Jari Aarniolle kulunut vuosi oli menetysten vuosi – hän laski isänsä uurnan vartijoiden saattamana ja odottaa eniten, että oikeudenkäynti vain päättyisi

– En mennyt äidin hautajaisiin, Jari Aarnio sanoo. – Halusin, että muut saavat surra rauhassa. Molemmat vanhemmat ovat kuolleet hänen vankeutensa aikana. Toimittaja Mia Jussinniemi on haastatellut viime vuoden aikana Aarniota kymmenen kertaa. Hän oli paikalla, kun Aarnio laski isänsä uurnan.

Mia Jussinniemi
Jari Aarniolle kulunut vuosi oli menetysten vuosi – hän laski isänsä uurnan vartijoiden saattamana ja odottaa eniten, että oikeudenkäynti vain päättyisi

Hovioikeuden käsittely on kesken. Entiselle huumepoliisin päällikölle annetaan tuomio vuoden 2018 loppuun mennessä.

Mia Jussinniemi

Jari Aarnion äiti kuoli tammikuussa, jolloin media seurasi kiivaasti kaikkea mieheen liittyvää. Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö oli juuri saanut kymmenen vuoden vankeustuomion.

–Välttääkseni mediasirkuksen osallistuin vain uurnan laskuun.

Isä kuoli lokakuun lopussa.

Jari Aarnio nousee edelleen usein otsikoihin, kun hovioikeudessa käsitellään monimutkaisen rikosvyyhdin seuraavia vaiheita. Hän itse ei ole kiinnostunut siitä, mitä hänestä kirjoitetaan. Läheisille se on ikävämpää.

–Ystävät ja perhe ovat edelleen jäljellä, hän kertoo.

Kaksi vartijaa mukana

Aarnio astuu ulos vankikuljetuksesta Helsingin Malmin hautausmaalla ja kohtaa sukulaisensa. Hänet otetaan lämpimästi halaten vastaan. Aarniota seuraa kaksi Vantaan vankilan vartijaa. He eivät päästä vankia silmistään.

Jos vertaa Aarniota muutaman vuoden takaisiin lehtikuviin, hänen olemuksensa on muuttunut.

Hän ei enää ole se pöhöttynyt virkamies, joka tuotiin muutaman viikon välein eristyksestä median eteen oikeussaliin kuvattavaksi. Vanhoissa kuvissa hänellä on pitkäksi kasvanut hiustyyli ja tyhjä katse.

Mia Jussinniemi
Jari Aarnion olemus on muuttunut. Tyhjä katse on poistunut kasvoilta.

Jari Aarnion olemus on muuttunut. Tyhjä katse on poistunut kasvoilta.

Nyt mies muistuttaa varhaisempaa versiota itsestään. Hän on laihtunut ja kertoo urheilevansa vankilassa. Hän käy kuntosalilla ja pelaamassa sulkapalloa.

Aarnion sukulaiset juttelevat vartijoille luontevasti. Kukaan ei ainakaan näytä, että vartijoiden läsnäolo häiritsisi. Läheisten seurassa Aarnio itse kuuntelee enemmän kuin puhuu. Hän asettuu taustahenkilöksi seuraamaan tilannetta. Vaimo pitää häntä kädestä kiinni.

Ikuiset jäähyväiset

Pöydällä palaa kynttilä, ja sen vieressä odottaa valkoinen uurna. Kappelissa tuoksuvat edellisen vainajan kukat. Liljoja on ollut ainakin. Aarnio istuu vaimonsa kanssa ensimmäiselle penkkiriville.

–Kun menee tarpeeksi huonosti, jokainen uskoo Jumalaan. En tiedä, uskonko mihinkään.

Hän pitää virsien laulamisesta ja on mennyt kirkossa naimisiin. Perheen traditioihin kuuluu joulukirkko.

Kuolemaa Aarnio pitää lopullisina hyvästeinä eikä usko jälleennäkemiseen. Menetyksen käsittelyä helpottaa, että saa osallistua uurnan laskuun ja viedä isä–poika suhteen päätökseen.

Tieto isän kuolemasta tuli viisi viikkoa aiemmin. Hänellä on ollut aikaa käydä läpi muistoja.

–Isä rakensi kolme mökkiä niin vaikeaan paikkaan kuin ikinä vaan voi. Hän oli Pohjanmaalta kotoisin.

Äiti oli läheisempi, luonnikas ja tuli aina kaikkien kanssa juttuun.

Vaimo välitti vankilaan suruviestit, ja Aarnio kirjoitti vanhemmilleen muistokirjoitukset. Ne luettiin ääneen siunaustilaisuuksissa, joihin poika itse ei osallistunut.

Nyt kappelissa vietetään vain lyhyt hiljainen hetki. Tilaisuus on koruttomuudessaan kaunis. Aarnion kasvoilta ei pysty lukemaan tunteita.

Mia Jussinniemi
–Olen työssäni kohdannut paljon kuolemaa enkä usko, että sen jälkeen on mitään. Kuolema on ikuiset jäähyväiset, Jari Aarnio sanoo.

–Olen työssäni kohdannut paljon kuolemaa enkä usko, että sen jälkeen on mitään. Kuolema on ikuiset jäähyväiset, Jari Aarnio sanoo.

Kynttilä jää yksin palamaan, kun hän kantaa isän uurnan ulos marraskuun värittömyyteen. Suntio ja vartija kävelevät hänen vierellään. Matka kulkee monisatavuotisten tammien reunustamaa tietä. Hiekka ratisee kenkien alla.

Julkisuuden mittasuhteet

–Mulla oli aina huumeita mukana, koska ihmisistä oli jännittävää nähdä, millaista heroiini on, Aarnio kertoo tilaisuuksista, joissa oli puhumassa.

Poliisina hän oli haluttu kouluttaja ja esiintyjä, jolla oli aina kerrottavanaan tuoreimpia uutisia alamaailmasta, jonne monellakaan ei ollut pääsyä. Lehtien sivuilla hän hymyili palkittuna ja juhlittuna huumepoliisina.

Vastaan tulee hautajaissaattue. Moni tunnistaa Aarnion ja vilkuilee häntä vaivihkaa.

Uutiset ja lööpit ovat tavoittaneet kansan. Se, että sankaripoliisista tuli rosvo, ei ainakaan vähentänyt kiinnostusta.

Kun Aarnio yllättäen vapautettiin kahden vuoden tutkintavankeuden jälkeen marraskuussa vuonna 2015, vankilan piha täyttyi tiedotusvälineistä. Hänet salakuljetettiin ulos vankilasta, ja hänen oli vetäydyttävä perheensä kanssa piiloon muutamaksi päiväksi saadakseen olla rauhassa.

Oikeustalolla hänen oli kuitenkin käytävä lähes päivittäin.

–Odottaako noi kaikki sua? Aarnion poika kysyi. –Mitä sä meinaat sanoa niille?

"Pasilan mies"

Käräjäoikeuden edustalla odotteli lauma toimittajia. Autosta noustessa Aarnio ei vielä tiennyt, mitä sanoisi. Mikrofoneja työnnettiin naamaan kiinni, ja joku halusi tietää, mitä ruokaa Aarnio oli kaivannut vankeudessa.

Kun hän mainitsi Hesburgerin hampurilaiset, ravintola lanseerasi Pasilan mies -aterian ja lupasi tarjota miehelle ruuat, jos tämä poikkeaisi syömään.

Ystävät ja perhe ovat seuranneet tapahtumia vierestä. Kukaan heistä ei ole koskaan kysynyt, onko Aarnio syyllistynyt rikoksiin, joista häntä syytetään.

–Sellaista keskustelua ei ole tarvinnut käydä, koska nämä ihmiset tuntevat minut.

Vuoden kuluttua vapautumisesta käräjäoikeus tuomitsi hänet kymmenen vuoden vankeuteen, ja hän palasi Vantaan vankilaan.

Äidin viereen

Suntio viittaa kädellään vasemmalle, ja seurue kääntyy kapealle kujalle. Korttelin kuluttua on viimeinen käännös. Suntio siirtyy jonon ensimmäiseksi ja johdattaa saattajat hautarivien ohi perille. Ensimmäinen räntärätti putoaa graniittiselle hautakivelle. Matka on päättynyt.

Saattajat asettuvat haudan ympärille, ja suntio siirtää katteen sivuun. Aarnio pitää uurnaa vielä hetken sylissään. Joku sytyttää kynttilän lasipurkkiin. Poika laskee isänsä uurna syvälle maan sisään. Äidin viereen.

Mia Jussinniemi
Kynttilä jää yksin palamaan haudalle.

Kynttilä jää yksin palamaan haudalle.

Kun kukkaset on aseteltu haudalle, perhe hiljentyy vielä hetkeksi. He seisovat hyvin lähekkäin.

Vartijat katselevat moottoritielle päin.

Tornitalon ylimmässä kerroksessa on vanhempien koti, jonne asukkaat eivät enää koskaan palaa.

Talon voi melkein nähdä haudalta, niin lähellä se on. Kun asunto myydään, Aarnion osuuden perinnöstä vie ulosottomies.

Vangin toive

Kun vartija nyökkää merkiksi, on aika hyvästellä läheiset. Aarnio halaa ja suukottaa vaimoaan.

–Kyllähän vangilla on paljon toiveita, hän vastaa, kun kysyn tulevaisuudesta.

–Kunpa tämä viisi vuotta kestänyt oikeusprosessi saataisiin ensi vuonna päätökseen.

Mia Jussinniemi
Ystävät ja perhe ovat seuranneet pitkää käsittelyä vierestä.

Ystävät ja perhe ovat seuranneet pitkää käsittelyä vierestä.

Edessä on neljäs joulu vankeudessa. Vankilassa se on samanlainen päivä kuin muutkin. Ruoka saattaa olla sinä päivänä parempaa kuin arkena, mutta siinä kaikki.

Vartija avaa auton oven, ja Aarnio nousee kyytiin. Ovi sulkeutuu, ja auto kaartaa ulos hautausmaan porttien välistä. Punaiset takavalot katoavat muun liikenteen sekaan.

Jari Aarnio

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö, joka on tuomittu useista rikoksista.

1979 Valmistui Tampereelta poliisiksi ja pääsi töihin Helsingin järjestyspoliisiin.

1981 Siirtyi huumausainerikostutkintaan.

1987 Valittiin vuoden poliisiksi.

1990 Palkittiin yhteiskunnallisesti merkittävän henkilön TOYP-palkinnolla.

1994 Palkittiin poliisin ansioristillä.

1999 Nimitettiin Helsingin huumerikosyksikön päälliköksi.

2012 Paljastavan rikostutkinnan toimintayksikön johtajaksi.

2016 Helsingin hovioikeus tuomitsi ns. Trevoc-jutussa kolmen vuoden vankeusrangaistukseen.

2016 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 10 vuoden vankeuteen kuudesta törkeästä huumausainerikoksesta. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Näin oikeuskäsittely jatkuu hovioikeudessa vuonna 2018

Asian laajuuden vuoksi käsittely on jaettu teemoihin, joissa käydään läpi asiakokonaisuuksia. Aarnion lisäksi syytettyinä on muun muassa United Brotherhoodin ex-johtaja Keijo Vilhunen, nk. Malmin nainen Mari Romano ja Seija Kortekallio-Lampi.

1) Ensimmäisenä syksyllä käytiin läpi eriasteisia virkarikoksia.

Syytteen mukaan Aarnio olisi muun muassa harrastanut seksiä prostituoidun kanssa työaikana, vuotanut salaisia tietoja medialle, ja käyttänyt Helsingin poliisiajoneuvoja luvattomasti omiin ajoihinsa.

Aarnio on kiistänyt syytteet.

2) Toisena käsiteltiin ns. Pasilan mies -teema.

Syytteen mukaan prepaid-liittymät, joiden katsotaan liittyvän huumausainerikoksiin, ovat olleet vain Aarnion käytössä. Syyttäjät esittivät näytöksi asiasta televalvontatietoja, työvuorolistoja ja kulkutägimerkintöjä.

Aarnion mukaan liittymiä on käytetty Helsingin huumepoliisin tietolähdetoimintaan ja ne ovat olleet myös muiden poliisien käytössä.

Hovioikeus määräsi televalvontatiedot tarkastettavaksi. Asianajaja Markku Fredmanin mukaan hänen päämiehensä Keijo Vilhusen viestien lukumäärä putosi tarkistuksessa 1558 viestistä lähes puoleen.

3) Kolmantena teemana käsiteltiin Suomeen salakuljetettuja hasistynnyreitä.

Aarnio tuomittiin käräjäoikeudessa päätekijänä törkeistä huumausainerikoksista. Syytteen mukaan hän on organisoinut kanssasyytettyjen ja tuntemattomaksi jääneen ns. Hollannin kontaktin kanssa Suomeen hasistynnyreitä.

Hovioikeus päätyi määräämään osan näyttönä toimineista kuulustelukertomuksista hyödyntämiskieltoon esitutkinnassa tapahtuneiden virheiden vuoksi.

Aarnio on kiistänyt syytteet.

4) Seuraavaksi käsitellään lavastusteema. Syytteen mukaan Aarnio on muun muassa pyrkinyt sotkemaan tynnyri 1 -jutun tutkintaa. Lavastusteeman kirjallisia todisteita käydään läpi maaliskuuhun 2018 saakka. Tämän jälkeen kuullaan todistajia, joita on kaikkiaan noin 150.

Hovioikeuden käsittely kestää kesäkuuhun 2018 saakka, ja lainvoimainen tuomio annetaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

Mia Jussinniemi

Opiskelee: Tampereen yliopistossa journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmassa.

Työ: Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) ja teatteri Tähtiverstaan toiminnanjohtaja vuodesta 2006.

Muuta: Ohjannut ja käsikirjoittanut näytelmiä sekä ammattilaisille että harrastajille.

Toimittaa: Rikospodcast-sarjaa nimeltään Pasila-syndrooma. Se on verkossa kuunneltava sarja, joka on syntynyt muistiinpanoista, kuvista ja äänitallenteista. Sarja seuraa Aarnion jutun hovioikeuden käsittelyä.

Oma kommentti: "Tynnyrijuttu herätti kiinnostukseni asiaan. Luin tuhansia sivuja asiakirjoja ja kuuntelin oikeudenkäyntinauhoja. Olen haastatellut professoreita, asianajajia ja poliiseja, mutta kukaan ei ole ihan varma tapahtumista. Tapasin myös rikoskirjailijoita, kuten Harri Nykäsen ja Aarnion kanssa Myrkky-kirjan kirjoittaneen Vepe Hännisen. Halusin ehdottomasti haastatella myös tynnyrijutussa tuomittuja ja syytettyjä. Etsin Hollannista ne kaksi miestä, jotka on jutussa tuomittu, ja järjestimme paikallisen toimittajan kanssa heille videohaastattelun. Suomessa olen tavannut tuomittuja ja syytettyjä syksyn aikana useaan kertaan. Yksi heistä on Jari Aarnio."


Kommentit (12)

  • Juhani Tamminen

    Tuo Tynnyri-juttu on aivan omituinen. Kun syyttäjä toteaa salissa, että heillä ei ole minkäänlaista käsitystä: ”mitä, jos yhtään mitään” oli tynnyreissä, niin muualla Euroopassa olisi oikeudenkäynti sammunut siihen paikkaan. Suomessa sammakkona salissa rojahtanut ilmaisu ei edes yltänyt lehtien sivuille.
    Olenko ainoa, ketä ihmetyttää, miksi grammaakaan huumeita ei ole löytynyt?
    Minkä vuoksi poliisin (siis ei pelkästään huumepoliisin) erinomainen tiedonantaja Raine Sievälä tuomittiin erillisissä oikeudenkäynneissä (nk.Tynnyri 1)? Sievälän omituinen tuomio tarvittiin, jotta oli jotain, minkä päälle rakentaa Aarnion tuomion taival.
    Ihan mittarilla tahansa arvioituna on nk. Aarnio-jupakka näyttänyt suomalaisen viranomaistoiminnan mustan puolen. Nyt on tärkeää avata tämän lietekaivon kansi ja päästää Aarnio vastaamaan vapaalta.
    Olen tavattoman kiitollinen, että Aamulehti on pysynyt uskollisena journalismille ja kiitos toimittaja Mia Jussinniemelle hyvästä jutusta.

  • Voi hyvää päivää...

    Voi hellanlettas mitä säälipisteiden hakua tällainenkin kirjoitus edustaa. Kyllä vaan Jari Aarnio on vain aivan oikeassa paikassa, vankilassa. Hän on siis aikoinaan ollut ”kunnon mies”, mutta on nykyään roisto. Hänen tekonsa ovat erityisen tuomittavia, koska hän teki ne korkeassa asemassa johtavana poliisiviranomaisena. Hän alensi poliisin arvostusta ja heikensi kansalaisten luottamusta oikeusviranomaisiin, hän likasi poliisin.

    Meillä kaikilla on kuollut äiti tai isä, minulla molemmat. Se kuuluu elämään, koska me ihmiset emme ole kuolemattomia. En ole vielä kerjännyt säälipisteitä, vaikka en ole rikollinen. Minulle Aarnio on pahin tahra…

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet