Tiede

Jäänalainen valtameri, tulivuoria ja kraattereita – katso yötaivaalle ja löydä Jupiterin suurimmat kuut

Huhtikuussa kannattaa etsiä yötaivaalta Jupiter, jonka suurimmat kuut erottuvat jo kiikareilla. Kuukauden loppupuoli tarjoaa vielä lyridien meteoriparven.

Jukka Arvo, Jukka-Petteri Eronen
Jäänalainen valtameri, tulivuoria ja kraattereita – katso yötaivaalle ja löydä Jupiterin suurimmat kuut

Spica löytyy Otavan kahvasta Arctruksen kautta vedetyn kaaren avulla. Kirkas Jupiter puolestaan löytyy Spican vasemmalta puolelta Vaa’an tähtikuviosta.

Jukka Arvo

Kevät saapuu kovaa vauhtia, ja pian alkaa Suomessa olla tähtiharrastuksen kannalta jo turhan valoisaa. Kevätkauden viime hetket on siis syytä käyttää hyödyksi.

Planeettabongarin kannattaa etsiä taivaalta Jupiter. Kirkkaana loistava planeetta löytyy Vaa'an tähtikuviosta aamuyöllä varsin matalalta eteläiseltä taivaalta. Etsimisessä voi lähteä liikkeelle Otavasta. Kun Otavan "kahvasta" jatkaa kaarevasti alaviistoon vasemmalle, löytyy kirkas Arcturus-tähti. Kyseessä on hieman jäätelötötteröä muistuttavan Karhunvartijan tähtikuvion kirkkain tähti.

Kun Arcturuksesta jatketaan vielä samaa kaarta alaspäin, saavutaan Neitsyen tähtikuvion Spica-tähteen. Vaa'an tähtikuvio sijaitsee Neitsyen vasemmalla puolella. Kun Spicasta siis lähdetään vasemmalle, on seuraava hyvin kirkas "tähti" planeetta Jupiter.

Oheisessa kuvassa on esitetty Jupiterin etsiminen lähtien liikkeelle Otavasta. Kuvassa on esitetty planeetan sijainti 10.4. Jupiter liikkuu kuitenkin suhteessa tähtiin varsin hitaasti, joten sen paikka ei huhtikuun aikana erityisemmin muutu.

Ursa, Jukka Arvo, Jukka-Petteri Eronen

Liian pieni tähdeksi

Jupiter on aurinkokuntamme suurin planeetta. Massaltaan se on jopa 2,5 kertaa niin suuri kuin muiden planeettojen massat yhteensä. Jupiter koostuu suurimmaksi osaksi vedystä ja heliumista, aivan kuten Aurinkokin.

Miksi Jupiter ei sitten ole tähti niin kuin Aurinko? Jupiter on yksinkertaisesti liian pieni tähdeksi. Fuusioreaktioiden alkamiseen tarvittava lämpötila vaatii syntyäkseen riittävän suuren paineen, minkä aikaansaamiseen tarvitaan puolestaan tarpeeksi massaa. Jupiter on jäänyt kaasupalloksi.

Galilein kuut

Jupiterin neljä suurinta kuuta erottuvat hyvin jo tavallisilla lintukiikareilla. Galileo Galilei löysi ne kaukoputkellaan vuonna 1610. Kuiden nimet ovat Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. Kaiken kaikkiaan Jupiterilta on löydetty jo 67 kuuta.

Galilein kuut ovat varsinaisia ennätystenrikkojia. Tulivuorten täyttämä Io on aurinkokunnan vulkaanisin kappale. Ganymedes on taas koko aurinkokuntamme suurin kuu. Sen halkaisija on jopa suurempi kuin planeetta Merkuriuksella. Kallisto puolestaan omaa aurinkokunnan kraatterintäyteisimmän kuun tittelin. Europa on sen sijaan aurinkokunnan kiinteistä kappaleista kaikkein sileäpintaisin.

Europan pinnalla on ainakin noin kymmenen kilometrin paksuinen jääkerros. Sen alapuolella velloo mahdollisesti jopa 100 kilometriä syvä meri. Jääkerroksen alla oleva vesi pysyy sulana, sillä vuorovesivoimat lämmittävät kuuta. Europan meressä saattaa olla suotuisat olosuhteet elämälle. Kuu onkin varteenotettavimpia tutkimuskohteita Maan ulkopuolisen elämän etsinnässä.

Lyridit

Venus löytyy huhtikuussa matalalta iltataivaalta. Merkurius on sen sijaan jo liian lähellä Aurinkoa, jotta sen voisi havaita. Mars ja Saturnus ovat tässä kuussa lähellä toisiaan. Planeetat löytyvät etelän suunnalta läheltä horisonttia ennen auringonnousua. Pohjois-Suomessa Mars ja Saturnus ovat tosin jo liian matalalla.

Huhtikuun loppupuoliskolle osuu vielä lyridien meteoriparvi. Parvi on aktiivinen 16.–25.4, ja sen maksimi osuu aamuyölle 23.4. Maksimiyönä tähdenlentoja näkyy parhaimmillaan noin kymmenen kappaletta tunnissa, eli mikään erityisen näyttävä meteoriparvi ei ole kyseessä. Lisäksi valoisuus haittaa havaintoja varsinkin Pohjois-Suomessa.

Jukka Arvo, Jukka-Petteri Eronen
Jukka Arvo, Jukka-Petteri Eronen

Lisäapua tunnistamiseen

Tähtitaivaasta kiinnostuneen kannattaa vierailla Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan verkkosivuilla: www.ursa.fi.

https://www.ursa.fi/etusivu.htmlSivustolta löytyy esimerkiksi tähtikartta, jonka voi asettaa mihin tahansa aikaan vuodesta ja vuorokaudesta.

Tähtitaivaan hahmottamisen apuna voi käyttää myös kännykkäsovelluksia. Esimerkiksi iPhonelle saatava ilmainen Planets-sovellus on osoittautunut varsin toimivaksi.

Myös ilmainen tietokoneelle asennettava planetaario-ohjelma Stellarium on oivallinen apuväline tähtitaivaaseen tutustumiseen.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio