoittaa ilmailuaiheiselle verkkofoorumille mysteerisen viestin. Sen mukaan Särkänniemen delfiinit lähtevät kohti uutta kotia lauantai-iltana. Aamulehti selvittelee asiaa, muttei saa vahvistusta tiedolle.

Lauantai 27.8.2016

Kello 12.15. Pirkkalan lentokentälle laskeutuu TNT-yhtiölle kuuluva Boeing 737 -rahtikone, joka saapuu maahan ilman lastia Belgiasta. Aamulehti seuraa tilannetta lentokentällä. Koneesta nousee ihmisiä harmaaseen pakettiautoon, joka ajoi suoraan Särkänniemeen.

Kello 14. Sama pakettiauto kurvaa Särkänniemen pihaan. Aamulehti julkaisee ensimmäisen uutisen delfiinien siirrosta.

Kello 20. Huvipuiston laitteet hiljenevät ja operaatio voi alkaa. Aitoja pystytetään, paikalle saapuu poliisipartio, nosturi ja rekka-autoja. Vettä valuu delfinaariolta kymmeniä litroja alas mäkeä. Tapahtumia seuraa useita kymmeniä ihmisiä: eläinaktivisteja, mediaa ja asiasta kiinnostuneita.

Kello 24. Kuljetusautoa aletaan lastata. Neljä suurta laatikkoa siirretään autoon. Laatikoista roiskuu vettä ja kuuluu uikutusta. Veera, Delfi, Leevi ja Eevertti aloittavat matkansa kohti Kreikkaa ja Attica Zoological Parkia.

Sunnuntai 28.8.2016

Kello 1.30. Delfiinejä aletaan kuljettaa Särkänniemestä kohti Tampere-Pirkkalan lentokenttää. Letka etenee poliisisaattueessa.

Kello 2.20. Lastaus lentokoneeseen alkaa.

Kello 4.48. Rahtikone lähtee matkaan miltei tunnin aikataulusta myöhässä.

Kello 8.30. Kone laskeutuu Ateenaan. Siirto-operaation kokonaiskustannukset nousevat 100 000-200 000 euroon.

Koko viikonlopun hiljaa ollut Särkänniemi kommentoi siirto-operaatiota vasta sunnuntaiaamuna. Toimitusjohtaja Miikka Seppälä väittää, että poliisin ohjeistaneen siirtämään delfiinit salassa. Poliisi kiistää väitteen.

Tiistai 6.9.2016.

Särkänniemen delfiinit yhdistetään samaan laumaan Attican muiden delfiinien kanssa.

Tiistai 10.1.2017

Kreikassa on pakkasia ja delfiinit uivat noin 10-asteisessa vedessä. Attican mukaan eläimet pärjäävät hyvin näissä olosuhteissa.

Keskiviikko 25.1.2017

Paikallinen delfiinien kouluttaja huoma delfiinin altaan pohjassa. Sukeltajat nostivat eläimen ylös. 37-vuotias urosdelfiini Delfi on kuollut. Se menehtyi Attican mukaan sydämen pysähdykseen.

Tiistai 28.3.2017

Attican käyttämien eläinlääkärien mukaan Delfin kuolinsyy on sydämenpysähdys. Kyse ei ollut sydänkohtauksesta, vaan korkeasta iästä johtuvasta sydämen pettämisestä, kertoo Attica Parkin toimitusjohtaja.

Lauantai 29.4.2017

Särkänniemi avaa uuden kesäkauden ja pääportilla osoitetaan mieltä delfiinien puolesta. Mielenosoittajat vaativat, että huvipuisto kantaa vastuunsa ja sitoutuisi rahoittamaan merieläinten turvakotia.

Keskiviikko 12.7.2017

Särkänniemi julkistaa tuloksensa. Yhtiö teki vuonna 2016 liiketappiota 208 000 euroa. Delfiinien siirrosta tuli arviolta satojentuhansien eurojen lasku.

Tiistai 22.8.2017

Aamulehti uutisoi, että Veera-delfiini aiotaan siirtää pois Atticasta. Eläinoikeusjärjestöt julkaisevat kriittiset kommenttinsa.


Lue myös nämä


Kommentit (27)

  • Komppaan

    ”Veera” nimimerkki on aivan oikeassa mitä tulee tämän artikkelin laatuun! Valutettavasti valtaosa ihmisistä ei välitä tällaisista perusasioista.

    Lisäksi jos tuo seppälön salailu delfin kuolinsyystä pitää paikkaansa niin koko äijä voisi lentää pihalle saman tien. Poliittisedti valittu johtajaksi ilman pätevyyttä tai kokemysta alalta!

  • Veera

    Onpa harvinaisen yksisilmäisesti kirjoitettu juttu. Mielestäni tämä ei esimerkiksi ole mikään tutkivan journalismin paras hetki:

    ”Eläintarha Attica on ollut eläinaktivistien kritiikin kohteena jo vuosia. Kreikkalainen aktivisti Elisabeth Dimitras työskenteli itse eläintarhassa vapaaehtoisena vuonna 2009.
    –Olin silloin vielä tarpeeksi viaton uskomaan, että eläintarha ei suhtaudu eläimeen kylmästi bisneksenä. Näin omin silmin eläinten kuolevan siellä, hän kertoo Aamulehdelle.”

    Missä tahansa on eläimiä, niitä kuolee siellä ja missä tahansa on ihmisiä, niin niitäkin kuolee. Olisi ehkä ollut perusteltua kertoa mihin ne eläimet kuolivat.

    En ota kantaa tuon ko. eläintarhan tai delfinaarion oloihin, koska en tiedä niistä tarpeeksi. Otan vain kantaa tämän jutun naiiviuteen. En myöskään tiedä miksi kreikkalainen eläintarha olisi tamperelaisille tilivelvollinen eläintensä veriarvoista? Tiedetään, että täällä on lynkkausmieliala niin ei varmaan haluta sanoa yhtään mitään ylimääräistä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet