Tiede

Koralleihin takertuva muovijäte tukehduttaa riutat: Pelkästään Aasian ja Tyynenmeren alueen koralliriutoilla lilluu jo yli 11 miljardia muovista kappaletta

Tutkijat laskivat, että vuoteen 2025 mennessä Aasian ja Tyynemeren koralliriutoilla on jo lähes 16 miljardia muovinkappaletta. Muovi on herkälle korallille iso ongelma, sillä muovinkappaleet tarttuvat kiinni monimuotoisiin koralleihin, ja lisäävät niiden riskiä sairastua.

Richard Whitcombe / Alamy
Koralleihin takertuva muovijäte tukehduttaa riutat: Pelkästään Aasian ja Tyynenmeren alueen koralliriutoilla lilluu jo yli 11 miljardia muovista kappaletta

Tutkijat ovat laskeneet, että pelkästään Aasian ja Tyynenmeren alueen koralliriutoilla lilluu vuoteen 2020 mennessä jo lähes 16 miljardia muovista kappaletta.

Vesa VanhalakkaAamulehti

Aasian ja Tyynenmeren alueen korallit ovat tukehtumassa alati lisääntyvään muovijätteeseen. Uuden tutkimuksen mukaan alueen koralliriuottojen liepeillä lilluu jo yli 11 miljardia muovinkappaletta.

Ja määrä kasvaa nopeasti. Cornellin yliopistossa laskettiin, että alueen koralliriutoilla on jo lähes 16 miljardia muovinpalasta vuoteen 2025 mennessä.

Joleah Lamb
Koralliliutoilta löytyy myös muovituotteen valmistaneiden yritysten logoja. Tässä mainostaa Nike.

Koralliliutoilta löytyy myös muovituotteen valmistaneiden yritysten logoja. Tässä mainostaa Nike.

Muovi on iso ongelma maailman merissä, sillä se vaikeuttaa monien merieläinten ja -kasvien elämää.

Koralleihin tarttuvat muovinkappaleet ovat iso riesa, sillä ne varjostavat koralleja ja altistavat ne erilaisille sairauksille.

Korallit ovat hyvin herkkiä, ja ne reagoivat muutoksiin veden lämpötilassa, happamuudessa ja valoisuudessa.

Lalita Putchim
Tämä koralli on saanut ympärilleen muovisen vaipan.

Tämä koralli on saanut ympärilleen muovisen vaipan.

Uudessa tutkimuksessa arvioidaan, että merissä oleva muovi lisää korallien keskimääräistä sairastumisriskiä jopa 20 kertaa niin suureksi kuin riski olisi muovittomassa meressä.

Tutkimuksen mukaan joillakin alueilla korallien sairastumisriski on kohonnut jo lähes 90 prosenttiin, kun se joillakin vesialueilla on vielä alle kymmenen prosenttia.

Syy näin laajaan vaihteluun on, että erilaiset korallilajit reagoivat ilmaston lämpenemiseen ja muoviin eri tavalla. Muovi myös rasittaa joitakin merialueita enemmän kuin toisia.

Tutkimuksen julkaisi torstaina Science.

Kathryn Berry
Muovipullot ovat iso riesa merissä ja koralliriutoilla.

Muovipullot ovat iso riesa merissä ja koralliriutoilla.

Muovi ongelma jo joka kolmannella riutalla

Korallisairauksiin erikoistuneen Joleah Lambin johtamassa tutkimuksessa tarkkailtiin kolmen vuoden ajan (2011–2014) 150:tä koralliriuttaa Aasian ja Tyynemeren alueella. Tuona aikana tutkittiin 124 000 korallieläintä.

Muovista jätettä oli kertynyt jo kolmasosaan riutoista. Mitä enemmän muovia, sitä enemmän korallit altistuivat erilaisille sairauksille.

Eniten muovia oli koralliriutoilla, jotka sijaitsivat Indonesian läheisyydessä. Vähiten muovia oli riutoilla Australian vesillä.

John Rumney
Tutkimusta johtanut Jolea Lamb kartoitti koralliriuttoja muun muassa Australian Isolla valliriutalla.

Tutkimusta johtanut Jolea Lamb kartoitti koralliriuttoja muun muassa Australian Isolla valliriutalla.

Muovi on herkälle korallille kasvava ongelma, sillä meriveden lämpeneminen ja happamoituminen ovat monilla alueilla heikentäneet korallipopulaatioita jo ennestään.

Meret happanevat, kun niihin imeytyy ilmasta hiilidioksidia. Mitä happamampaa vesi on, sitä vaikeampaa korallin on kasvattaa itselleen kalkkista runkoa ja kuorta.

Uudessa tutkimuksessa kävi ilmi, että muovijäte lisää korallin tuskaa, sillä muovi heikentää korallin hapensaantia.

Korallit viihtyvät kirkkaassa vedessä. Mitä sameampaa vesi on, sitä huonommin koralli viihtyy, sillä se tarvitsee elääkseen kaiken tarjolla olevan valon.

Kun vedessä lilluva ja koralliin kiinni tarttuva muovinen jäte varjostaa korallia, se vastaanottaa vähemmän valoa kuin aikaisemmin. Samalla kasvaa korallin riski sairastua.

Koralliin kiinni takertuneet muovinkappaleet altistavat korallit myös bakteerien aiheuttamille sairauksille.

Vesa Vanhalakka Twitterissä: @vanhalakka


Lue myös nämä


Kommentit (6)

  • 70 % meristä ryöstökalastettu tyhjiksi

    Maidon kaseiini oli 4000 vuotta sitten ihmisten ”muovi”. ”Primitiivisten” luolaihmisten luolista on löydetty mm. kampoja, nappeja ja neuloja.

    PVC:n keksi vahingossa ranskalainen M. Regnault vuonna 1838. Eräs ”ensimmäisistä muoveista” voitti New Yorkissa kilpailun, jonka tarkoituksena oli löytää sovelias materiaali biljardipallojen valmistamiseen. Voittaja oli J. Hyatt, joka kehitti vuosina 1868–1869 selluloidin. 2. ms. aikana muoveja sovellettiin sotateollisuuden tarpeisiin ja sodan jälkeen alkoi muovisten kulutus ja pakkaustuotteiden massatuotanto. Darwinistit ottivat muovin propagandansa panderolliksi hehkuttaen, että ”nyt ihminen on keksinyt jotain niin suurenmoista, ettei edes Luoja ole keksinyt sellaista!”

    Miljoonittain kalastuslaivastojen hukkaamia ja hylkäämiä muovisia kalastusverkkoja ja siimoja ajelehtii merissä tehden loputonta tuhoa. Laivat kuljettavat muovipalleroita kemiantehtaille jotka valmistavat niistä tuotteita jotka päätyvät meriin. Lisäksi laivat tyhjentävät muovia sisältävät lastinsa meriin, joissa on kymmeniä tuhansia muoviesineitä / neliökilometri, jotka myrkyttävät eläimiä. Muovien myrkyt ovat joutuneet ravintoketjuun ja tekevät eläimistä lisääntymiskyvyttömiä, romahduttavat immuuni- ja hormonijärjestelmät.

    Vastuussa olevat tahot luulivat että ahneutensa ja piittaamattomuutensa laskun maksamisen aika on vasta tulevaisuudessa. Nyt kuitenkin luonto on iskenyt takaisin aikaisemmin kuin arvattiinkaan, jo saastuttajien elinaikana. Pessimismiä lisää se, että suurteollisuus kykenee nostamaan valtaan henkilöitä, jotka kieltäytyvät tekemästä luontoa pelastavia toimenpiteitä. Tämä aiheuttaa yhteenottoja teollisuuden ja luonnonsuojelijoiden välille.

  • aikapommi räjähtääkin jo tekijöidensä käsiin

    10 vuotta sitten uutisoitiin että pelkästään Venäjällä on n. 15 000 kg myrkyllistä jätettä / asukas, eikä heillä ole mitään tehokasta keinoa noiden myrkkyjen hävittämiseksi. Mustameri on haavoittunut kuolettavasti, paljasti Romanian presidentti. Jo 90 % siitä on täysin elotonta. Valtameristä on 70 % kalastettu miltei sukupuuttoon. Jne.

    Menemättä sen enempää loputtoman pitkään ekosysteemiämme uhkaavan saastuttamisen luetteloon, miksi aikapommille ei voida enää tehdä mitään? Siksi että globaalit asiainhoitorakenteet pakottavat saastuttamaan ja ehkäisevät toimenpiteet ovat pelkästään kosmeettisia. Syinä ovat ahneus, itsekkyys, kansallismielisyys, poliitikkojen ja suurpääoman haluttomuus ja kyvyttömyys, haluttomuus hillitä kasvua, asiantuntemuksen puute päättäjillä, haluttomuus ottaa huomioon ne joiden alueelle myrkyt työnnetään, kyvyttömyys ja haluttomuus hallita luontoa kestävällä kehityksellä.

    Vastuussa olevat maapallon omistajat ja päättäjät luulivat että voivat saastuttaa hulvattomasti ja että luonto iskee takaisin tulevaisuudessa vasta kun he ovat kuolleet. Nyt he joutuvatkin jo omana elinaikanaan kohtaamaan ekosysteemiä ja ihmiskuntaa vastaan tekemänsä rikollisen toimintansa seuraukset.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio