Kevään kuivuus on pahentanut katupölyongelmaa – pitkällä aikavälillä suunta on kuitenkin oikea

Nastarenkailla on suuri rooli katupölyn syntymisessä.

Jussi Saarinen
Kevään kuivuus on pahentanut katupölyongelmaa – pitkällä aikavälillä suunta on kuitenkin oikea

Katupölyä on torjuttu muun muassa kastelemalla teitä. Sateet helpottaisivat katupölyongelmaa, mutta niitä ei ole lähipäiville luvattu.

Anssi RulamoHelsinki

Katupölyn määrä alkaa olla nyt huipussaan eteläisen Suomen kaupungeissa. Pöly kiusaa ulkona liikkujia tänä keväänä hieman tavallista enemmän viime viikkojen sään takia.

Ensinnäkin pitkään kylmänä pysynyt sää on viivästyttänyt puhdistusoperaatioita. Ja kun keväinen sää sitten viimein saapui, on ilma ollut hyvin poutainen ja kuiva.

–Sateitahan ei ole tullut pitkiin aikoihin, eikä niitä vielä edes luvata. Vaikka katujen puhdistukset ovat alkaneet, kyllähän aina sateet sen viimeisen silauksen puhdistukselle antavat, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila.

–Nyt kun ilmankosteus on matala, se edesauttaa sitä, että pöly kumpuaa sieltä kadulta. Kun puhdistus etenee ja luonto vihertyy, on helpompaa. Kyllä tässä on vielä pölyinen viikko edessä, arvioi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen tilannetta pääkaupunkiseudulla.

Katupölyä on runsaasti jo myös Vaasan ja Kuopion korkeudella.

Kitkat vähäpölyisempi valinta

Katupölyn torjumiseen ei ole yhtä ihmelääkettä. Sekä ongelman ehkäisyssä että jälkihoidossa on kuitenkin monta pientä asiaa, joilla tilannetta voidaan parantaa.

Katupöly aiheutuu liikenteestä, joka nostattaa ilmaan esimerkiksi tienpintojen kulumisesta syntyneitä hiukkasia sekä hiekoitushiekkaa. Etenkin nastarenkaat ovat merkittävä syntipukki.

–Silläkin olisi jo merkitystä, jos kitkarenkaita olisi enemmän ja nastoja vähemmän. Kitkat eivät kuluta tienpintaa niin paljon, sillä tavalla pölyäkin syntyisi vähemmän, Myllynen sanoo.

Pölyä voidaan torjua myös viemällä kadunvarsilta pois suuria, likaa kerääviä lumipenkkoja jo talven aikana.

Katujen puhdistaminen on keskeinen osa ongelman jälkihoitoa. Siinä on tehostamisen varaa.

–Nythän kaupungeissa toimitaan aika lailla niin, että pyritään kerralla putsaamaan kadut. Kun talvet nykyisin ovat hyvin vaihtelevia ja on lämpimiä ja kylmiä jaksoja, niin tokihan katuja voisi siivota siinä välilläkin, kertoo Turun kaupungin erityisasiantuntija Miika Meretoja.

Meretoja kuitenkin muistuttaa, että useassa erässä putsaaminen vaatisi lisää resursseja.

Pitkän ajan pölytasot laskussa

Kokonaisuudessaan katupölytilanne on menossa hyvään suuntaan. HSY:n Myllysen mukaan etenkin suurissa kaupungeissa hyödynnetään hyväksi havaittuja keinoja, kuten pesuseulotun sepelin käyttämistä hienojakoisen hiekan sijaan liukkaudentorjunnassa.

Myllynen kertoo, että pääkaupunkiseudulla on vähennetty pölytasoja määrätietoisella työllä. Viimeksi Helsingissä ylittyivät hiukkasten raja-arvot vuonna 2006.

–Helsingin keskustassa ja muilla HSY:n mittausasemilla näkyy pölyisten päivien määrän väheneminen ja pitoisuustasojen lasku.


Lue myös nämä


Kommentit (3)

  • Nimetön

    ”Kokonaisuudessaan katupölytilanne on menossa hyvään suuntaan. ”
    Joopa, syksyn tullen ei enää paljon pölise.

  • Nimetön

    Jotenkin tuntuu, että vähälumisten talvien lisääntymisen jälkeen lumiurakoitsijat ovat keksineet lumitöiden puutteessa levittää enemmän sepeliä. Sitä voi sitten poistaa pitkälle kesälomiin asti.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio