Huippututkija keräisi veroja sieltä, jossa niiden maksua on vaikea välttää – Kiinteistövero hyvä esimerkki

Eriika Ahopelto/Aamulehti
Huippututkija keräisi veroja sieltä, jossa niiden maksua on vaikea välttää – Kiinteistövero hyvä esimerkki

–Tutkimustyö yhteiskunnallisesti merkittävien kysymysten parissa on juuri sitä, mitä haluan tehdä, syyskuun alussa uuden tutkimusprofessorin viran vastaanottanut Kaisa Kotakorpi sanoo.

Marjaana KarhunkorpiAamulehti

Tamperelainen Kaisa Kotakorpi on yksi Suomen kansainvälisesti ansioituneimmista julkistalouden tutkijoista. Hän aloitti perjantaina työt Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusprofessorina. Virka on uusi.

Kotakorpi on erikoistunut ennen kaikkea verotukseen. Hänen tutkimuksensa käsittelevät talouspolitiikan arviointia, haittaverotusta sekä vero- ja tukijärjestelmän vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen ja hyvinvointiin.

Jos ja kun verotuloja tarvitaan lisää, mistä niitä pitäisi kerätä?

–Arvonlisäverokantojen yhtenäistäminen tehostaisi verojärjestelmää. Myös kiinteistövero on ihan hyvä kandidaatti, koska se on vero, jonka maksua on vaikea välttää. Kiinteistöt eivät häviä minnekään.

Mitä mieltä olet hallituksen tuoreista haittaveropäätöksistä?

–Tupakka- ja alkoholiveroa voi hyvin korottaa. Autoveron kevennyksiä on sen sijaan todella vaikea perustella. Hallituksen päätavoite on talouskasvun ja työllisyyden kohentaminen. Veronkevennysten kohdentaminen autoiluun tuntuu tästäkin näkökulmasta kummalliselta.

Solidaarisuusvero on koskenut vuosina 2016 ja 2017 niitä suomalaisia, jotka ansaitsevat vuodessa vähintään 72 300 euroa. Oliko oikein jättää solidaarisuusvero ennalleen?

–Oli. Veroon puuttuminen olisi lisännyt vaatimuksia myös muille veronkevennyksille. Isoja veronkevennyksiä ei ole syytä tehdä tilanteessa, jossa julkisessa taloudessa on edelleen kestävyysvaje, ja talous on lähtenyt nousuun.

–Jotkut epäilevät, että suurituloisten verotus on jo nyt niin korkeaa, että veronkevennykset saattaisivat "rahoittaa itse itsensä". Tällöin esimerkiksi työnteko lisääntyisi niin paljon, että verotulot kasvaisivat, vaikka veroa laskettaisiin. Tämä ei kuitenkaan pidä tuoreen tutkimustiedon valossa paikkaansa.

Oliko kilpailukykysopimus nyt ajatellen viisas ratkaisu?

–Hallituksen arvio kiky-paketin työllisyysvaikutuksista oli ylioptimistinen, ja paketin rahoitus on epävakaalla pohjalla. Kilpailukykyä kohentavia politiikkatoimia on kuitenkin vaikea keksiä. Työvoimakustannusten alentaminen on yksi tällainen toimi.

Mitä mieltä olet veronkevennyksistä kiky-sopimuksen kompensaationa?

–Veronkevennykset eivät ole järkeviä etenkään nyt, kun talous on lähtenyt nousuun. Tällaisessa tilanteessa elvyttävälle talouspolitiikalle ei ole perusteluja.

–Tuloveroja on jo tänä vuonna ja tällä vaalikaudella kevennetty reilusti. Se, että verotus ei saa missään oloissa kiristyä, on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite. Sinänsä ei ole erityisiä – muita kuin poliittisia – perusteluja sille, että tällainen tiukka tavoite pitäisi olla.

Onko menokurista pidettävä tiukasti kiinni, vaikka Suomen talousnäkymät ovat viimein parantuneet?

–Talouskurista on syytä pitää kiinni, mutta siten, että kurinalaisuus koskee myös veroratkaisuja. Houkutus sortua taloussuhdanteita vahvistavaan politiikkaan – eli menonlisäyksiin ja veronkevennyksiin nousukaudella – on melko klassinen ongelma. Toivon, että suomalaiset poliitikot ovat järkeviä, eivätkä sorru populismiin tässä suhteessa.

Onko hallitus leikannut oikein?

–Esimerkiksi koulutusleikkaukset ovat olleet tällä hallituskaudella aika rajuja. Järkevämpää olisi ollut leikata vähemmän ja välttää joitain huonosti perusteltuja veronkevennyksiä, esimerkiksi juuri autoveron kevennykset ja perintöveron alennukset.

–Valtiontalouden sopeuttaminen on välttämätöntä, mutta sen toteuttaminen pelkästään mittavilla leikkauksilla ei ole ollut puhtaasti pakon sanelemaa kuten hallitus väittää. Kyseessä oli poliittinen valinta.

Mitä mieltä olet sote-uudistuksesta?

–On hyvä, ettei edellistä esitystä lähdetty viemään eteenpäin kiireellä. Odotan kiinnostuneena uutta esitystä ja toivon, että siitä käydään perusteellinen ja asiapitoinen keskustelu. Keskeisiin kysymyksiin kuluu yksityisten ja julkisten palveluiden työnjako.

–Sote- ja maakuntauudistuksen odotetaan säästävän kolme miljardia euroa julkisia menoja, mikä on todella kova tavoite. Terveyspalveluiden toimivuus on hyvinvoinnin kannalta varmasti yksi keskeisimpiä kysymyksiä, joten panokset uudistuksen onnistumisessa ovat erittäin suuret.

Tutkimusprofessori Kaisa Kotakorpi

Ura lyhyesti

Väitteli taloustieteen tohtoriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2007.

Toiminut Turun yliopistossa taloustieteen professorina ja taloustieteen laitoksen varajohtajana sekä vierailevana tutkijana London School of Economics’ssa.

Talouspolitiikan arviointineuvoston jäsen sekä arvostetun saksalaisen CESifo -tutkimusverkoston fellow.

Henkilötiedot

Syntynyt 14.10.1976 Kangasalla.

Asuu Tampereen Härmälässä.

Perheeseen kuuluvat aviomies sekä 6- ja 9-vuotiaat pojat.

Harrastaa urheilua, lukemista ja kirjoittamista.

Mistä unelmoi?

Enemmästä ajasta perheen kanssa, retkistä ja matkustelusta.

Kirja juuri nyt?

Lukee parhaillaan Yaa Gyasin kirjaa Matkalla kotiin ja Minna Eväsojan Melkein geishaa.


Lue myös nämä


Kommentit (8)

  • Arroganssia havaittavissa?

    ”En lukenu otsikkoa pitemmälle. Tutkijalle tiedoksi että kiinteistövero on jo olemassa.”

    Olisi kannattanut lukea. Et ehkä olisi sen jälkeen kirjoittanut näin noloa kommenttia.

  • Nimetön

    Ihmisellä on auto vain jos hänellä on ylimääräistä rahaa, sellainen rahareikä se kulkuneuvo on. Siksi autoilun suosiminen rokottaa eniten köyhiä ja varsinkin naisia, joilla ei alunalkaenkaan ole halua tai varaa yksityisautoiluun.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet