Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Hasan Khademi kävi peruskoulun puolessa vuodessa ja menestyy lukiossa Tampereella, nyt häntä uhkaa käännytys – Opettaja: "En voi ymmärtää veronmaksajana"

Vain yksi luokassa viittasi. Tamperelainen opettaja Juha Heinonen kysyi syksyllä Kalevan lukion opiskelijoilta, mikä on Suomen vallan kolmijako. Luokassa oli 30 ihmistä, mutta vain kaksi vuotta Suomessa ollut afganistanilainen turvapaikanhakija Hasan Khademi viittasi. –Kysyin, onko todella niin, että ainoa ei Suomen kansalainen osaa vastata, millainen vallanjako Suomessa on. Vastaus meni oikein ja selvällä suomen kielellä. –Opettaja oli sanonut meille, että olkaa rohkeita. Älkää välittäkö, jos tulee väärä vastaus. Tämä kannusti osallistumaan ja viittaamaan, nyt 20-vuotias Hasan kertoo Aamulehdelle . Katso videolta, miten Hasan Khademi puhuu vallan kolmijako-opista sujuvasti suomen kielellä: Hasan Khademi tuli Suomeen elokuussa 2015 turvapaikanhakija-aallon mukana. Lähtöön vaikuttivat Hasanin mukaan perheen turvallisuuteen liittyvät asiat. Muu perhe on nyt Iranissa. Hasan kertoo käyneensä vain pari vuotta koulua Afganistanissa. Suomeen tullessaan Hasan osasi vain ne länsimaiset aakkoset, joita hänen nimessään on. Hän tiesi Euroopan, mutta ei, mitä maita siihen kuuluu. Englantia hän ei osannut lainkaan. –Menin ensin Iraniin ja tein töitä ja lainasin rahaa, että pääsin salakuljettajan mukana Turkista Kreikkaan. Minulla ei ollut tarpeeksi rahaa ja pakenin salakuljettajaa. Suomesta Hasan ei tiennyt mitään, kun hän tuli tänne Ruotsin kautta. Tie vei monen mutkan kautta Punkaharjulle Itä-Karjalan kansanopistoon. –Kesti kaksi viikkoa oppia sanomaan koulun nimi, Hasan naurahtaa. Itä-Karjalan kansanopistossa Hasanin ensimmäinen opettaja oli Paavo Hakulinen . Hakulinen kertoo, että Hasan on tiettävästi ensimmäinen hänen opettamansa turvapaikanhakija, joka on nyt lukiossa. Nuorukaisen lahjakkuus tuli ilmi pian. –Hän teki todella hyviä kysymyksiä. Hasan murtaa monia ennakkokäsityksiä oppimismotivaatiosta, koska hänen kouluhistoriansa Afganistanissa oli todella lyhyt. Ylätason käsitteiden ymmärrys ja kiinnostus teoreettisiin kysymyksiin hämmästytti. Tunsin, että hänen kapasiteettinsa menee hukkaan, jos hän menee suoraan töihin. Vappuna 2016 Paavo Hakulinen kertoi tiedonjanoiselle Hasanille, miksi monilla suomalaisilla on valkoinen lakki. –Paavo sanoi, että jos joku maahanmuuttaja pääsee suomalaisen lukion läpi, hän on tehnyt ison työn. Päätettiin kavereiden kanssa, että meidän on päästävä lukioon, Hasan kertoo. Sitten haave kariutui. Joulukuussa 2016 Maahanmuuttovirasto ilmoitti, ettei Hasan saa turvapaikkaa tai oleskelulupaa 1,5 vuoden Suomessa olon jälkeen, vaan hänet käännytetään Afganistaniin. Valitus asiasta on kesken. –Kaikki ajatukseni romahtivat. Ajattelin, että lukio oli vain haave. Hasanille oli vielä kerrottu, ettei hän voi suorittaa Suomen peruskoulua netissä. Laki asiassa muuttui hänen mukaansa samoihin aikoihin. –Rehtori tuli sanomaan, että hyviä uutisia. Voin opiskella. Olin niin iloinen, että aloin itkeä, Hasan kertoo. Normaalisti aikuisperuskoulu kestää maahanmuuttajille kaksi vuotta. –Se oli niin tylsää ja ajan tuhlausta. Kaikkia ei kiinnostanut opiskella. Menin puhumaan rehtorille, voinko opiskella peruskoulun nopeammin. Rehtori sanoi, että se on todella vaikeaa, koska en osannut kunnolla englantia tai matematiikkaa. Opettajat suostuivat antamaan minulle ylimääräisiä kokeita ja tehtäviä. Hasanin kaveri asui Hervannassa. Käydessään Tampereella hän kulki Kalevan lukion ohitse ja päätti hakea sinne. –Aloitin peruskoulun tammikuussa ja hain lukioon helmikuussa. En uskonut, että pääsen. Hasan teki töitä kaikki vapaa-ajat. Hän kertoo peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoksi 8,5. Ovet Kalevan lukioon aukesivat. Hasanin ryhmänohjaaja, psykologian opettaja Jari Keinänen näyttää Hasanin lukion kurssitodistusta. Numerot puhuvat puolestaan. –Hasan on tehnyt huikean vaikutuksen motivaatiollaan. Sillä, että hän on pystynyt suorittamaan kurssin, jossa on suomeksi 150 sivua tieteellistä psykologiaa ja hyvin abstrakteja käsitteitä, Keinänen sanoo. Hasan kuuntelee hiljaa vieressä. Hänen mielestään hän ei ole erityinen, vaan tavallinen. Hän on kiitollinen opettajille. –Olin aluksi kuin tuo maljakko pöydällä, en ymmärtänyt mitään. Opettajat ovat muokanneet maailmankuvani toiseksi. Haastattelen juttua varten kahdeksan Hasanin opettajaa. He eivät ole koskaan kokeneet vastaavaa. Koko 1,5 tunnin haastattelu Hasanin kanssa käydään suomeksi. Maantieteen opettaja Saara Luukkonen sanoo, ettei Hasan halua tehdä itsestään numeroa. –Hänen tiedonjanonsa on jotain sellaista, jota en ole opettajana koskaan ennen kokenut. Hänellä on myönteinen vaikutus myös muihin opiskelijoihin. Opettajat ovat tyrmistyneitä siitä, ettei Hasan ole saanut oleskelulupaa ja hänet uhataan käännyttää Kabuliin hetkellä millä hyvänsä, ellei valitus mene läpi. Maahanmuuttovirasto vahvistaa, että opiskelulla tai opiskelumenestyksellä ei ole vaikutusta siihen, saako hakija turvapaikan vai ei. Yhteiskuntaopin opettaja Juha Heinonen hämmästelee lakia. –Veronmaksajana en voi kuin hämmästellä suomalaista yhteiskuntaa. Miksi sellaisten ei anneta jäädä, jotka ovat niin hyvin integroituneet ja miksi taas toiset, jotka vain makaavat, saavat jäädä? Hasan sanoo, että osa hänen kavereistaan on ihmetellyt, miksi hän opiskelee vaikeaa kieltä, vaikka ei välttämättä saa jäädä Suomeen. –Jos päätös on kielteinen, olen tehnyt kaiken, mitä olen voinut. Aion opiskella viimeiseen päivään saakka. Tämä on paras vaihtoehto. Isä ja isoisä eivät opiskelleet. Sen seurauksena olen pakolainen. En halua, että (mahdolliselle) lapselleni käy niin. En halua, että lapseni räjäyttää itsensä keskellä katua. Se on meidän, minun ja suomalaisten, ero ja syy, miksi päätin opiskella. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan viime vuonna turvapaikan Suomesta sai 651 Afganistanin kansalaista. Kielteisen päätöksen sai 784 Afganistanista tulevaa. Palautukset Afganistaniin ovat herättäneet kritiikkiä esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnestyssä. Järjestön mukaan Afganistan on liian vaarallinen maa, jotta sinne voitaisiin lähettää ketään takaisin. Suomen maahanmuuttoviraston mukaan Kabuliin voidaan palauttaa.