Kolumnit

Kulttuurien kamppailu todistaa, että Tampere 3 on kuin vahinkoraskauden takia solmittava pakkoavioliitto

Kulttuurien kamppailu todistaa, että Tampere 3 on kuin vahinkoraskauden takia solmittava pakkoavioliitto
Veikko Vuorikoski

Tampereen Yliopiston – kun sen nimi kirjoitettiin vielä isolla Y:llä – kasvattina olen seurannut hämmentyneenä Tampere 3 -nimellä tunnettua hanketta, jossa entinen opinahjoni ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistetään uudeksi säätiöyliopistoksi. Samalla siitä tulee Tampereen ammattikorkeakoulun pääomistaja.

Ulkopuolisin silmin prosessi ei häävejä suorituspisteitä ansaitse. Välillä se on näyttänyt kaatuvan kokonaan, mutta ilmeisesti ylhäältä tullut paine ja sitä nostanut valtion säästöpolitiikka ovat tönineet hanketta kohti maalia.

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että hanke muistuttaa seurustelusuhteessa syntyneen ”vahingon” jälkeistä pakkoavioliittoa. Amerikkalaisessa kansanperinteessä käytetään ilmaisua shotgun wedding, joka viittaa lievää suurempaan väkivallan uhkaan, jos seurustelijat eivät menisikään suosiolla vihille.

Viime viikolla Tampere 3 saavutti yhden etapin, kun se sai tiukan kädenväännön jälkeen valmiiksi uuden yliopiston johtosäännön. Se määrittää periaatteet, joilla yliopistoa johdetaan ja hallinnoidaan.

Kiistely johtosäännöstä paljasti samalla karusti hankkeen Akilleen kantapään, jonka hoitamisesta ei ainakaan julkisuudessa ole riittävästi puhuttu.

Moni hankkeen keskeinen vaikuttaja on myöntänyt, että nykyisten yliopistojen toimintakulttuurit eroavat selvästi toisistaan. Vähemmälle julkiselle huomiolle on jäänyt se ratkaisevan tärkeä kysymys, millainen on uuden yliopiston toimintakulttuuri ja miten se saadaan istutetuksi uuteen organisaatioon.

Ei riitä, että toimintamallista päästään jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen ylätasolla, vaan uusi kulttuuri pitää hyväksyä ja omaksua kaikilla tasoilla. Sanelulla se ei onnistu yliopiston kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa.

Talouselämässä on tutkimusten mukaan yleinen ilmiö, että kahden erilaisen organisaation, esimerkiksi yrityksen, fuusio eli yhdistyminen kompastuu osapuolten toimintakulttuurien eroihin. Jos yhteistä linjaa ei löydy, toivotut hyödyt voivat jäädä saavuttamatta.

Toimintakulttuurien yhteensovittaminen pitää aloittaa heti yhdentymisprosessin alussa eikä vasta sen loppuvaiheessa, jos aiotaan päästä hyvään lopputulokseen. Hosumalla sitä ei synny.

Vaihtoehtoja on periaatteessa neljä. Joko omaksutaan jommankumman osapuolen toimintakulttuuri sellaisenaan, sommitellaan yhdistelmä poimimalla parhaat käytännöt kummastakin tai rakentamalla kokonaan uusi toimintatapa.

Mitään mallia ei ole helppo toteuttaa yliopiston kaltaisessa perinteikkäässä instituutiossa. Osapuolten puheenvuoroista päätellen kulttuurien yhteensovittaminen on uudessa Tampereen yliopistossa yhä pahasti kesken, joten kiistat tuskin loppuvat tähän.


Kommentit (4)

  • -

    Tampereen kaupunki on sentään sijoittanut hankkeeseen merkittävästi – TAMK:n arvon. Mutta kovin halvalla joku Teknologiateollisuudessa ja Kaupan keskusliitossa käyttää valtaa, vaikka oma menestys ei siitä ole kiinni. Tämä on ollut TTY:n ongelma – hallitus ei tiedä eikä välitä eikä oikein tuo edes mitään. Silti päätökset ovat ”hallituksen tekemiä”.

    Nolointa on yhteiden idean puuttuminen; merkittävät säästötkin ovat toiveajattelua.

    Asiantuntijayrityksiäkään ei johdeta enää noin – ja TTY ja Tay kumpikin kouluttuvat ylimpään johtoon ihmisiä. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä?

  • Hallinnon vaikeudesta

    Aloitin yliopisto-opinnot 60-luvun puolivälissä. Silloin kohkattiin mies ja ääni -periaatetta yliopiston hallintoon. Tuoreena ylioppilaana en halunnut heti ryhtyä jarruttajaksi ja pohdinkin asiaa vakavasti: voisikohan tuossa olla jotakin mieltä?

    Vaikka asiaa kuinka käänsin ja väänsin, en voinut kuin rehellisesti todeta, että en ymmärrä tarpeeksi. Tampereelta Helsingin yliopistoon tulleen arki oli nimittäin sitä, että kartan kanssa suunnistin ympäri kaupunkia löytääkseni kaikki hajallaan olevat yliopiston toimipaikat!

    Olin jo gradu-vaiheessa, kun 1970 eduskunnassa käytiin tunnettu jarrutuskeskustelu ja mies ja ääni -lakiesitys lopulta kaatui. Helpotuksen huokaus. Ymmärtävätkö nykyajan tavalliset opiskelijat jotakin meneillään olevasta Tampere 3:n hallinnosta?

    Helsingin yliopiston neljällä laitoksella opiskelleena voin todeta, että ne olivat silloin keskenään erilaisia (proffasta riippuen!), vaikka yliopisto oli yksi. Entä Aalto-yliopisto? Kolmen korkeakoulun yhdistymistä (myös) vastustettiin aluksi, mutta tänään tilanne ainakin julkisuudessa on rauhallinen, jos yksittäisiä kohuja (TaiK) ei lasketa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio