Kuntien tekemät sote-sopimukset saattavat törmätä lakiin – palvelusopimukset päätyvät uusille maakunnille

Pienissä kunnissa pelätään palvelujen säilymisen puolesta.

Lassi Puhtimäki
Kuntien tekemät sote-sopimukset saattavat törmätä lakiin – palvelusopimukset päätyvät uusille maakunnille

On arvioitu, että sote-uudistus koettelee pieniä kuntia rajummin kuin isoja kasvukeskuksia. Arkistokuva.

Jaana MattilaLännen Media

Kuntaliitto arvioi, että osa kuntien ja yksityisten palvelutuottajien tekemistä sopimuksista voi olla ristiriidassa suunnitteilla olevan sote-lainsäädännön kanssa.

Esitykseen valinnanvapauslaista on kirjattu mutkikkaita säädöksiä siitä, miten kuntien sopimukset ja maakuntien palvelujen tuottaminen sovitetaan yhteen.

–Tässä tulee hyvin monimutkaisia sopimusjärjestelyjä ja ongelmia ihan varmasti, sanoo lakiasiainjohtaja Arto Sulonen Kuntaliitosta Lännen Medialle.

Kaikki palvelujen tuotantoon liittyvät sopimukset siirtyvät hänen mukaansa uusille maakunnille. Myös ne, joita kunnat tekevät tällä hetkellä.

Kunta ei saa olla edes omistajana sote-yhtiössä.

–Jos kunta omistaa osakkeita yrityksestä, jonka tarkoituksena on toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana, esitetyn sote-lainsäädännön mukaan osakkeet siirtyvät korvauksetta maakunnalle. Kunnilla ei ole enää vastuuta eikä lain mukaan edes oikeutta tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja, Sulonen painottaa.

Pienissä kunnissa elää voimakas pelko sosiaali- ja terveyspalvelujen, erityisesti terveyskeskusten ja vanhuspalvelujen, säilymisestä omassa kotipitäjässä. Suurin osa Suomen kunnista on saanut tarjouksen joltain yksityisen sektorin toimijalta, joka haluaa joko hoitaa kunnan sote-palveluja tai ostaa kunnan sote-kiinteistöt.

Sulonen arvioi, että ulkoistamissopimuksen yksityisen yhtiön kanssa on tähän mennessä tehnyt 20–30 kuntaa. Tarkkaa lukumäärää liitolla ei ole tiedossa tai sitä, millaisia sopimuksia kunnissa tehdään.

–Kunnat tekevät näitä päätöksiä ihan itsenäisesti. Kaikennäköistä tuntuu olevan vireillä, kuvailee Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki.

Etenkin pienissä kunnissa käydään hänen mukaansa keskusteluja, ja niihin liittyy kiinteistöjärjestelyjä sekä yhteistyökuvioita yksityisen palvelutuottajan kanssa.

Vielä viime vuoden puolella Kuntaliiton asiantuntijat kertoivat, että Suomi on täynnä valmiiksi neuvoteltuja soten ulkoistamissopimuksia. Kunnat olivat valmiita iskemään sopimuksia pöytään, jos uudistus veisi kunnista palvelut ja jättäisi niille tyhjiä terveyskeskuksia. (Kuntalehti 30.11.)

Helmikuussa voimaan tullut "sote-rajoituslaki" ja uudistuksen eteneminen ovat Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärisen mukaan hillinneet palvelujen ulkoistamista.

–Sen tilalle on tullut kiinteistöjä koskevat erilaiset kauppasopimukset.

Kunnat voivat myydä vaikka kaikki sote-kiinteistönsä yksityiselle yritykselle. Sitä tuleva lainsäädäntö ei estä. Uudet maakunnat ovat sitoutuneet vuokraamaan kuntien kiinteistöjä vain kolmeksi vuodeksi.

Yksityiset palveluyritykset ovat haistaneet siinä markkinaraon. Harvaan asutuilla alueilla ja pienissä kunnissa ollaan halukkaita myymään vanhoja ja usein sisäongelmaisia kiinteistöjä pois.

–Kunta saa niistä rahaa ja toivoa siitä, että yritys järjestää niissä palveluja, Sulonen toteaa.

Sote-uudistuksen säästötavoitteet tietävät palvelujen karsimista kaikissa Suomen maakunnissa, mutta ne iskevät erityisesti pieniin kuntiin.

Päätösvalta palveluista katoaa maakunnalle, käytännössä keskuskaupunkien päättäjille. Sulosen mukaan uudet maakunnat tulevat "ilman muuta" tekemään palveluverkkoon muutoksia.

Lauri Lamminmäki huomauttaa, että uudistus koettelee pieniä kuntia rajummin kuin isoja kasvukeskuksia. Pienille kunnille kyse on myös elinvoimasta.

–Jos palvelut lähtevät, niiden mukana menevät myös työpaikat ja verotulot.

Suomessa on tällä hetkellä 311 kuntaa, joista suurin osa on pieniä.

Yksityiset tarjoavat esimerkiksi:

Mehiläinen tarjoaa kunnille Omatoiminta-mallia, jossa kunta ja yksityinen palveluntuottaja ovat kumppaneita. Yhtiöllä on asiakkaana 260 kuntaa tai kuntayhtymää ympäri Suomen.

Attendo lupaa toteuttaa kunnille ja kaupungeille ostopalveluna kokonaisen terveysaseman toiminnan tai operoida esimerkiksi päivystysyksikköä. Yhtiö tuottaa tällä hetkellä seitsemälle kunnalle palveluja Kuntaturva-konseptinsa mukaisesti.

Pihlajalinna tuottaa tällä hetkellä yhdeksän kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja. Pihlajalinnan mallissa yhtiö perustaa kunnan tai kuntayhtymän kanssa yhteisyrityksen, josta se omistaa enemmistöosuuden ja kunta tai kuntayhtymä loput.

Terveystalo tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja räätälöidysti kunnille ja kuntayhtymille, sairaanhoitopiireille ja valtiohallintoon. Yhtiöllä on 172 toimipaikkaa ja 17 lääkärikeskussairaalaa Suomessa.


Lue myös nämä


Kommentit (2)

  • Mille maakunnille?

    Hallitus ilmeisesti ajattelee, että kunnat odottavat kiltisti tulevia ratkaisuja vaikka kuinka kauan. Niiden on valitettavasti elettävä tämän päivän sotea.

  • Nimetön

    Muun muassa tämän takia alle 20 000 asukkaan kunnat tulisi liittää naapureihinsa/isompiinsa, jotta saataisiin toimivia kokonaisuuksia.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio