Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Johtajapappi puolustaa naispapittomien messujen järjestämistä – "Ei se ole minulta pois"

Porin Väinölän kirkon sunnuntaimessuissa herran sanaa ei julista nainen. Teljän seurakunta järjestää kerran viikossa "miesmessun" yhdessä naispappeutta ankarasti vastustavan Suomen luterilaisen evinkeliumiyhdistyksen (Sley) kanssa. Liturgit ovat usein Sleyn omia pappeja. Kerran kuussa tehtävää käy hoitamassa pappi seurakunnan palkkalistoilta. Naispapit hoitavat julistustehtävää seurakunnan muissa toimipisteissä työvuorolistan mukaisesti. Asia nousi esille viime viikon kirkolliskokouksen kyselytunnilla. Kotimaa 24 -lehden mukaan kokousedustaja Johanna Korhonen ihmetteli piispankokouksen uutta linjaa, jonka mukaan jumalanpalvelusyhteisöt pitäisi jäsentää selvemmin osaksi seurakuntien toimintaa. Korhonen tulkitsi, että ohjeistus suosii Porin Teljän mallia eli naispapittomien messujen hyväksymistä. Arkkipiispa Kari Mäkinen vastasi, että suositus on ymmärretty väärin, jos sen katsotaan edistävän naisten syrjintää. –Nyt piispainkokouksen suosituksen tarkoituksena on edesauttaa sitä, että nämä yhteisöt voisivat jäsentyä seurakunnan jumalanpalveluselämän kokonaisuuteen. Miesmessulla tasainen kannatus Miesmessuja on järjestetty Väinölässä neljän vuoden ajan. Johtajapappi Kaisa Huhtala sanoo, että suosio on kasvanut yhteistyön alettua. Alun perin kerran kuussa järjestetyissä tapahtumissa kävi ensi alkuun toistakymmentä ihmistä. Huhtalan mukaan säännöllisiä kävijöitä on nyt joka viikko 70–100. –Me olemme puhuneet tästä kaikesta avoimesti. Joku voi ärsyyntyä, joku voi kysellä, mutta niin se kuuluu ollakin. Huhtala oli itse ensimmäisten papiksi vihittyjen joukossa vuonna 1988. –Meidän kirkossa on sellaisia ihmisiä, jotka jostakin syystä ajattelevat, että nainen ei voi olla pappi. Minua ei häiritse, että joku ajattelee sillä tavalla. Ei se ole minulta pois. Kunnioitamme toisiamme ja voimme mennä yhteiseen ehtoollispöytään. Huhtala muistuttaa, että naispappeuden vastustaminen ei ole harhaoppi, vaikkakaan kyse ei ole kirkon virallisesta kannasta. –Meidän yhteistyö on kirkkojärjestyksen ja piispankokouksen mukaista toimintaa. Eihän me ryhdyttäisi puuhaamaan mitään muuta. Kirkon pitää luovia Kirkko on viime aikoina ollut melkoisessa ristivedossa. Toisaalta ihmiset ovat yhä vapaamielisempiä ja toisaalta konservatiivisiipi vastustaa äänekkäästi muutosta. Näiden ihmisten mahduttaminen saman katon alle on päivä päivältä haastavampaa. –Me ollaan haluttu lähteä sellaiseen yhteistyöhön, että voidaan toimia kaikki saman kirkon sisällä. Meidän ei tarvitse pysähtyä siihen mikä erottaa, vaan siihen mikä yhdistää, eli usko Jeesukseen, Huhtala sanoo. Huhtala sanoo, että kirkon on opittava luovimaan ja haettava paikkansa muuttuvassa yhteiskunnassa. –Suurin osa kirkossa on keskitietä. Sitten on niitä, jotka ovat vahvasti vapaamielisiä tai konservatiiveja. Nämä päät ovat vahvasti äänessä muissakin yhteiskunnallisissa asioissa. Huhtala ei itsekään naisena saarnaa Väinölässä, joskin käy siellä ajoittain puhumassa. Silloin kun on hänen vuoronsa toimittaa messu jossain muualla, niin siitä pidetään kiinni. –Jos nyt yhtäkkiä tulisi joku mies, joka ei voi minun kanssa toimittaa messua, niin minä en väistä. En ole 30 vuoteen väistänyt, enkä aiokaan. Väinölän kirkko on ollut julkisuudessa myös kristittyjen turvapaikanhakijoiden piilopaikkana. Miten turvapaikanhakijat kokevat naispappeuskysymyksen? –Hehän eivät tunnista kysymystä ollenkaan. Koskaan ei ole ollut ongelmaa sen suhteen, että nainen selittää. Heillä on täysi kunnioitus naista kohtaan. Heille kristinusko on vapauden uskonto.