Hymy-tyyli herätti mediaväen toimimaan – tiedätkö, mikä oli Julkisen sanan neuvoston ensimmäinen päätös?

Maanantaina alkavat vastuullisen journalismin teemaviikot. Sen kunniaksi kerromme journalismin pelisäännöistä ja median etiikasta. Aloitamme esittelemällä Julkisen sanan neuvoston, joka täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Neuvosto vahtii hyvää journalistista tapaa. Se sai alkunsa kohulehtien noususta.

Joel Maisalmi / Aamulehden arkisto
Hymy-tyyli herätti mediaväen toimimaan – tiedätkö, mikä oli Julkisen sanan neuvoston ensimmäinen päätös?

Vipinää riitti, kun Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström (oik.) kertoi viime vuoden helmikuussa JSN:n päätöksistä kahden pääministeri Juha Sipilää käsitelleen jutun osalta.

Minna KurkiAamulehti

Mediassa työskenteleville Julkisen sanan neuvosto on tuttu taho ja lause "siitä päätyisi JSN:ään" toimittajille tanakka muistutus tehdä työnsä huolellisesti.

Julkisen sanan neuvosto on suomalaismedian itsesääntelyelin. Sen tehtävänä on "tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta". Valtaosa suomalaisista tiedotusvälineistä, myös Aamulehti, kuuluu JSN:n piiriin.

Kuka tahansa voi tehdä neuvostolle kantelun, jos katsoo tiedotusvälineen loukanneen hyvää journalistista tapaa. Jos neuvosto on samaa mieltä, se antaa tiedotusvälineelle langettavan päätöksen. Tämä päätös on julkaistava, ja vieläpä varsin lyhyessä määräajassa.

Vaan miten JSN oikeastaan toimii?

Kysymyksiin vastaa neuvoston puheenjohtajana vuodesta 2016 työskennellyt Elina Grundström.

Miten Julkisen sanan neuvosto sai alkunsa ja miksi?

–JSN perustettiin vuonna 1968 sen seurauksena, että Suomeen oli rantautunut ulkomailta räväköitä lehtiä, uudenlaista sensaatiojournalismia. Se oli aikakautta, jolloin puolet suomalaisista esimerkiksi luki Hymy-lehteä. Eduskunta alkoi miettiä, että mediaa pitää jotenkin säännellä. Silloin ala itse, sekä journalistit että kustantajaliitot yhdessä ehdottivat, että tehdään se mieluummin itsesääntelyn keinoin, jolloin lehdistönvapaus ei vähene. Tästä poliitikotkin olivat silloin samaa mieltä.

Miten jäsenet valitaan? Montako heitä on?

–Meillä on 14 jäsentä, joista kahdeksan median edustajia ja viisi yleisön edustajia. Lisäksi on puheenjohtaja. Median edustajat valitaan Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen syyskokouksessa niin, että meidän taustayhteisömme ehdottavat heitä. Taustayhteisöjä ovat muun muassa Sanomalehtiliitto, Aikakauslehtien liitto ja Journalistiliitto. Yleisön edustajat valitsee neuvosto, ja nykyisin heidän valitaan avoimen haun perusteella. Kuka tahansa voi hakea jäseneksi.

Mitä asioita yleisöedustajien valinnassa painotetaan?

–Siinä haetaan eri ammatti- tai asiantuntemusalojen edustusta ja maantieteellistä monipuolisuutta. Kahden yleisön edustajan ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä pitää olla sellaisia, joilla on erityistä perehtymistä sananvapausasioihin tai eettisiin kysymyksiin.

–Usein meillä on ollut esimerkiksi joku, joka tuntee lastensuojelualaa. Usein on myös ajateltu mediakasvatusta, joten mukana on ollut äidinkielenopettaja, joka tekee myös mediakasvatusta.

Miten JSN tekee päätöksensä ja mihin ne perustuvat?

–Huolellisen valmistelun perusteella. Valmistelevat sihteerit tekevät yksityiskohtaiset muistiot neuvostolle.

–Päätökset perustuvat hyvin tarkasti journalistin ohjeisiin ja neuvoston aiempaan ratkaisukäytäntöön näistä kyseisistä journalistin ohjeiden kohdista. Jotain tulkintaa neuvostolle voi jäädä esimerkiksi siitä, onko kyseessä epätarkkuus vai olennainen asiavirhe, joka olisi ollut välttämätöntä oikaista. Mutta päätökset perustuvat huolelliseen tutkimukseen.

Journalistin ohjeet säätelevät esimerkiksi tietojen hankintaa, virheen korjausta ja haastateltavan oikeuksia. Kuka ohjeet on luonut?

–Nykyään ohjeet vahvistaa Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys, jossa on mukana muun muassa kustantajien edustajia ja Journalistiliitto. Eli ala yhdessä JSN:n kannatusyhdistyksen kokouksessa.

Keitä tai mitä JSN:n päätökset koskevat?

–JSN antaa ratkaisuja tiedotusvälineiden toiminnasta, eli langettavan tai vapauttavan saa tiedotusväline. Jutun tehneen toimittajan nimeä ei edes mainita, ja kanteluihin vastaa päätoimittaja.

Kaikkia kanteluita ei käsitellä. Mitkä ovat yleisimmät hylkäyksen syyt?

–Eniten karsitaan puutteellisia kanteluita tai sellaisia, jotka ovat tulleet niin myöhään tai niin nopeasti, ettei ole odotettu onko asiaa oikaistu. Lisäksi karsitaan sellaisia, joissa ei ole mukana materiaalia tai kanteluun ei ole asianomaisen suostumusta, jos kyseessä on vaikkapa yksityisyydensuojaan liittyvä tapaus. Julkkiksen puolesta ei voi kukaan muu kannella.

–Lisäksi karsitaan aika paljon "protestikanteluita", joissa kannellaan siitä, että jutussa olisi asiavirhe, vaikka todellisuudessa siinä on toimituksen valitsema näkökulma tai haastateltavat. Siihen tiedotusvälineellä on oikeus. Myös sekavia tai epäselviä kanteluita voidaan karsia, samoin sellaisia, jotka olisivat neuvoston aiemman ratkaisukäytännön perusteella selvästi vapauttavia.

Mikä on JSN:n suhde oikeuslaitokseen?

–Julkisen sanan neuvosto ei tulkitse lakia, vaan näitä meidän omia journalistin ohjeitamme. Ne ovat monin osin tiukemmat kuin lainsäädäntö.

Mitä, jos kantelun aiheuttanut tapaus on käräjillä, käsitteleekö JSN kantelun myös silloin? Saako JSN:stä "ennakkopäätöksiä"?

–Perussopimuksen mukaan jos kantelija selvästi hakee päätöstä samassa asiassa nostettavaa rikos- tai vahingonkorvausoikeudenkäyntiä varten, asiaa ei käsitellä tai sen käsittely lopetetaan. JSN:stä ei ennakkopäätöksiä saa. Täytyy valita viekö asian oikeuteen vai hakeeko päätöstä JSN:ltä.

–Päätöksemme eivät ole mikään perustelu oikeuden ratkaisulle. Nämä ovat kaksi erilaista koodistoa ja järjestelmää. Käräjillä tulkitaan lakia, meillä journalistin ohjeita.

Mistä asiasta yleisimmin kannellaan?

–Yksi yleisimpiä ovat virheet. Meillehän saa kannella vasta, jos on pyytänyt oikaisua, mutta omasta mielestä olennaista asiavirhettä ei ole oikaistu. Lisäksi aiheina ovat yksityisyydensuoja ja piilomainonta, ja nykyisin on ollut aika paljon myös samanaikaisesta kuulemisesta kantelemista.

Onko jotain yleisintä syytä, mistä langettava ratkaisu tulee?

–Tahtoo olla virhe korjaamatta. Olennainen asiavirhe, jota ei ole oikaistu.

Mikä on vaikein tapaus, jota olet ollut ratkaisemassa?

–Terrafame-vyyhti (mm. Juha Sipilään ja Yleen ja Suomen Kuvalehteen liittyvä tapausrypäs), siinä oli paljon kanteluita.

–Toinen tosi vaikea oli tapaus, jossa myös oli monta kantelua ja paljon ja vaikeaa materiaalia. Kyse oli Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilta alkaneesta tiedevilppitapauksesta.

Jos antaisit yhden neuvon tiedotusvälineille journalistin ohjeiden noudattamisen suhteen, mikä se olisi?

–Virheitä vältetään aika yksinkertaisilla asioilla. Yksi on, että tarkista aiemmin julkaistu tieto. Se on nykypäivänä erityisen tärkeää, koska helposti tulee otettua ainakin osana juttua joku tieto netistä. Toinen tärkeä on se, että virheen myöntäminen voi olla vaikeaa, mutta myönnä ja oikaise.

Langettava on julkaistava nopeasti

Valtaosa suomalaisista tiedotusvälineistä, myös Aamulehti, kuuluu JSN:n piiriin. JSN:n tehtävä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.

Neuvostolle voi tehdä kantelun, jos katsoo tiedotusvälineen loukanneen hyvää journalistista tapaa. Kantelun voi tehdä kuka tahansa, mutta asianomistajan on annettava kantelun käsittelylle suostumuksensa. Kantelu on maksuton.

Jos neuvosto päättää, että tiedotusväline on rikkonut hyvää journalistista tapaa, se saa huomautuksen (langettavan), joka on julkaistava lyhyessä määräajassa.

Kantelu on vapaamuotoinen mutta se on tehtävä kirjallisesti. Kantelu on perusteltava ja mukaan on liitettävä lehti, tiedot radio/televisio-ohjelman lähetysajasta tai nettilinkki. Tarkat ohjeet kantelun tekemiseen löydät täältä.

Journalistin ohjeet säätelevät esimerkiksi tietojen hankintaa, virheen korjausta ja haastateltavan oikeuksia. Pääset lukemaan ne täältä.

Julkisen sanan neuvostossa on 13 jäsentä ja puheenjohtaja. Median edustajia on kahdeksan, yleisön edustajia viisi.

Neuvoston taloudenhoitoa ja aatteellista tukea varten yhteisöt ovat perustaneet Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen. Valtionapu kattaa noin neljänneksen neuvoston kuluista.

Vuonna 2017 JSN:lle tehtiin yhteensä 369 kantelua. Niistä tehtiin 73 ratkaisua, joista yksi on lausuma.

Vapauttavia päätöksiä annettiin 44, joista 3 oli puheenjohtajan tekemä.

Langettavia päätöksiä annettiin 28. Langetusprosentti oli 38,9.

Lähde: Julkisen sanan neuvosto, jsn.fi

Hukkuivatko kuumiehet?

Julkisen sanan neuvoston ensimmäinen päätös vuodelta 1969 liittyi harhaanjohtavaan otsikointiin. Ruotsinkielinen Nya Pressen oli joulukuussa 1968 julkaissut ennakkouutisen avaruusalus Apollo 8:n paluumatkasta Kuusta Maahan. Etusivulta erottuivat sanat ”Månmännen drunkna!”, eli ”kuumiehet hukkuneet!”. Otsikkosanojen välissä oli kuitenkin pienemmällä painettua tekstiä, josta kävi ilmi, että miehet olivat matkanneet edestakaisin kuuhun, ja ”tänään he ovat vaarassa” hukkua.

Otsikko oli sensaatiohakuinen, mutta JSN:n mielestä silloisia lehtimiehen ohjeita (nyk. journalistin ohjeet) ei rikottu. Otsikolle löytyi jutun tekstistä kate. Otsikon ei tarvitse kertoa jutun sisältöä kattavasti ja täsmällisesti, mutta siinä ei saa olla virhettä, ja asian on selvittävä jutusta.

Lähde: JSN


Lue myös nämä


Kommentit (6)

  • Nimetön

    JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström on entinen Vihreän langan toimittaja. Jokainen voi miettiä, miten ihmeessä ääripäätä edustava voidaan valita tuollaiseen tehtävään. Itseasiassa siellä ei pitäisi olla mihinkään puolueeseen sidoksissa olevia henkilöitä, koska muuten päätökset ovat sen verran vinoutuneita kuin ovat. Esimerkkinä voisi mainita klassikkotapauksen suomalaisten miesten erityispiirteestä, joka taas hieman toisilla sanoilla toi tuomion, johon viitataan edelleen. Toiset viittaavat itse tuomioon ja toiset siihen, miten typeriä ne voivat olla. Ainakin oikeuslaitoksen uskottavuus meni täysin. JSN on samassa tilanteessa, mutta vähän eri tavalla. Jompi kumpi ottaa aina kopin ja kaivaa omaa uskottavuuttaan.

  • Nimetön

    Julkisen sanan neuvostoa voisi verrata tilanteeseen, jossa kuluttajat valittaisivat tuotevirheistä lautakuntaan, jossa ovat edustettuina ainoastaan tuotteiden myyjät tai valmistajat. Jokainen tietää, että myös poliittiset näkemykset vaikuttavat neuvoston jäsenten valinnassa. Mm. puheenjohtajan valinnassa noudatetaan poliittista kiertoa. Näkemykset vaikuttavat päätöksiin varsinaisten virheiden lisäksi.

    Mitä journalismiin yleensä tulee, pelkkien ”virheiden” poistaminen ei riitä. Oleellista on sekin, mitä jätetään julkaisematta. Tämä koskee juttuja ja läpimeneviä kommentteja. Asiallisetkaan kommentit eivät mene läpi, jos ne eivät vastaa lehden linjaa. Jos yritysmaailmassa tehtäisiin vastaavia päätöksiä, mitä esimerkiksi ”kilpailevien” medioiden päätoimittajat taannoin tekivät linjatessaan laatujournalismia, oltaisiin syytteessä kartellista. Netin ansiosta kiinnostunut seuraaja pysyy kuitenkin kartalla. On helppo seurata kansainväilistä tiedonvälitystä ja tietysti myös kotimaan aiheita. Sen ansiosta on myös helppo selvittää JSN:n päättäjien taustat.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio