100 vuotta sitten

Juutalaiset hyväksyttiin sata vuotta sitten täysvaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi – mutta ei ilman epäluuloja

Sata vuotta sitten: Aamulehti piti hyvänä, että juutalaiset saivat oikeuden kansalaisuuteen, mutta purematta lehti ei uudistusta niellyt.

Juutalaiset hyväksyttiin sata vuotta sitten täysvaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi – mutta ei ilman epäluuloja
Minna KurkiAamulehti

Vuoden 1917 kolmanneksi viimeisessä numerossaan, 28. joulukuuta Aamulehti käsitteli uutta "mooseksenuskolaisia" koskevaa lakia.

Juutalaiset eivät aiemmin olleet voineet saada kansalaisuutta ilman, että luopuivat uskostaan. Myös heidän oleskeluoikeutensa oli ollut tiukasti rajoitettua, lehti kertasi. Kauemmin asuneiden ololippu oli uudistettava joka kuudes kuukausi, muiden oli sallittu matkustaa ja oleskella maassa vain väliaikaisella passilla. Oikeuden todistajaksi juutalainen ei kelvannut.

Ennen joulua hyväksytyn lakimuutoksen myötä myös juutalaiset pääsivät kansalaisiksi samoin ehdoin kuin ulkomaalaislaki sääti, ja he saivat oikeuden virkoihin samalla tavalla kuin uskonnottomat suomalaiset. Myös todistajaksi pääsi.

Aamulehden asenne juutalaisia kohtaan uhkui sata vuotta sitten epäluuloa ja suoranaista rasismia, vaikka se yrittikin olla uusien oikeuksien kannalla.

"Kieltämättä juutalaiset ovat tähän asti olleet maassamme liian epäoikeutetussa asemassa. Se on johtunut katsantokannoista, joilta ei voida kieltää kaikkea oikeutusta. Mutta pelko siitä, että juutalaiset eristymisensä ja tunnettujen ominaisuuksiensa vuoksi vaikuttaisivat haitallisesti – lähinnä ottamalla rahanvaihdon ja sen avulla liike- ja kauppaelämän käsiinsä – on meillä niin kuin monessa muussakin maassa vienyt epäilemättä epäinhimillisiin rajoituksiin", lehti kirjoitti.

"Tulevaisuus on näyttävä, kuinka juutalaiset käyttävät saamansa suuren vapauden tässä maassa. Jos he kansalaisoikeuden mukaan omaksuvat sen maan, joka heille myöntää samat oikeudet kuin omille kansalaisilleen isänmaakseen ja toimivat maan onneksi ja menestykseksi kansan yhteisetua silmälläpitäen, niin silloin he osoittautuvat saamansa vapauden arvoisiksi. Mutta jos he oikeutensa käyttävät, niin kuin monet vielä epäilevät, yksipuolisesti omaksi niin sanoaksemme rotuedukseen ja pysyvät eristettyinä, niin heidän suuri käytännöllinen kykynsä ja järkevyytensä voipi viedä tuloksiin, jotka eivät ole Suomen kansalle kokonaisedun kannalta katsoen eduksi. Toivokaamme kuitenkin parasta."

Sata vuotta ovat osoittaneet, että huoleen ei ollut syytä, ja sittemmin asenteet "muita" kohtaan ovat onneksi muuttuneet. Vai ovatko lopulta, ainakaan tarpeeksi?

Lue täältä koko kirjoitus ja muita vanhoja uutisia.

Aamulehti on käynyt koko vuoden läpi sadan vuoden takaisia lehtiä Suomen juhlavuoden kunniaksi. Tämä on vuoden viimeinen kirjoitus.


Kommentit (2)

  • lähes salattu historia

    Historian lukeminen tekee joskus kipeää. Koska Luther oli katolinen munkki taustoiltaan, hänellä oli kirkkonsa mukainen viha juutalaisia kohtaan. Katolinen kirkkohan oli vuosisatojen ajan vainonnut juutalaisia, joita syytettiin mm. kaivojen myrkyttäjiksi ja pikkulasten sieppaajiksi. Katolisen kirkon maissa eli koko Euroopassa juutalaisilta kiellettiin nk. ”kunniallisten” ammattien harjoittaminen ja niin heistä tuli mm. pankkiireja ja rahanlainaajia. Tämä lisäsi heihin kohdistuvaa vihaa entisestään.

    Luterilainen kirkko on katunut katkerasti sitä että natsihengen huumassa suomensi Lutherin kirjan ”Juutalaisista ja heidän valheistaan”. Kirja vedettiin sodan jälkeen vaivihkaa pois kirjastoista. Siinä hän kannustaa polttamaan heidän synagogansa ja ”syöttämään heille sitä pipliaa mitä tulee sian hännän alta.” Kun Yliruusi teki tuon kirjan pohjalta kuunnelman radioon, hänet yritettiin saada oikeuteen ”jumalanpilkasta”. Kirjailija kuitenkin torjui syytteen sanomalla ettei ollut muuttanut Lutherin kirjasta sanaakaan, joita oli pannut roolihenkilöiden suuhun.

    Historian tutkijat ovat todenneet että Hitler samaisen kirjan innoittaman vei juutalaisvihassa loppuun sen prosessin minkä Luther aloitti. Vaikka Aamulehti itse reilusti myöntää, että lehden ”asenne juutalaisia kohtaan uhkui sata vuotta sitten epäluuloa ja suoranaista rasismia, vaikka se yrittikin olla uusien oikeuksien kannalla”, tuo asenne on historiallista taustaa vasten hyvin ymmärrettävää – varsinkin kun tiedetään kuin paljon papit vuosikymmenien ajan olivat miehittäneet Aamulehteä ja siten kyenneet vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen mm. muita uskontoja kohtaan.

  • Paavo Torppavirta

    Kristinuskosta ei pidä luopua se ei ole kansan hyväksi luopua.Tosi on että vanhassa testamentissä oli varmasti juutalaisia oikeita profeettoja,joille Jumala puhui suoraan pyhän hengen kautta sanomia kuten kymmenen käskyä.jne.tosi asioita.Juutalaiset on Jumalan kansaa heitä ei pidä vihata asioista pitää keskustella mikä on totta ja mikä ei On otettava huomioon uusi testamentti Raamattu jota aikaa nyt elämme,siinä sanotaan Jeesuksen olevan Jumalan poika,tämä on kaikkien ihmisten otettava huomioon niin myös juutalaisten.Siinä on ainut pako pahuutta vastaan jos sen uskoo. Turvallisuus toimet täytyy tietenkin olla jotka ei tottele raamatun sanaa kuten Jeesus sanoi.Tehkää parannus.menkää ja tehkää KAIKKI kansat minun opetuslapsiksi. Yst, terv. Paavo Torppavirta Ruotsi Eskilstuna

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet