Tampere

Kannen ja areenan työmaalta löytynyt tykistökranaatti ammuttiin todennäköisesti Tampereen taistelussa – Sisälsi seitsemän kiloa räjähdysainetta

Kannen ja areenan työmaalta torstaina löytynyt tykistökranaatti ammuttiin Puolustusvoimien mukaan todennäköisesti Tampereen taistelussa keväällä 1918.

Puolustusvoimat
Kannen ja areenan työmaalta löytynyt tykistökranaatti ammuttiin todennäköisesti Tampereen taistelussa – Sisälsi seitsemän kiloa räjähdysainetta

Puolustusvoimien mukaan on todennäköistä, että tykistökranaatti on ollut samoilla sijoillaan lähes 100 vuotta.

Satu PeltolaAamulehti

Kannen ja areenan rakennustyömaalta torstaina iltapäivällä kaivutöiden yhteydessä löytynyt tykistökranaatti hävitettiin perjantaina Ylöjärven Lakialassa sijaitsevalla Puolustusvoimien alueella.

Tykistökranaatin raivaamisesta räjäyttämällä päätettiin jo torstaina, mutta kranaatin suuren räjähdysainemäärän, räjähdyksestä syntyvä tärinän, paineaallon sekä sirpalevaaran takia kranaatti siirrettiin paikalta hävitettäväksi Ylöjärven Lakialassa sijaitsevalle Puolustusvoimien alueelle.

Puolustusvoimien mukaan siirto oli turvallinen, koska kranaatista oli katkennut sytytin

Kranaatti siirrettiin maasta käsivoimin räjähdesiirtoon valmistettuun peräkärryyn, jolla se kuljetettiin Kannen ja areenan työmaalta poliisisaattueessa Ylöjärvelle.

Ammuttiin todennäköisesti Tampereen taistelussa

Puolustusvoimien mukaan työmaalta löydetty kranaatti oli vanhaan 152 K 04 -tykkikalustoon kuuluva. Kalustolla ammuttiin historiatietojen mukaan Tampereen taisteluissa keväällä 1918.

Kranaatti oli Pikriini, Amatoli tai Schderiitti -räjähdeaineita sisältänyt, venäläinen 152 millimetrin sirpalekranaatti, jonka paino oli noin neljäkymmentä kiloa. Painosta seitsemän kiloa oli räjähdysainetta.

Myös kranaatti oli Tampereen taistelujen ajoilta.

Puolustusvoimien mukaan tunnistusta Tampereen taistelun ajoille vahvistaa myös se, että se todettiin ammutuksi sekä se, että kranaatti löytyi savimaasta, eikä se näin ollen ole todennäköisesti tuotu paikalle esimerkiksi siirtomaan mukana.

Lue myös: Mitä Suomen sisällissodassa oikein tapahtui sata vuotta sitten? Uhrimäärät, syyt ja seuraukset, isoimmat taistelut

Lue myös: Suomen sisällissodan pääsyystä yhä erimielisyys – Kysely Ylellä: Yli puolet ei valitse puoltaan punaisten ja valkoisten välillä

Ehjällä sytyttimellä kranaatti olisi voinut räjähtää

Puolustusvoimilta kerrotaan, että sotilasräjähteissä olevat räjähdysaineet ovat pääsääntöisesti hyvin säätä ja olosuhteita kestäviä, eikä siten menetä tuhovoimaansa ajan kuluessa.

Puolustusvoimien mukaan se, kuinka räjähdysherkkiä vanhat räjähteet ovat, liittyvät usein niiden sytyttämisen toimintamekanismiin.

Työmaalta eilen löydetyssä kranaatissa oli kärkisytytin, joka oli lähtökohtaisesti toimintakuntoinen ja se olisi voinut toimia kohdistuvaan voimaan halutulla tavalla. Mikäli sytytin olisi ollut ehjä, olisi kranaatti voinut räjähtää, kun kaivinkoneen kauha osui siihen.

Tykistökranaatti löytyi Kannen ja areenan työmaalta torstaina iltapäivällä.

Tykistökranaatti löytyi Kannen ja areenan työmaalta torstaina iltapäivällä.


Lue myös nämä


Kommentit (6)

  • Nimetön

    Facebookin sisällissotaryhmä tietää… Erkki Nuution kommentti:
    Tuore Aamulehti on kertonut lisätietoja aiheesta, oikeita ja vääriä. Itsekin olen kertonut oikeita ja vääriä tietoja. Oikaistaan siis vääryydet nyt kun olen lukenut Kilpeläisen kirjaa laajemmin kuin vain kohdittain.

    Tärkein korjaus on että patterin johtaja Arno Axel Almqvist ei ole sukunimeään vaihtanut. Hän oli ns. ryssänupseeri ja käynyt Haminan kadettikoulua, kunnes se lakkautettiin. Tämän jälkeen hän siirtyi luokkatoveriensa Nenosen ja Palinin kanssa Mihailowin tykkiopistoon ja palveli sittemmin kapteenina Kronstadtin linnoitustykistössä. Senaatinkin toimilla Suomeen pelastettuna bolsevikkien valtaantulon jälkeen hän 1918 osallistui ensiksi Nenosen alaisena Oulun valtaukseen. Sitten hän siirtyi perustettuun I raskas-tykistöpatteriin ja sittemmin sen johtoon. Sodan päätyttyä hän siirtyi Suomen linnoitustykistön vt. päälliköksi, mutta erosi ja toimi mm. vankilanjohtajana.
    1939 hän oli vapaaehtoisena tykistöasiantuntijana ja kaatui Mikkelin pommituksissa 1940. Kunniaa siis hänelle.
    Hän ei kirjoittanut käsiteltävää kirjaa, vaan ystävänsä, patterin Asemestari A.S.Kilpeläinen. Virhetietoni aiheutui kirjan hätäisestä lukemisesta. Almqvistin omaa tekstiä on kirjassa pitkälti alussa, mm. siksi koska Kilpeläinen oli saapunut patteriin jäljestäpäin Almvistin henkilökohtaisesta kirjekutsusta.

    Sitten kanuunoista. Niitä oli KAKSI, ja ne oli saatu lähes käyttökunnossa Kaskisten (ei Pietarsaaren) edustan Lill-Benvikistä.
    Patteri muodostettiin näistä Kaskisissa, missä Nenonen sen lähtövalmiuden kävi tarkastamassa 9.3.18. Juna Kaskisista lähti 11.3. ja saapui Vilppulan asemalle aivan rintaman lähelle 12.3.
    Punaisten ja valkoisten tykkitaistelua, jossa jopa punaisten lentokone ilmapommitti, jatkui molemmin puolin aika harrastelijamaisesti kunnes noin 20.3. lähtien vaunuihin lastattuja tykkejä liikuteltiin vähän edestakaisinkin Lylyn, Oriveden ja Kangasalan välillä.
    Vasta 25.3. patteri pääsi valmistelemaan tuliasemiaan Vehmaisten aseman lähistölle ja ampumaan mm. Messukylää. Messukylän tultua valloitetuksi, saatiin sen kirkontornista tähystyspaikka ja tulitus ulotettiin eri puolilla kaupunkia oleviin tykkipattereihin ja tukiasemiin. Mm. 28.3. ammuttiin Attilan suuri kenkätehdas tuleen.

    Tulilinjat Vehmaisista näytetään kirjan kartassa. Kartta ja maininta siitä, että 3.4. ammuttiin nimenomaan Vehmaisista venäläisen kirkon luona ollutta tykkipatteria ja myöhemmin päivällä mainitut kaksi ammusta rautatievaihteelle, osoittavat mielestäni varmuudella, että ammukset eivät tullee läheltä Nekalasta tai Kissanmaalta.
    Näin järeitä tykkejä oli valkoisilla vain kaksi. Niitä oli hyvin työläs liikuttaa muuten kuin rautateitse ja Nekalaan olisi ollut mahdotonta päästä. Kissanmaakin oli vielä taistelualuetta.
    Ilmeisesti 4.4. toinen tykeistä siirrettiin Messukylän pysäkin luo, mutta sen ammunta alkoi aikaisintaan 5.4. ja Tampereen asema-alue vallotettiin myös 5.4. Tuliasemat purettiin 6.4. ja patteri saapui 7.4. Tampereen asemalle.

    Tampereella oli saatu punaisilta saaliiksi kolme samanlaista kanuunaa ilman lukkojaan. Näistä ilmeisesti kunnostettiin kaksi.
    Yhteensä Suomenlinnaan vietäviksi tuli ilmeisesti neljä näitä Hyppy-Heikkejä, joita viimeksi käytettiin 1944.
    Toinen Vehmaisten kanuunoista on Suomenlinnan museossa.
    Hämeenlinnan museossa on puolestaan punaisille kuulunut samanlainen kanuuna.

  • Nimetön

    Missä kohtaa kommentoija 3.3.2018 | 07:02 tuossa hylsyn näkee? Kranaatti on tuon muotoinen, ja kuraa on päällä, mutta ei siinä hylsyä ole. Se olisi tuplaten pidempi siinä tapauksessa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio