100 vuotta sitten

"Kun meidän kansamme ei ole mikään valloittajakansa": Kun Suomi laskeskeli itsenäisyyden kustannuksia, rauhaisan kansan rahojen uskottiin riittävän

Sata vuotta sitten: Suomen arvioitiin pystyvän kustantamaan oman sotalaitoksen samalla rahalla kuin millä se joutuisi tukemaan sotivaa Venäjää.

"Kun meidän kansamme ei ole mikään valloittajakansa": Kun Suomi laskeskeli itsenäisyyden kustannuksia, rauhaisan kansan rahojen uskottiin riittävän
Minna KurkiAamulehti

Lokakuussa 1917 itsenäisyys puhutti. Aamulehdessä kirjoitettiin 16. lokakuuta Suomen itsenäisyyden taloudellisista seurauksista. Lehti viittasi Uuden Päivän päätoimittajan lentokirjaan itsenäisyydestä ja muistutti, ettei kirjanen ole ainoa, joka vaatii täydellistä eroa Venäjästä. Juuri oli julkaistu lakitieteen tohtori Heikki Renvallin kirjoitus Suomen itsenäisyyden oikeutuksesta, välttämättömyydestä ja taloudellisesta mahdollisuudesta osana kirjoitussarjaa.

Näitä näkemyksiä pohti kirjoitus, joka kiinnitti eritoten huomiota talouspuoleen.

Itsenäisyys muuttaisi Suomen ja Venäjän kauppasuhteita ja luonnollisesti toisi menoja sotalaitoksen ja ulkoedustuksen myötä. Samalla Renvallin kirjoituksessa esitetään, että vaikka Suomi pysyisi Venäjän osana, sen odotettaisiin ottavan osaa Venäjän sotakustannuksiin arviolta 20 miljoonalla markalla. Kirjoitus laskee, että sillä rahalla Suomi ylläpitäisi myös omaa sotalaitosta.

"Kun meidän kansamme ei ole mikään valloittajakansa eikä pyri rajojaan laajentamaan naapurikansallisuuksien kustannuksella ja kun rajamme puolustussuhteessa ovat erinomaiset, on tekijä varmaan oikeassa arvioidessaan, että vapaana kansana menomme sotalaitokseen eivät tulisi suuremmiksi kuin jos jäisimme Venäjän yhteyteen", Aamulehdessä kirjoitettiin.

Ulkoedustuksen kustannuksiksi laskettiin vain kaksi tai kolme miljoonaa.

Näin kirjoitus päätteli Renvallin olleen oikeassa siinä, että epäilykset Suomen talouden kestosta itsenäisenä eivät pidä paikkansa.

Lue koko kirjoitus ja muita sadan vuoden takaisia uutisia täältä.

Muita tuon viikon lehtiä ja puheenaiheita löydät täältä: 17. lokakuuta, 18. lokakuuta, 19. lokakuuta, 20. lokakuuta ja 21. lokakuuta.

Aamulehti käy vanhoja lehtiä läpi Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet