Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Katso animaatio taisteluiden etenemisestä Tampereella – Valkoiset saavat ensikosketuksen Näsilinnaan, kun Neulapato avaa reitin

”Taistelun tuloksista olin epätietoinen, kunnes kello 5 iltapäivällä nähtiin valkoisten junan tulevan. Heillä on siis rautatien seutu. --Masentunut mieleni nousi tästä tiedosta, sillä ovathan valkoiset ainakin nyt kiinni kaupungissa ja puhe Rahjan joukkojen saapumisesta perusteeton. Vastoin tavallisuuttani suostuin ottamaan lasin viiniä Tampereen pelastumisen auetessa.” Kaarlo Tiililä 3.4.1918 Punaisten puolustusasemat Näin valkoiset etenivät Aamuyöllä Gunnar Melinin johtama valkoisten komppania pääsee Tammerkosken rantaan. Siellä he ylittävät Neulapadon kolmea kapeaa lankkua pitkin, sillä Hämeensilta on suljettu paperimassapaaleilla ja siirrettävillä puolustusesteillä. Tuomas Hoppu kertoo Neulapadon merkityksestä Tampereen taistelussa. Näsilinnan valtaaminen Komppanian järjestäytyneisyys edesauttaa sen suoraviivaista kulkua kohti Näsilinnaa. Tielle osuneet ammutaan. Melin ampuu raketin valaisemaan kaupunkia valkoisten murtautumisen merkiksi. Näsilinnan valtaus sujuu valkoisilta melko helposti, ilman suurempia tappioita. Aamun valjetessa Melin kohtaa kuitenkin esteen. Punaisten tulitus Särkänsaaren sahalta, eli nykyisen Särkänniemen suunnalta, saa Melinin perääntymään. Hän yrittää korjata punaisilta vallattuja tykkejä tuloksetta. Hyvin vakavasti haavoittuneet jätettiin taakse ja komppania pakeni Näsijärven jäätä pitkin pois Näsilinnasta. Punakaartilaiset palasivat Näsilinnaan vasta yhdeksän maissa aamupäivällä, ja heitä oli vain muutama. He kuulustelivat Melinin komppanian haavoittuneita, mutta kohtelu oli melko ystävällistä, sillä ainoastaan kellot ja rahat varastettiin. Veli löytyy kuolleena Valkoinen sotilas Yrjö Schildt on mukana valkoisissa joukoissa, jotka hyökkäävät etelästä Hatanpään suunnasta Ratinaan. Hän kulkee kuusenoksa lakissaan kohti Lokomon tehdasta. Ratinanniemen kärjessä oli asuinrakennuksia sekä laivoja. Schildt saa osuman pään alueelle, ja joutuu siirtymään saharakennuksen tiilikellarin suojiin omien tulitukselta, sillä valkoisilla ei ollut tarkkaa tietoa joukoistaan. Kovien tuskien kourissa Schildtin ystävä Reinikka kantaa hänet pois tulen keskeltä. Matkalla takaisin Hatanpäälle Schildt astuu kuolleen veljensä ruumiin yli. Tämän Reinikka kertoo hänelle vasta jälkikäteen. Eversti Eduard Ausfeld etenee kohti rautatieasemaa. Hyökkäys pysähtyy Kalevankankaalle, koska punaisten konekivääri ampui teurastamon, nykyisen Tampere-talon suunnalta. Ruotsalaisen prikaatin käyttämät valkoiset lakit ja turkit olivat hyvä maalitaulu lähes lumettomassa maastossa. Ausfeld on yleisen sairaalan läheisellä sorakuopalla. Konekiväärituli repii puiden runkoja rikkinäisiksi. lltapäivällä eversti Martin Wetzerin osasto hyökkäsi Tammelaan ja rautatieasemalle. Valkoisten juna saapuu kello 17 aikaan. Punaiset eivät luovuta Illalla valkoiset saapuvat jo Verkatehtaan, nykyisen Ilveksen alueelle. Teatterilla punapäällikkö Ossi Johansson kuulee tämän, ja syöksyy komppanian edellä Hämeensillalle. Hänet ammutaan sillan puolivälissä. Joukot vetävät päällikkönsä ruumiin lähimpään kellariin. Uutta päällikköä ei valita. Punainen Tampere tekee vastarintaa, mutta linjoilla pysyvät vain kaikkein vastuuntuntoisimmat punakaartilaiset. Kaupungin ydinosat ovat päivän lopussa edelleen punaisten hallussa. Edelliset osat pääset lukemaan täältä . Tuomas Hoppu ja julkaisuryhmä: Tampere 1918 (Vapriikki 2008), Timo Malmi ja Ari Järvelä: Tampere tulessa 1918 (Atena 2012), Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle (WSOY 2003), Koskesta voimaa -verkkojulkaisu (teksti Sami Suodenjoki), tutkijat Sami Suodenjoki ja Antti Liuttunen