Opiskelu

Huono kirjoitustaito vie nuorelta mahdollisuudet – On kuitenkin olemassa keinoja, joilla vanhempi voi auttaa lastaan kehittymään kirjoittajana

Nuorten kirjoitustaidoissa on suuria eroja. Osa kehittyy taitavammiksi kuin heidän vanhempansa olisivat voineet peruskoulussa edes haaveilla olevansa. Osa ei usko pystyvänsä täyttämään edes opintotukihakemusta. Taitojen eriytyminen saa aikaan sen, että emme ole yhdenveroisia yhteiskunnassa, jossa yhä useampi arkinen asia hoidetaan kirjoittamalla digitaalisessa palvelussa.

Tomi Vuokola
Huono kirjoitustaito vie nuorelta mahdollisuudet – On kuitenkin olemassa keinoja, joilla vanhempi voi auttaa lastaan kehittymään kirjoittajana

Leea Lakka (vas.) tutkii yläkoululaisten heikkojen tekstitaitojen syitä ja seurauksia. Elina Harjunen puolestaan arvioi opetuksen onnistumista suomalaisissa kouluissa.

Essi LehtoAamulehti

Pitäisikö suomalaisten peruskoululaisten luku- ja kirjoitustaidoista huolestua?

Osan, sanovat väitöskirjatutkijat Leea Lakka, Virve Valtonen ja Kirsi Sandberg sekä yksikön päällikkö Elina Harjunen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista.

Koululaiset, jotka ovat hyviä kirjoittamaan, kehittyvät aina vain paremmiksi. Ne, joilla taidot ovat heikommat, pärjäävät aina vain huonommin.

Samaan aikaan kirjoittamisesta on tullut aiempaa tärkeämpi taito, koska hoidamme yhä useammat arkiset asiamme sähköisesti täyttämällä erilaisia lomakkeita. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, miten paljon heikko kirjoitustaito voi vaikuttaa jokapäiväiseen elämään.

Kyse perusoikeuksista

Sandberg ja Valtonen ovat tarkastelleet, saavatko lapset äidinkielen opetuksesta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan.

–Jos puhutaan vaikka erilaisista tuista, pitää osata argumentoida, että voi saada niitä, Valtonen sanoo.

Peruskoululaisten heikkojen tekstitaitojen syitä ja seurauksia omassa väitöskirjassaan tutkiva Lakka pyysi haastateltaviaan laittamaan tekstejä mieluisuusjärjestykseen.

–Olin valinnut siihen opintotukihakemuksen, koska ajattelin, että se liittyy heidän elämäänsä. Monet rankkasivat sen ensimmäisenä pois, koska he ajattelivat, että tämä ei ainakaan kuulu minulle.

Myös Sandberg on huomannut saman ilmiön:

–Suomessa on todella paljon mahdollisuuksia opiskella vielä aikuisena, mutta ovatko ne paikat kaikille, pystyykö kuka vain halutessaan etenemään?

Argumentointi vaikeaa

Millaisia ongelmia suomalaisilla nuorilla sitten on?

Lakan mukaan taitavan ja taitamattoman kirjoittajan erottaa kyvystä muokata tekstiä.

–Taitava kirjoittaja muokkaa ja muokkaa. Heikompitaitoinen aloittaa, jatkaa ja on ihan sama, mihin hän päätyy, niin siihen laitetaan sitten piste.

Sandberg on puolestaan havainnut, että heikkotaitoisten kirjoittajien tekstit eivät ole yhtä ilmaisuvoimaisia tai yhtenäisiä. Tämä johtuu siitä, että kirjoittaja ei usein osaa yhdistää lauseita virkkeiksi. Tällöin kirjoittaja ei esimerkiksi tule esittäneeksi tekstissään käsittelemiensä asioiden syitä ja seurauksia, ja argumentointi jää olemattomaksi.

Kuka kiinnostuisi huonoista kirjoittajista?

Ylipäätään sitä, millaisia tekstejä heikot kirjoittajat tuottavat tai millaiset vaikutusmahdollisuudet heillä on, ei ole vielä Suomessa tutkittu laajemmin.

On vaikea arvioida, kuinka paljon Suomessa on nuoria, jotka eivät osaa ilmaista itseään kirjallisesti tai perustella mielipiteitään. Ensin pitäisi esimerkiksi päättää, miten heikko kirjoitustaito määritellään ja miten sitä voidaan mitata. Koetilanteessa pärjääminen näyttää vain yhden puolen ilmiöstä.

Viimeisin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi on vuodelta 2014. Arvion mukaan suomalaisista yhdeksäsluokkalaisista heikon oppimistuloksen, eli alle 40 prosenttia pisteistä, sai kirjoitustehtävissä 28 prosenttia pojista ja 5 prosenttia tytöistä. Alle 30 prosentin jäi pojista 16 ja tytöistä 2 prosenttia. Arvio tehtiin oppilaille, joiden äidinkieli on suomi.

Omaa tutkimustaan varten Lakka on arvioinut, että jokaisessa luokassa on yleensä pari heikkoa kirjoittajaa. Arvio on erittäin karkea. Toisaalta myös koulujen välillä on eroja: joissain huonoja kirjoittajia ei ole ollenkaan, toisissa heitä voi olla jopa kuusi samassa luokassa.

Kannustusta ja itseluottamusta

Lakka on huomannut, että jokainen suomalainen uskoo tietävänsä syyn huonoon kirjoitustaitoon: tietokoneet, älypyhelimet ja televisio. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

–Jos älylaitteen käytössä ei ole mitään holttia, se varmasti haittaa esimerkiksi keskittymistä, mutta jos olet taitava, saat sieltä koko ajan lisää, koska voit syventyä ja hakea lisää tietoa.

Siitä haastateltavat ovat yhtä mieltä, että hyvä kirjoitustaito on monen asian summa. Lapsen on saatava rehellistä palautetta ja kannustusta. Hänen on myös opittava luottamaan itseensä ja taitoihinsa sekä ymmärrettävä, että kirjoittaminen on taito, joka kehittyy jatkuvasti. Lapsen on luettava muutakin kuin koulukirjoja.

Viimeisimmässä äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissaan Karvi kysyi oppilailta, ovatko heidän vanhempansa kiinnostuneita lapsensa koulunkäynnistä. Paremmin menestyivät oppilaat, joiden vanhemmat seurasivat opiskelua.

Yhtälailla merkitystä on kotoa saadulla kannustuksella. Harjunen sanoo, että lapsen tai nuoren motivaatio voi karista hyvin varhain, jos hän kokee, ettei osaa. Myönteinen palaute rohkaisee lasta oppimaan lisää.

–Hän ajattelee, että kyllähän minä tätä osaan. Pelkkä kannustaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan paneutumista asiaan.

Jälki minusta

Karvin Harjunen ihmettelee, miksi kaikki nuoret eivät näytä välittävän kirjoittamistaan teksteistä tai koe kirjoittamista merkitykselliseksi.

–Teksti on kuitenkin aina jälki, jonka jätän itsestäni.

Ehkä kyse on siitä, että muita heikommin koulussa pärjänneet kokevat, että he vain yksinkertaisesti ovat syntyjään surkeita kirjoittajia tai että kirjoittamalla ei voi vaikuttaa asioihin.

–Se on kamala ajatus.

Kirjoitustaidon tutkijat

Elina Harjunen

Johtaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osaamisyksikköä, joka arvioi suomalaista opetusta. Hän on ollut myös mukana tekemässä Suomen Pisa-arviointia vuonna 2006. Pisa-tutkimuksella selvitetään, miten 15-vuotiaat hallitsevat tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.

Leea Lakka

Tutkii väitöskirjassaan yläkoululaisten heikkoja tekstitaitoja ja niiden vaikutusta arkeen.

Virve Valtonen ja Kirsi Sandberg

Tutkivat, miten äidinkielen opetus valmistaa lapsia osallistumaan yhteiskuntaan ja vaikuttamaan elinympäristöönsä.


Kommentit (2)

  • Hannu-Pekka Lappalainen

    Kirjoitustaitojen opettamisen ja opiskelun motivaatiota voisi virkistää sekin, että koulutodistuksiin palautettaisiin suullisen ja kirjallisuuden arvosana. Nykyisin oppilaat saavat äidinkielen numeron lähinnä lukutaidostaan.

  • Nimetön

    Kyllä äidinkielen ja itseilmaisun keinoja pitää opettaa aina. Jos ei ole kieltä, ei ole kanavia viestiä asiaansa, saati ymmärtää toisten asiaa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio