Kolmivuotiaan lapsensa puukottanutta isää epäillään henkirikoksesta – MTV: Äiti haki lähestymiskieltoa elokuussa

Perheeseen kohdistuvia henkirikoksia on vaikea mutta ei mahdoton ehkäistä ennalta. "Kuka tahansa" isä tai äiti ei yhtäkkiä muutu surmaajaksi vaan taustalla on aina vakavia ongelmia tai esimerkiksi persoonallisuushäiriö.

Mauri Ratilainen
Kolmivuotiaan lapsensa puukottanutta isää epäillään henkirikoksesta – MTV: Äiti haki lähestymiskieltoa elokuussa

Puukotus tapahtui Lyseon leikkipuistossa Porvoon keskustassa.

Päivi Paju, Tuomas RimpiläinenAamulehti, STT

Itä-Uudenmaan poliisi kertoo, että aamulla leikkipuistossa Porvoossa puukotettu kolmivuotias lapsi on kuollut sairaalassa vammoihinsa. Lapsen isää, noin 40-vuotiasta Ranskan kansalaista epäillään nyt henkirikoksesta.

MTV:n mukaan lapsen äiti oli hakenut isälle lähestymiskieltoa elokuussa. Asian käsittely on kesken Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.

Miehen epäillään puukottaneen lasta Lyseon leikkipuistossa Porvoon keskustassa. Poliisi kertoi aiemmin, että lapsi oli viety paikalta helikopterilla sairaalaan.

Video tapahtumapaikalta:

 

Poliisin partio sai aamukahdeksalta ilmoituksen väkivallanteosta puistossa. Tapahtumat olivat alkaneet viitisen minuuttia aiemmin. Isä oli poliisin mukaan hakenut lapsen luvatta kotoa ja vienyt läheiseen leikkipuistoon, missä oli alkanut pahoinpidellä lasta.

Partio sai voimakeinoin keskeytettyä väkivallanteon, ja epäilty otettiin poliisin haltuun.

Poliisi kertoo, että paikalla oli useita silminnäkijöitä. Tapauksen tutkintaa jatketaan epäillyn ja silminnäkijöiden kuulusteluilla heti kun mahdollista.

Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen kriisiapua saa numerosta 040 517 4194.

"Todella harvinaista"

Poliisi ei ole kertonut enempää yksityiskohtia Porvoon rikosepäilystä. Tutkinta on aivan alussa.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista kerrotaan, että on hyvin harvinaista, että yksittäinen 1–14-vuotias lapsi joutuu Suomessa henkirikoksen uhriksi.

–Tässä tapauksessa tekotapakin on todella harvinainen, kommentoi instituutista puukotusepäilyä yliopistotutkija Martti Lehti.

Suomessa joutui esimerkiksi vuosina 2003–2016 henkirikoksen uhriksi 78 alle 15-vuotiasta. Heistä puolet oli tyttöjä ja puolet poikia. Instituutin henkirikosseurannan mukaan tapauksista 48:ssa surmaaja oli lapsen äiti ja 24:ssä isä.

Lehti kertoo yleisintä olevan, että äiti surmaa vastasyntyneen lapsensa.

Kun esimerkiksi 1–10-vuotias joutuu henkirikoksen uhriksi, varsin usein on Lehden mukaan kyse perhesurmasta, jossa jompikumpi vanhemmista surmaa perheen kaikki lapset.

Tänä vuonna instituutin tiedossa ei ollut yhtään alle 15-vuotiaaseen kohdistunutta henkirikosta.

Tilastojen mukaan oman lapsensa surmaa useimmiten nainen. Kun kyse on itsemurhasta, jota edeltää muiden perheenjäseni surmaaminen, tekijä on useimmiten mies.

Miten perheen sisäisiä surmia voi ehkäistä?

Niin sanottuihin perhesurmiin liittyy useita vääriä uskomuksia. Tällaisiin tekoihin ei esimerkiksi voi syyllistyä "kuka tahansa" vaan tekojen taustalla on aina vakavia ongelmia. Tekoja on vaikea ehkäistä ennalta, mutta mahdotonta se ei ole.

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anne Kauppi väitteli aiheesta kesällä 2012. Aamulehti haastatteli häntä tuolloin aiheesta.

Kaupin mukaan jos perheensä tappanut isä tappaa myös itsensä, tekoon ei välttämättä löydy mitään motiivia. Myös Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri ja tutkimusprofessori Hannu Lauerma on useissa haastatteluissa korostanut ennakoimisen vaikeutta.

Jotkin tekijät kuitenkin saattavat ennakoida perheeseen kohdistuvia henkirikoksia. Esitetyt ongelmat ovat yleisiä, eivätkä ne yleensä johda äärimmäiseen väkivaltaan.

Osa perhesurmaajista kärsii persoonallisuushäiriöstä, joka voi ilmetä sairaalloisena mustasukkaisuutena. Tällöin surmaaja on usein voimakkaan narsistinen eikä halua ottaa vastaan apua, koska se tuntuu häpeälliseltä. Suurimmalla osalla perhesurmaajista ei ole mitään aiempaa kontaktia psykiatriseen hoitoon.

Joskus perheenjäsenen surmaava henkilö on aiemmin uhkaillut tai vihjaillut väkivallalla. Tällaisiin uhkauksiin on suhtauduttava samalla vakavuudella kuin esimerkiksi koulu-uhkauksiin.

Lieväkin perheväkivalta voi ennakoida jopa henkirikosta. Perhettä ongelmissa auttavien viranomaisten pitäisi aktiivisesti muistaa kysyä mahdollisesta väkivallasta.

Myös väkivallan tekijälle tulee olla tarjolla auttavia palveluita.

Päivitetty 13.11.2017 kello 15.12: Lisätty tieto lähestymiskieltohakemuksesta.

Päivitetty 13.11.2017 kello 14.25: Lisätty tietoja puukotetun lapsen isästä.

Moni taho auttaa väkivaltaa kokeneita

Lähisuhdeväkivallan uhriksi joutunut voi kantaa häpeää useita vuosia. Väkivalta voi olla niin henkistä kuin fyysistäkin, ja se usein pahenee tai voi kärjistyä ajan kuluessa. Ensimmäinen askel on puhua ongelmasta. Asian voi ottaa esiin viranomaisen tai läheisen kanssa, joka voi tukea asian eteenpäin viemisessä.

Jos tilanne on uhkaava tai muuttumassa sellaiseksi, soita yleiseen hätänumeroon 112.

Moni taho ottaa vastaan puheluita ja antaa neuvoja väkivaltaiseen tilanteeseen joutuneelle. Nollalinja on lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille tarkoitettu linja, joka päivystää vuorokauden ympäri numerossa 080 005 005.

Myös rikosuhripäivystys (Riku) ottaa vastaan puheluita. Rikun auttava puhelin on numerossa 116 006 ma–ti kello 13–20 ja ke–pe kello 17–21. Riku tarjoaa myös juristin puhelinneuvontaa numerossa 0800 161 177 ma–to kello 17–19.

Jos joudut miettimään itsesi tai lastesi turvallisuutta, ensi- ja turvakodista voi saada turvallisen yöpaikan. Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksen kriisipuhelin on numerossa 050 309 9313. Jos turvakoti on täynnä, myös Nollalinja voi auttaa asiassa.


Lue myös nämä


Kommentit (5)

  • Nimetön

    Valtamedia on saanut lähestymiskiellosta kanavan tämän uutisen käsittelemiseksi. Jos käsiteltäisiin itse tapahtumaa, ajauduttaisiin lopulta miettimään tapahtuman perimmäistä syytä ja silloin ei enää riittäisi kotimaan rikostilastoihin tutustuneiden professorien ja avioerojuristien haastattelu. Olisi lähdettävä haastattelemaan kulttuuriantropologia, jos haluttaisiin tehdä vakavasti otettavaa juornalismia. Siihen toimittajakunta ei selvästikään ole valmis. Parempi siis tehdä näennäisuutisia lähestymiskiellosta ja välillä syyttää itse aihetta käsitteleviä medioita ”valemediaksi”.

  • "Haki lähestymiskieltoa elokuussa ja oli turvakodissa"

    Mitä äiti olisi voinut enemmän tehdä vakuuttaakseen viranomaiset ? Miksi lähestymiskiellon hakuprosessi kestää kuukausia eli eikö Suomessa saa apua akuuttiin hätää heti ?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet