Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Kelan pääjohtaja lyö tiskiin kovan luvun aktiivimallista: Toimeentulotuesta tullut monille elämäntapa – "Sitten kun tulee tällainen väliintulo, he säikähtävät"

Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen arvioi, että aktiivimallin heijastevaikutukset näkyvät lähiaikoina Kelan muiden hakemusten määrissä. Odotettavissa on, että varsinkin toimeentulo- ja asumistuen hakemukset lisääntyvät. –Olemme arvioineet, että aktiivimalli voi vaikuttaa erityisesti toimeentulotuen asiakkaisiin. Odotettavissa on, että meille tulee 40 000 uutta toimeentulohakemusta tai muuta sellaista hakemusta, joissa asiakas on jo toimeentulotuen asiakkaana, mutta hänen kohdallaan joudutaan tekemään uudet laskelmat vähentyneen työttömyysturvan vuoksi, Aaltonen sanoo. Vuonna 2017 toimeentulotukea sai Suomessa 350 000 kotitaloutta. –Tästä määrästä 90 000 kotitaloudessa päätuensaaja oli alle 25-vuotias. Luku pysäyttää. Nuorten syrjäytyminen näkyy yhteiskunnassamme vahvasti ja huoli siitä on suuri, Aaltonen sanoo. Vapaaehtoistyön ja osallistumisen kannattaja Kelan pääjohtaja ilmoittautuu omatoimisen osallistumisen kannattajaksi. –Nuorelle on parempi, että hän saa itseään pikkuhiljaa mukaan yhteiskuntaan ja työelämään. Nykyinen sosiaaliturva luo edellytykset sille, että nuoren on helpompi pysyä järjestelmässä kuin osallistua. Kun kysytään, miten työttömiä tulisi aktivoida, tahtoisin että mietittäisiin, miten he voisivat itse aktivoitua. Suuri osa nuorista on esimerkiksi erittäin kiinnostuneita yrittäjyydestä. Miten voisimme luoda lisää sellaisia paikkoja, jotka mahdollistavat ihmisen omatoimisen osallistumisen, Aaltonen pohtii. Yksi konkreettinen asia, jonka kautta nuorten osallisuutta voitaisiin lisätä, olisi vapaaehtoistyö. Monet palkkatukipaikoista ovat järjestöissä. –Kun keskustellaan aktiivimallin ehdoista, kannustaisin, että jatkokehittelyssä huomioitaisiin kansalaisjärjestöjen kautta tehtävä vapaaehtoistyö. Vapaaehtoistyö voisi olla järjestöjen kautta rekisteröityä suoraa auttamistyötä esimerkiksi Suomen punaisella ristillä sekä vanhus- tai vammaistyön parissa. Aaltosen mukaan vapaaehtoistyön piirissä työskentelylle voisi olla joku aikaraja, joka kannustaisi ihmistä siirtymään jossakin vaiheessa oikeaan työelämään. "Hyvä heräte" Tammikuussa voimaan tullut laki aktiivimallista on herättänyt vahvoja tunteita. Elli Aaltonen pitää aktiivimallia ennen kaikkea herätteenä. –Mikä on yksilön vapaus olla ja elää ja samalla saada yhteiskunnan kautta tukea? Ihmisiä on hyvä herättää nykyisestä olotilan vakiintuneisuudesta miettimään, olisiko kenties muitakin vaihtoehtoja. Pidän aktiivimallista käytävää keskustelua oikeutettuna myös kansantalouden näkökulmasta. On sallittua keskustella siitä, käytetäänkö veronmaksajien rahat oikeisiin asioihin. Jos Aaltosen pitäisi nimetä ryhmät, joita hän itse tukisi yhteiskunnan varoilla, vastaus olisi selkeä. –Tukisin lapsiperheiden mahdollisuuksia palveluihin ja sosiaaliturvaan sekä opiskelijoiden nopeaa opiskelua. Nämä kaksi ryhmää ovat sellaisia, joista itse kannan huolta. Aaltosen mukaan toimeentulotuen kestot ovat pidentyneet. Tällä hetkellä Kelan toimeentulotuessa näkyy pitkiä, yli 12 kuukauden asiakkuuksia. –Niistä on tullut elämäntapa ja jatkumo ihmisille, joilla ei ole muuta mahdollisuutta. Onko yhteiskunta rakennettu siten, että ihminen joutuu turvautumaan tuilla elämiseen, kun ei muuta voi? Sitten kun tulee tällainen väliintulo aktiivimallin muodossa, he säikähtävät, koska eivät tiedä, miten omalle elannolle käy. Aaltonen huomauttaa, että tukia saa nykyään suhteellisen pitkiä aikoja. –Ennen Kelan tuet olivat aika selkeitä. Asiakas sairastui, sai tukea ja tuli terveeksi. Ei ollut tällaisia mielenterveyden diagnooseja, jotka jatkuvat ja jatkuvat. Lue myös: Aktiivimallin ehtoihin tuli vielä loppumetreillä merkittävä tarkennus – Antaa työttömälle lisää vaihtoehtoja säilyttää tukensa Yhdenvertaisuus ei toteudu Aaltonen sanoo, että aktiivimalli on hyvä, jos se mahdollistaa työttömille erilaisia sisääntuloväyliä, joita kautta voi työllistyä. –Mallissa kuitenkin on omia heikkouksia, jotka näemme käytännön toimeenpanossa, Aaltonen sanoo. Yksi huoli on, miten pienillä paikkakunnilla asuvien työttömien yhdenvertaisuus toteutuu. –Totta kai ihminen on huonommassa asemassa työttömyysturvan aktivoinnin suhteen, jos hän asuu kaukana palveluista ja työmahdollisuuksista. Aktiivimalli tarkoittaa erilaisille ihmisille erilaisia mahdollisuuksia. Oletko sitä mieltä, että työn perässä pitäisi olla valmis liikkumaan? –Kyllä, jos se on mahdollista tehdä julkisilla kulkuvälineillä ja niin, että matkaan käytettävä aika on kohtuullinen ja verrattavissa esimerkiksi lasten koulumatkaan. Tampereen työmarkkinat vetävät imukupin lailla puoleensa työttömiä työnhakijoita. Kilpailu on kovaa, sillä varsinkin paikoista kilpailevat muiden mukana myös opiskelijat. –Osa menee lähemmäs potentiaalisia työmarkkinoita. Varmasti kaikille ei löydy työtä heti, eikä ainakaan kokoaikaista työtä. Mahdollisuus työllistyä on kuitenkin parempi Tampereella. "Kaikki hakemukset pitää lukea" Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee lakiesitystä, joka olisi jatkoa työttömyysturvan aktiivimallille. Lakiesityksessä työtöntä vaaditaan hakemaan vähintään yhtä työpaikkaa viikossa. Aaltonen pitää tärkeänä, että aktiivimallin hakupakko ei toteutuessaan lisää näennäishakuja. Kun lakiesitystä valmistellaan, otetaan Aaltosen mukaan toivottavasti huomioon se, että kaikilla työhakemuksilla on todellinen vastaanottajapää, joka voi samalla olla hakijalle tukiryhmä ja auttaa hakijaa muihin vaihtoehtoihin, mikäli kyseinen työpaikka ei ole sopiva. –On tärkeää, että joku huomioi hakemukset ja antaa hakijalle palautetta. Kuinka paljon työttömältä voi vaatia vaivannäköä etuuksien saamiseksi? –Jos laki suo ihmiselle jonkin etuuden, ei hakeminen ole asia, jolla häntä kurmuutetaan, päinvastoin. Kela tekee eri palveluilla kaikkensa, että tuen hakeminen olisi asiakkaalle mahdollisimman vaivatonta ja selkeää. Se on sitten asia erikseen, mitä lakeja on olemassa ja mitä ehtoja tai edellytyksiä niihin liittyy. Valittiin Kelan pääjohtajaksi Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan paikalta. Johtaja valittiin arvalla, sillä Kelan valtuutettujen äänet menivät tasan 6–6. Aaltonen toimi jo ennen valintaansa Kelan hallituksen jäsenenä. Hän on kertonut julkisuudessa olevansa alkiolainen keskustalainen, tosin ilman jäsenkirjaa. Aaltonen johti Itä-Suomen avia kuuden vuoden ajan. Sitä ennen hän työskenteli sosiaali- ja terveysneuvoksena avin edeltäjässä eli Itä-Suomen lääninhallituksessa. Hän on toiminut myös muun muassa EU-asiantuntijana, sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilönä, Nurmeksen sosiaalijohtajana ja Savonlinnan sosiaalisihteerinä. Nykyiseen Savonlinnaan kuuluvassa Säämingissä syntynyt Aaltonen väitteili vuonna 1999 yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Joensuun yliopistosta ja toimii dosenttina Itä-Suomen yliopistossa. Vuonna 2015 hänet nimettiin kiinalaisen yliopiston vierailijaprofessoriksi. Aktiivisuuden tarkastelu alkoi 1.1.2018, joten ensimmäisen kerran aktiivimalli voi vaikuttaa työttömyysetuuden määrään 2.4.2018. Jos aktiivisuutta on riittävästi, etuuden maksaminen jatkuu normaalisti. Jos aktiivisuutta ei ole riittävästi, työttömyysetuus heikkenee 4,65 prosenttia seuraavien 65 maksupäivän ajaksi. Näin vältät tuen leikkaamisen: 1. Palkkatyötä 18 tuntia Aktiivisuuden voi osoittaa tekemällä kolmen kuukauden jaksossa vähintään 18 tuntia palkkatyötä. Palkan pitää vastata vähintään alan työehtosopimuksessa määriteltyä vähimmäispalkkaa. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, palkan on oltava vähintään 6,91 euroa tunnilta. 2. Yrittäjänä 241 euron tulot Aktiivisuusehdon voi täyttää toimimalla yrittäjänä, jos varsinaiset ansiot yritystoiminnasta ovat kolmen kuukauden aikana vähintään 241 euroa. Työn katsotaan tapahtuneen siinä kuussa, jossa palkkio maksetaan. Jos maaliskuussa ansaitut tulot tahtoo mukaan ensimmäiselle seurantajaksolle, pitää palkkio saada maaliskuun aikana. 3. Viisi päivää te-toimiston palveluissa TE-toimiston järjestämiin palveluihin tulee osallistua vähintään viitenä päivänä kolmen kuukauden aikana. Hyväksyttäviä palveluja ovat esimerkiksi uravalmennus, työvoimakoulutus, koulutus- tai työkokeilu, työnhakuvalmennus, kuntouttava työtoiminta tai omaehtoinen opiskelu. Omaehtoinen opiskelu kelpaa siinä tapauksessa, että se on TE-toimiston kanssa sovittua kokopäiväistä toimintaa. 4. Viisi päivää muissa palveluissa Myös muut työvoimaviranomaisten järjestämät palvelut soveltuvat. Sellaisia voivat olla esimerkiksi ammatinvalinta- ja uraohjaus tai työhönvalmennus. 5. Viisi päivää rekrytointikokeilussa Viimeinen kohta lisättiin lakiin loppuvaiheessa. Asiakas voi osoittaa aktiivisuutensa osallistumalla vähintään viitenä päivänä työpaikalla tapahtuvaan rekrytointikokeiluun tai -koulutukseen. Tältä ajalta asiakkaalle maksetaan työttömyysetuutta. Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö