Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Keskeyttämiset vähenivät, kun varussotilasjohtajien valmennusta ja valvontaa tehostettiin – Prikaatikenraali: "Porukassa on tapahtunut iltaisin sellaista, mistä me emme edes tiedä"

Maavoimien operaatiopäälliköksi sunnuntaina siirtyneen prikaatikenraali Rami Saaren Porin prikaatin komentajana tekemät uudistukset näyttävät kantaneen hedelmää. –Kauteni komentajana oli vain puolitoista vuotta, mikä on poikkeuksellisen lyhyt, mutta siinäkin ajassa pystyi tekemään jotain, mikä on ihan konkreettisesti mitattavissa, kuten poistumaprosentti. Saari kielsi Porin prikaatissa jokseenkin ensi töikseen muun muassa pinkkojen ja punkkien räjäyttämisen ja määräsi ryhmänjohtajat majoittumaan alokasryhmänsä kanssa samaan tupaan. Uudistuksen peruslähtökohta oli, että asevelvollisia kohdellaan aiempaa enemmän yksilöinä. Keskeyttäneiden määrässä iso muutos Viime vuoden alussa Porin prikaatissa aloittanut Saari muistelee poistumaprosentin, eli palveluksen keskeyttäneiden varussotilaiden osuuden, olleen hänen aloittaessaan noin 18,5 prosenttia. –Se on ihan valtava määrä ihmisiä 2 000 ihmisen saapumiserästä. Tiedot viimeisimmän saapumiserän poistumaprosentista summattiin edellisviikon perjantaina. Se oli tippunut 11,6 prosenttiin. –Kolmen saapumiserän pohjalta voidaan sanoa, että meille jää keskimäärin 120–130 ihmistä enemmän sijoitettavaksi ja ehkä myös yhteiskuntaan palautettavaksi erilaisista lähtökohdista. Palveluksen keskeyttävät ovat yleensä niitä, jotka ovat luovuttaneet jo aiemmin, esimerkiksi perus- tai ammattikoulussa. Puolustusvoimien päätehtävää, Suomen sotilaallista puolustusta, ei Saaren mukaan palveluksen keskeyttämisten vähenemisellä ratkaista. Se palvelee hänen mukaansa kuitenkin Puolustusvoimien yhteiskunnallista tehtävää. –Näin saamme ihmisiä sijoitettua vaikka aggregaatin korjaajiksi, joita kuitenkin tarvitaan. Osa on sellaisia, joita vain tuetaan yhteiskuntakelpoisiksi. Johtajien valmentamisella suuri rooli Saari uskoo, että tärkein syy poistumaprosentin pienenemiseen oli varussotilasjohtajien tarkempi valmentaminen ja valvominen. Niillä vaikutettiin siihen, miten varussotilasjohtajat kohtelevat vasta taloon tulleita ihmisiä. –Varussotilasporukassa on tapahtunut iltaisin sellaista, mistä me emme edes tiedä. Puuttuminen siihen lähtee ihan meistä itsestämme. Meidän pitää itse kiertää siellä iltaisin. Toimet keskittyvät hänen mukaansa varussotilaspalveluksen alkuun, pääosin ensimmäisiin kahdeksaan viikkoon. Uudet alokkaat toivotetaan tervetulleiksi mukaan joukkoon, eikä heiltä pimitetä tietoa siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. –Palveluksen alku on todella herkkää aikaa. Jos ihminen on alun perin miettinyt, että tämä ihan mälsä paikka, hän ei tarvitse kovin montaa todistetta todetakseen että oli oikeassa. Saari uskoo, että kun saapumiserältä toiselle siirtynyt perinne on nyt saatu katkaistua, ei se enää pyrikään niin vahvasti esiin. Ilman pientä muutosvastarintaa uudistuksia ei Saaren mukaan saatu vietyä läpi. Esiin nousi myös asioita, joita hän ei vai ollut tullut ajatelleeksi. –Kun ryhmänjohtajat heitettiin sinne tupiin, heiltä tuli palautetta, ettei heillä ole paikkaa kokemustensa purkamiseen keskenään. Tajusin heti, että eipä tullut mieleen, ja ryhmänjohtajille järjestettiin taukotupa. Aamulehti on päättänyt välttää sukupuolittuneita, mies-päätteisiä sanoja ammateista ja tehtävistä. Siksi teksteissämme voi esiintyä totutusta poikkeavia ilmaisuja. Muokkaus 3.7.2018 kello 10.38: Korjattu prikaatikenraalin kirjoitusasu.