Kuinka korjata vaikka avaruusasema Marsissa? Tamperelaisyritys kehitti uuden, asiantuntijoiden aikaa säästävän tavan neuvoa kunnossapidossa

Delta Cygni Labs -yrityksen perustajat neuvottelivat Tampereella käyneen astronautin kanssa. Heidän kehittämänsä ohjelmisto yleistyy myös teollisuudessa ja voimaloissa, koska asiantuntijoita ei kannata istuttaa autossa tai lentokoneessa.

Eriika Ahopelto/Aamulehti
Kuinka korjata vaikka avaruusasema Marsissa? Tamperelaisyritys kehitti uuden, asiantuntijoiden aikaa säästävän tavan neuvoa kunnossapidossa

Sauli Kiviranta (vas.) ja Boris Krassi sanovat asiantuntijoiden ei kannata siirtyä paikasta paikkaan rutiinikorjausten takia. Joskus myös olosuhteet voivat estää paikalle menon. Siksi tiedon on siirryttävä. Krassin ja Kivirannan kehittämä Pointr toimii älypuhelimessa. Siihen voidaan liittää myös virtuaalilasit.

Sami SuojanenAamulehti

Kuinka rikkoutunut avaruusasema korjataan Marsia kiertävällä radalla? Otetaan ohjekirja esiin ja selataan tuhansien sivujen manuaalia, josko sieltä löytyisi ratkaisu ongelmaan?

Tamperelaiset Boris Krassi ja Sauli Kiviranta tarjoavat toisenlaista ratkaisua. Heidän perustamansa yritys Delta Cygni Labs (DCL) on kehittänyt langattoman ja reaaliaikaisen kunnossapidon viestintäjärjestelmän, joka yhdistää vikaa korjaavan henkilön ja vikapäivystyksen asiantuntijan.

Korjaajalle voidaan näyttää ja kertoa, mihin koskea, mistä johtimesta mitata jännite ja mihin ei missään nimessä saa koskea.

Yhteydenpito Marsiin vaatii uusia työskentelytapoja, koska kommunikointiviive on 20 minuuttia. Sen takia ohjeiden muodostamisessa joudutaan käyttämään kokonaan uusia lähestymistapoja.

Krassi ja Kiviranta tapasivat keskiviikkona Nasan astronautin Charles Camardan, kun tämä vieraili Tampereella. Camarda kertoi käynnistämästään Epic Challange -ohjelmasta. Se hakee maailmanlaajuisesti keinoja äärimmäisten ongelmien ratkaisuun. Yksi niistä on Mars-planeetan pysyvä asuttaminen.

Camarda teki töitä Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa ja tapasi tamperelaisten yritysten edustajia.

Volyymi Maassa

Krassi ja Kiviranta toivovat pääsevänsä tätä kautta yhteistyöhön Nasan kanssa. Avaruusteollisuus on heille jo tuttua, sillä DCL sai alkunsa avaruuteen suunnatusta ratkaisusta. Silloin yhteistyökumppani oli Euroopasta.

–Teimme astronautille tarkoitetun viestintälaitteen. Sillä voitiin viestiä esimerkiksi lennonjohtokeskuksen ja avaruusasemalla olevalla astronautin välillä aseman vikojen korjaamiseksi. Siinä kulkivat ääni ja kuva. Kuvaan voitiin piirtää ja tehdä merkintöjä, Krassi kertoo.

Eriika Ahopelto/Aamulehti
Sovellukseen voidaan liittää myös virtuaalilasit.

Sovellukseen voidaan liittää myös virtuaalilasit.

Ostaja vakuuttui laitteesta ja teknologiasta. Se oli valmis tekemään kaupat, mutta kehotti soveltamaan lopputulosta Maan pinnalla mahdollisimman monessa paikassa. Se olisi oikea tapa varmistua, että laite toimii sitten, kun sillä mennään avaruuteen.

Se oli myös hyvä huomio aloittelevan yrityksen kannalta, koska avaruusjärjestelmien myynti on hyvin rajallista. Liikevaihdon eurot pitää kerätä Maan pinnalta.

–Tämän jälkeen pääsimme esittelemään laitetta hissiyhtiö Koneelle. He innostuivat, mutta sitä ei voitu antaa kaikille 15 000 huoltoihmiselle. Sen sisältö ja toiminta piti ratkaista jotenkin muuten, Kiviranta sanoo.

Niinpä vuonna 2014 DCL teki täyskäännöksen. Se teki viestintälaitteesta Pointr-nimisen älypuhelimessa toimivan ohjelmiston. Siihen voidaan liittää myös virtuaalisen todellisuuden lasit.

Ei voi vuotaa

Nyt sovellus kulkee jo 2 000 Koneen asentajan puhelimessa. Sitä käyttävät myös Valmet, Wärtsilä, Pemamek ja lukuisat muut suomalaiset teknologiayhtiöt. Se on hyväksytty myös voimaloihin, joiden turvallisuusvaatimukset eivät salli yhteyksiä verkon ulkopuolelta.

Toisaalta mihin tarvitaan erillistä sovellusta, koska kännykällä voi siirtää kuvaa ja ääntä hyvin helposti?

–Niin voidaan, tosin kaikkialla maailmassa ei ole käytettävissä nopeaa 4G-verkkoa. Avaruusprojektia varten jouduimme tekemään oman protokollan ja tietoturvan yhteyksien varmistamiseksi. Siitä on ollut nyt hyötyä, kun sovellusta käytetään esimerkiksi merenkulussa.

Kivirannan mukaan merenkulku on mielenkiintoinen ala muun muassa siksi, että olosuhteita merellä voi verrata avaruuteen: laivat kulkevat vaativissa paikoissa ja tietoyhteydet pitää usein hoitaa satelliittien kautta.

–Mitä jos laivan ohjausjärjestelmä vioittuu vaikkapa pohjoisella merialueella. Se pitää korjata ennen katastrofia. Korjaajaa ei välttämättä pystytä lennättämään laivalle. Silloin yhteys laivan henkilökunnan ja vaikkapa telakan kesken voi olla korvaamaton.

Krassi korostaa turvallisuutta. Kun koneen korjaaja keskustelee helpdeskin kanssa, kysymys on yrityksen kannalta elintärkeästä informaatiosta. Sitä ei haluta ulkopuolisten korviin, koska vuoto voisi antaa mahdollisuuden vahingoittaa yritystä.

Asetelma kääntynyt

Yrityksensä alkuvaiheessa Krassi ja Kiviranta saivat kouluttaa potentiaalisia asiakkaita. Ne eivät nähneet ongelmia vanhoissa toimintatavoissa.

–Kysyimme, miksi niiden kannattaa istuttaa parhaita asiantuntijoitaan autossa ja lentokoneessa 70 prosenttia työajasta. Miksi matkustaa vaikkapa Kiinaan korjaamaan konetta, jos saman voi tehdä paikallinen henkilökunta tai alihankkija huoltokeskuksen asiantuntijoiden avulla?

Krassin mukaan nyt tilanne on kääntynyt toisinpäin. Ajatusmalli isoissa yrityksissä on muuttunut. Toimiva huoltoyhteys on yksi tapa vakuuttaa asiakkaat ja hakea myös taloudellista hyötyä. Esimerkiksi Kone laskee säästävänsä näin 15 miljoonaa euroa vuodessa.

–Viime aikoina kyselyjä on tullut paljon Saksasta, jossa laitevalmistajat ovat havahtuneet ylläpidon etäjärjestelmien hyötyihin.

Keskustelut Charles Camardan kanssa palauttivat Krassin ja Kivirannan juurille. He pääsevät taas miettimään avaruuden valloittamista.

Delta

Perustettu: 2013, jolloin Boris Krassi ja Sauli Kiviranta olivat VTT:n tutkijoita.

Omistajat: Krassi (1/3), Kiviranta (1/3) ja sijoittajat (1/3).

Liikevaihto 2017: 250 000 euroa

Liikevaihtotavoite 2018: 1,5 Me

Liiketulos 2017: Kannattavuus saavutettu.

Henkilöstö: 5

Oho: Mukana Euroopan avaruusjärjestön Esan pk-yrityksille suunnatussa PointSat-projektissa. Se etsii tapoja, joilla avaruuteen kehitettyä teknologiaa voidaan hyödyntää Maassa.


Kommentit (2)

  • Sauli

    Erittäin hyvä kommentti liittyen yhteen suurimmista haasteista kun Marsiin mennään!

    Tosiaankin datan siirtoon Maahan menee suhteellisen pitkä aika (jo pelkästään valonnopeus tuolla etäisyydellä) mikä tarkoittaa sitä että tarvitaan uusia tapoja kommunikoida teknistä tietoa kuten ongelmatilanteiden kuvauksia. Joudutaan luovasti yhdistelemään video, ääni ja ohjeistus dataa esim. digitaalisia muistiinpanoja ”Fieldnotes”-ominaisuuden tavoin kun live yhteys ei ole mahdollista. Samoja menetelmiä voidaan hyödyntää myös perinteisen teollisuuden tilanteissa missä tukihenkilö on eri aikavyöhykkeellä tai tilanne ei muuten salli reaaliaikaista kommunikointia kuten merellä huonoissa sääolosuhteissa oleva rikkinäinen laiva jonne ajoittain saadaan vain heikko satelliittiyhteys.

    Toki löytyy myös tilanteita, kuten Marsin kiertoradalla oleva ISS:n kaltainen asema, johon logistisesti helpompi siirtää resursseja Maasta ja tiettyjen vaiheiden jälkeen siirtyä tukikohdan rakentamiseen Marsin pinnalle. Kiertoradalla olevasta asemasta joudutaan siinä vaiheessa avustamaan pinnalla olevan tukikohdan operointia sekä astronautteja jotka mahdollisesti tukikohdan ulkopuolella suorittavat energiansaantiin ja polttoaineiden valmistuksen liittyviä rakennustöitä.

    Todella mielenkiintoista miten näistä haasteista selvitään ja millainen yhdistelmä uutta teknologiaa ja parempia toimintatapoja tarvitaan. Samalla toki päästään myös parempiin tuloksiin perinteisen teollisuuden puolella kun löydetään vastaavuudet globaalin toiminnan haasteista.

  • iRealisti

    Hienoa että Maan ja Marsin radat on saatu vihdoinkin synkronoitua muistelen vielä aikoja kun kommunikointiviive Maan ja Marsin välillä vaihteli kahdeksasta 24 minuuttiin.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio