Työelämä

Irtisanomisen perusteiden keventäminen hämmästyttää työoikeuden professoria – Mistä on kyse ja miten se vaikuttaa pienyrityksissä?

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen hämmästelee hallituksen ajatusta.

Slotte Clas-Olav
Irtisanomisen perusteiden keventäminen hämmästyttää työoikeuden professoria – Mistä on kyse ja miten se vaikuttaa pienyrityksissä?

Hallitus haluaa parantaa pienten yritysten työllistämismahdollisuuksia, mutta se tarkoittanee samalla työntekijöiden työsuhdeturvan heikkenemistä alle 20 hengen yrityksissä.

Ossi Rajala

Hallituksen keskiviikkona illalla julkaisemiin kehysriihipäätöksiin kuuluu se, että yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä "kevennetään". Työsopimuslakiin tehtävää muutosta valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä.

–Tarkoituksena on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä. Muutoksen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä, hallituksen tiedotteessa sanotaan.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen hämmästelee tässä vaiheessa hallituksen ajatusta.

–Tämä koskisi hyvin laajaa joukkoa suomalaisia työntekijöitä. Tässä vaiheessa ei ole vielä tietoa, onko tulossa vapaa oikeus irtisanoa vai tuleeko irtisanomisen kriteereihin lievennystä. Työsuhdeturvan poistaminen osalta työntekijöistä olisi todella iso kysymys, Koskinen pohtii Lännen Medialle.

Mikael Rydenfelt
Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen suosittelee hallitukselle, ettei irtisanomisen kriteereitä ainakaan kokonaan poisteta pienissä yrityksissä.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen suosittelee hallitukselle, ettei irtisanomisen kriteereitä ainakaan kokonaan poisteta pienissä yrityksissä.

Koskinen hämmästelee myös sitä, että valmistelussa puhutaan jopa 20 hengen yrityksistä.

–Yleensä irtisanomiskriteereiden muutoksesta on puhuttu kahden hengen mikroyritysten kohdalla. Eurooppalainen käytäntö on ollut, että irtisanominen vaatii asiallisen ja painavan syyn. Diktatuureissa ei tarvita perusteita, Koskinen sanoo.

Työsopimuslain mukaan henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita olisivat esimerkiksi työvelvoitteiden vakava rikkominen tai se, ettei työntekijä enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Työntekijän sairaus, vamma tai tapaturma ei ole peruste, ellei työkyky ole vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Samoin esimerkiksi työntekijän poliittiset, uskonnolliset tai muut mielipiteet tai osallistuminen yhdistystoimintaan eivät voi olla irtisanomisperusteita.

–Olisi todella radikaali muutos, jos näitä kriteereitä ollaan nyt poistamassa. Jos näin on, suosittelen, että hallitus peruu suunnitelmansa ja miettii muutosta uudelleen, Koskinen toteaa.

Määräaikaisuuksia ilman perusteita?

Hallituksen suunnitelmien mukaan työnantaja saisi lisäksi tehdä jatkossa vähintään 3 kuukautta yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on nopeasti moittinut hallituksen suunnitelmia.

–Sääntelyn eriyttäminen työntekijän iän ja yrityksen koon mukaan monimutkaistaa lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä. Sen lisäksi se on pohjimmiltaan epäreilua: kaikki ansaitsevat saman suojan työmarkkinoilla iästä ja yritysten koosta riippumatta, johtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

Myös professori Koskinen huomauttaa, että työntekijät eivät olisi yhdenvertaisessa asemassa, jos pienissä yrityksissä työntekijöille ei olisi työsuhdeturvaa, mutta suurissa yrityksissä olisi.

–Lisäksi hallituksen kaavailema uudistus vapauttaa työnantajat määräaikaisuuden perusteltu syy -edellytyksestä voidaan liittää vain johonkin erityiseen seikkaan. Näin on meillä tehty pitkäaikaistyöttömien ja yli 68-vuotiaiden kohdalla. Nyt valitus kaavailee vapauttamista yleisesti kaikkien alle 30-vuotiaiden kohdalla. Tämäkin ehdotus on syytä tässä vaiheessa perua ja asia on valmisteltava kolmikantaisesti, Koskinen sanoo.


Lue myös nämä


Kommentit (33)

  • jussi

    Kyllä se sopii, saiskos sitä hyvää sopeutumiseläkettä raihnanen rakennusmies kyssyy.

  • Nimetön

    Lakisääteiset sivukulut ovat keskimäärin 1,3 Noistakin Tyel vastaa valtaosaa eli 1,25 Pienet työnantajat eivät marisevat sivukuluista ymmärtämättä mitä ne edes tarkoittavat

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio