Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Hätkähdyttävän moni suomalaisnainen on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan – Myös maahanmuuttajilla iso riski joutua väkivallan uhriksi

Suomessa naiset joutuvat lähisuhdeväkivallan uhriksi toiseksi eniten EU-maista. –Noin joka viides nainen on Suomessa kokenut parisuhteissaan lähisuhdeväkivaltaa. Se on hätkähdyttävä määrä, sanoo sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) Nämä tiedot selviävät tuoreesta sisäministeriön teettämästä selvityksestä, jossa tarkastellaan turvallisuutta eri sukupuolten ja väestöryhmien kannalta. Lähisuhdeväkivalta oli yksi ongelma, joka selvityksessä nousi esiin. –Suomi on yhä yksi maailman turvallisimmista maista, mutta on syytä kysyä, kenelle Suomi on turvallinen. Naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on yksi selvityksen esiin nostama esimerkki turvallisuuden eriarvoisuudesta. Ongelma on tunnistettu jo pitkään, mutta silti tilanne ei ole parantunut, Mykkänen sanoi selvityksen julkistamistilaisuudessa. Ratkaisua varten sisäministeri Mykkänen haluaa herättää keskustelua siitä, pitäisikö sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa kysellä perheiltä enemmän riitelystä. –Miten teillä riidellään? Tätä voitaisiin kysyä muun muassa neuvoloissa. Se saattaa tuntua tungettelevalta, mutta myös alkoholinkäytöstä kysellään jo. Suomessa vallitsee yhä vaikenemisen kulttuuri ja paljastumiskynnys on liian korkea, Mykkänen sanoo. Vaikenemisen kulttuurista kertoo osaltaan se, että seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan tapauksista ilmoitetaan selvityksen mukaan poliisille vain noin 20 prosenttia. Maahanmuuttajat haavoittuva ryhmä Maahanmuuttajat nousevat selvityksessä esiin myös haavoittuvana ryhmänä. Erityisesti kantaväestöstä ihonvärin tai pukeutumisen perusteella erottuvat maahanmuuttajat ovat suuremmassa riskissä kohdata väkivaltaa, vihapuhetta ja syrjintää. Selvityksen mukaan maahanmuuttajien riski joutua pahoinpitelyn uhriksi on 2,5 kertainen kantaväestöön verrattuna. Lisäksi maahanmuuttajanaisten riski joutua raiskauksen uhriksi oli lähes kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuttajien kokemasta väkivallasta suhteettoman suuri osa on selvityksen mukaan toisten maahanmuuttajien tekemää. Tähän kuuluvat esimerkiksi kunniaan liittyvä väkivalta, lasten lähettäminen ulkomaille turvattomiin olosuhteisiin ja tyttöjen sukupuolielinten silpominen. –Tyttöjen silpomisesta on tulossa kasvava ilmiö. Se on rikos ja sitä ei voida missään nimessä hyväksyä. Esimerkiksi kouluterveydenhuollossa siihen voidaan päästä kiinni. Iso haaste on paljastuminen. Nuoren tai lapsen pitäisi paljastaa oma perheensä, mikä on moraalisesti haastavaa, Mykkänen toteaa. Selvityksen turvallisuudesta olivat laatineet KPMG Oy ja WoM Oy. Selvityksen aineisto kerättiin sisäisen turvallisuuden kirjallisesta aineistosta, sähköisestä asiantuntijakyselystä sekä asiantuntijahaastatteluista. Selvityksen mukaan turvallisuuteen vakavimmin vaikuttavat viisi tekijää ovat nykyisin vihapuhe, perhe- ja lähisuhdeväkivalta, etniseen tai kansalliseen alkuperään tai mielipiteen esittämiseen perustuva uhka, häirintä tai rikos sekä tietoverkkoihin liittyvät uhat. –Syrjäytyminen koetaan juurisyyksi moneen turvattomuutta aiheuttavaan tekijään. Vihapuhe lisää jännitteitä väestöryhmien välillä. On myös keskusteltava siitä, kuinka paljon väkivaltaa hyväksytään. Väkivaltakulttuurin juuret ovat syvällä Suomessa, johtaja Jussi Nikander KPMG Oy:stä summaa selvitystä.