Pirkanmaa

Kuluttajavalvoja vie Kruunukalusteen oikeuteen tekaistuista alennuksista – Toimitusjohtaja: "Luovuimme kaksoishinnoittelusta jo kesäkuussa"

Kruunukalusteen toimitusjohtajan Kai Salmelan mielestä huonekaluliikkeiden kilpailu suurilla alennusprosenteilla on tullut tiensä päähän.

Emil Bobyrev/arkisto
Kuluttajavalvoja vie Kruunukalusteen oikeuteen tekaistuista alennuksista – Toimitusjohtaja: "Luovuimme kaksoishinnoittelusta jo kesäkuussa"

Kruunukalusteen toimitusjohtajan Kai Salmelan mukaan kuluttajavalvoja ei ole ohjeistanut yritystä oikeaan markkinointiin. –Mitkä ovat oikeat ja hyväksyttävät kaksoishinnat kuluttajavalvojan näkemyksen mukaan, sillä alalla on käytössä edelleen hyvin kirjava hinnoittelu, jonka voi todeta joka viikko sanomalehdissä? Salmela penää.

Minna Ala-HeikkiläAamulehti

Kuluttajavalvojan mukaan tamperelainen huonekaluliike Kruunukaluste pyrkii harhaanjohtavilla alennusprosenteilla luomaan kuluttajille virheellisen käsityksen siitä, että nämä saavat ostoistaan huomattavan alennuksen. Kuluttajavalvoja on päättänyt viedä Kruunukalusteen markkinaoikeuteen.

Kruunukalusteen toimitusjohtaja Kai Salmela kertoo, että Kruunukaluste on luopunut kaksoishinnoittelusta tämän vuoden kesäkuussa.

–Mainosten muuttumisen voi jokainen todeta kaikissa mainoksissamme kesäkuusta alkaen. Siitä huolimatta kuluttajavalvoja määräsi meille uhkasakon varmuuden vuoksi sen varalta, jos me joskus palaamme kaksoishinnoitteluun, Salmela sanoo.

Kuluttajavalvoja on puuttunut useiden muidenkin huonekalualan yritysten virheelliseen alennusprosenttien ja vertailuhintojen ilmoittamiseen ja määrännyt niille kieltoja harhaanjohtavasta markkinoinnista. Muut yritykset eivät ole vastustaneet kieltoa eivätkä näin ollen päädy markkinaoikeuteen.

–Jos mekin olisimme hiljaa hyväksyneet vääräksi kokemamme kiellon ja uhkasakon, emme olisi nyt tässä negatiivisessa julkisuudessa, Salmela harmittelee.

Kruunukaluste ei muuttanut toimintaansa

Kilpailu- ja kuluttajaviraston juristin Mika Hakamäen mukaan Kruunukaluste ei ole pystynyt todistamaan, että mitään alennuksia olisi ollut.

–Kruunukaluste ei ole pystynyt osoittamaan, että se olisi koskaan myynyt alennuksella tarjoamiaan tuotteita alkuperäisellä hinnalla. Toisin kuin muut ohjeistetut huonekalualan yritykset, Kruunukaluste ei ole muuttanut toimintatapaansa kuluttajavalvojan kiellon jälkeen. Markkinointia koskevat säännöt ovat olleet voimassa vuodesta 1978 eikä niissä ole rakettitieteestä kyse, Hakamäki sanoo.

–Voimme koska tahansa näyttää, mihin hinnoittelumme perustuu. Näkemyksemme menee kuluttajavalvojan kanssa nyt pahasti ristiin, joten markkinaoikeus ratkaiskoon, kumpi on oikeassa, Salmela vastaa.

Seurattu elokuusta lähtien

Kuluttajavalvoja on seurannut viime vuoden elokuusta lähtien Kruunukalusteen sekä useiden muiden huonekalualan ja urheiluvälinealan yritysten markkinointia nähdäkseen, miten ne ilmaisevat alennusprosentteja tai käyttävät muita alennuksiin liittyviä ilmaisuja yliviivatun tai suluissa olevan vertailuhinnan vieressä.

Hakamäen mukaan hinnoittelu on ollut useilla yrityksillä perusteetonta ja luonut virheellistä mielikuvaa suurista alennuksista. Hän korostaa, ettei alennusten antamisessa ole sinänsä mitään väärää, kunhan luvatut alennukset perustuvat oikeisiin tietoihin.

Jukka Vuokola/arkisto
Kruunukalusteen toimitusjohtaja Kai Salmela katsoo, että huonekaluliikkeiden suosima kaksoishinnoittelu on johtanut siihen, etteivät asiakkaat enää usko alkuperäisten hintojen olevan totta.

Kruunukalusteen toimitusjohtaja Kai Salmela katsoo, että huonekaluliikkeiden suosima kaksoishinnoittelu on johtanut siihen, etteivät asiakkaat enää usko alkuperäisten hintojen olevan totta.

Epätervettä markkinointia

Kruunukalusteen toimitusjohtaja Kai Salmela katsoo huonekalualalla olevan paljon epätervettä markkinointia. Jo vuosia sitten alkanut kaksoishinnoittelu suurilla alennusprosenteilla on hänen mielestään nyt kulkenut tiensä päähän.

–Kaksi huonekalualan yritystä aloitti kaksoishinnoittelun ja kun ne myivät koko ajan 30–40 prosentin alennuksella, muut olivat pakotettuja seuraamaan. Ihmiset eivät enää pidä suluissa olevaa hintaa aitona hintana, sillä jokainen ymmärtää, ettei huonekaluja voida jatkuvasti myydä roimin alennuksin. Jos esimerkiksi ruokailuryhmä nyt maksaa 50 prosentin alennuksella 2 500 euroa, ihmiset ymmärtävät, ettei se ole maksanut kaksi viikkoa aiemmin 5 000:ta euroa.

Salmelan mukaan villin hinnoittelun taustalla on se, että huonekalualalla on liikaa yrityksiä kysyntään nähden.

Aamulehti on päättänyt välttää sukupuolittuneita, mies-päätteisiä sanoja ammateista ja tehtävistä. Siksi teksteissämme voi esiintyä totutusta poikkeavia ilmaisuja.

Kieltoa tehostetaan uhkasakolla

Kuluttajavalvoja valvoo kuluttajan suojaksi säädettyjen lakien noudattamista, erityisesti yritysten markkinointia, sopimusehtoja ja perintää. Kuluttajavalvoja tekee valvontaa oma-aloitteisesti ja kuluttajilta, viranomaisilta tai yrityksiltä tulevien ilmoitusten perusteella.

Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa ja nimettömänä.

Kuluttajavalvoja yrittää saada lainvastaisesti toimivan yrityksen lopettamaan menettelynsä. Jos näin ei tapahdu, se määrää uhkasakolla tehostetun kiellon tai saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Jos yritys vastustaa kuluttajavalvojan määräämää kieltoa kahdeksan vuorokauden kuluessa, kielto raukeaa ja asia siirtyy markkinaoikeuteen.

Jos kuluttajavalvojan näkemys menee markkinaoikeudessa läpi, markkinaoikeus määrää yritykselle kiellon ja sen tehosteeksi uhkasakon. Sakon suuruuteen vaikuttaa muun muassa yrityksen liikevaihto sekä se, kuinka näkyvää ja piittaamatonta virheellinen markkinointi on ollut.

Jos yritys jatkaa lainvastaista menettelyä, kuluttajavalvoja voi hakea markkinaoikeudesta uhkasakon maksuunpanoa.

Lähde:Kilpailu- ja kuluttajavirasto


Kommentit (10)

  • Nimetön

    On hienoa, että kuluttajaviranomainen on aktiivinen. Tällainen oma-aloitteinen viranomaistyö lämmittää kuluttajan mieltä. Mielestäni on ihan turha valitella negatiivista julkisuutta silloin, jos toiminta ei ole ollut laillisella pohjalla ja vielä vastustaa viranomaista asiassa…omistaja varmaan OM:nä tämän ymmärtää hyvin. Kyllähän kyseinen liike sai negatiivista huomiota myös silloin kun liiketila paloi maan tasalle, mahtoiko syyllistä tuhopoltolle edes (sellainenhan se kai oli?) koskaan löytyä?

  • Oma ostos

    Kuluttajavalvoja on taas yksi turha virkaihminen. Tavallisten ihmisten tavalliset ostokset eivät todellakaan saisi kuulua kyseisen kontrollin alaisuuteen, koska asialla ei ole mitään merkitystä.
    Jos joku antaa väärää tietoa, niin kyllä asiakkaan vastuu on edelleen olemassa ja kuluttaja-asiamiehelle voi tehdä valituksen – jos niin haluaa. Jutussa kuvatunlainen toiminta voi lopettaa yrittämisen kokonaan. Mainontaan ei pitäisi voida loputtomiin puuttua, koska kyseessä ei ole huono tai julkaisukelvoton mainos. Ällistyttävää, että kohteena ovat huonekaluliikkeet. Asian voisi ymmärtää, jos kaupiteltaisiin jotain periaatteessa myytäväksi kelvotonta.
    Markkinatalouteen kuuluva riskinotto on yrittäjän, siinä sitä on tarpeeksi kontrollia. On erikoista, että suomalaisia, lähinnä aikuisia asiakkaita pidetään näin arvostelukyvyttöminä ja jopa lukutaidottomina.Uusien virkamiesten työpaikat kun maksavat todella paljon ja ovat niitä poliittisia lehmänkauppoja. Todetusti.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet