Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

EU kyselee nyt mielipidettäsi siitä, pitäisikö kesäajasta luopua – Jos kellojen siirtely loppuu, jääkö Suomi kesä- vai talviaikaan?

Oletko sitä mieltä, että kellojen siirtely syksyllä ja keväällä on turhaa touhua? Tai peräti haitallista terveydellesi? Vai oletko pikemminkin sillä kannalla, että erilliset kesä- ja talviajat ovat mukavaa vaihtelua, jolla lisäksi säästää muutaman kilowattitunnin sähköä? Nyt voit kertoa mielipiteesi nettiäänestyksessä , jonka on pannut pystyyn EU:n komissio. Suomenkielisellä sivulla kyselylle on annettu komea EU-slangin mukainen nimi: Avoin julkinen kuuleminen kesäaikasäädöksestä. Vastausaikaa on elokuun 16. päivään saakka. Sivut kaatuivat heti Kysely ei lähtenyt parhaalla mahdollisella tavalla liikkeelle, sillä kun sivut avattiin torstaina, kaatuivat ne heti kättelyssä vastausruuhkan vuoksi. Ilmeisesti liikkeelle olivat automaattiset vastausalustat, jotka ovat viime aikoina häirinneet muitakin komission teettämiä kansalaiskyselyjä. Komissio haluaa kartoittaa sen, miten laaja kannatus kesäajaksi kutsutulla järjestelyllä on. Useimmissa Euroopan maissa kelloja on vekslattu edestakaisin vuodesta 1980 saakka, Suomessa vuodesta 1981. Kesäajan ideana on siirtää kesäajan valoisat tunnit vastaamaan paremmin ihmisten valveillaoloa. Nukkumiseen käytetty aamun valoisa aika menee tavallaan hukkaan, jos kellon tuntiviisareita ei käännellä. Parlamentti ei syttynyt Kesäajasta on EU:ssa säädetty koko unionia koskevalla direktiivillä, joten esimerkiksi Suomi ei voi siitä luopua omalla päätöksellään. Euroopan parlamentissa asiasta äänestettiin viime helmikuussa. Aloite kesäajasta luopumisesta kaatui äänin 384–155. Enemmistön mukaan asiaa pitää vielä tutkia. Tällä asialla komissio on nyt nettikyselynsä kanssa. Kaikki suomalaismepit puoluekannasta riippumatta haluaisivat muutosta. Nils Torvalds (r.) arvelee, että kellonviisarien vääntelyn kanssa eletään vielä ainakin muutama vuosi. Verkkogallupin jälkeen komissio kartoittaa vielä kansalais- ja talouselämän järjestöjen sekä jäsenvaltioiden kantoja. Sen jälkeen on vuorossa komission esitys parlamentille, joka saa Torvaldsin arvion mukaan asian uudelleen käsiteltäväksi vuoden tai kahden kuluttua. –Mielenkiintoista on nähdä, millaisen arvion komissio tekee kesäajan todellisesta merkityksestä. Tuskin se kykenee osoittamaan, että siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa, Torvalds sanoo. Torvaldsin mukaan kellojen siirtely tuo terveysongelmia tietyille riskiryhmille. Vanhasta vaikea luopua Vaikka energiatehokkuus on tänä päivänä aivan toista kuin öljykriisin aikoihin 1970-luvulla ja vaikka useimmat tutkijat ovat vakuuttuneita kellojen vääntelyn terveyshaitoista, on kesäaikadirektiivin muuttaminen kaikkea muuta kuin varmaa. Henna Virkkunen (kok.) kertoo, että suomalaismepit ovat tehneet tosissaan töitä, jotta kesäajasta luovuttaisiin. Tukea on tullut Puolasta ja osin Saksasta. Sen sijaan Etelä-Euroopan edustajat ovat suhtautuneet muutokseen epäillen. –Vanhoista direktiiveistä on vaikea luopua, kun niihin on totuttu, Virkkunen arvioi etelän kollegojensa asennetta. Etelä-Euroopassa valon määrä ei muutu niin vauhdilla kuin pohjoisessa. Tästä syystä haitatkin nähdään luultavasti pienempinä kuin mantereen pohjoisosissa. Entäpä jos kellonviisarien kääntelystä sittenkin luovutaan? Jääkö Suomi kesä- vai talviaikaan? Siirrymmekö Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen? Kesäaika on sata vuotta vanha keksintö. Ensimmäisenä sen otti käyttöön Saksa vuonna 1916, Britannia vuonna 1917 ja Yhdysvallat vuonna 1918. Varsinaisen sysäyksen se sai 1970-luvun öljykriisissä. Kellojen siirtelyllä laskettiin säästettävän energiaa. Useimmat Euroopan maat alkoivat käännellä kelloja vuonna 1980. Suomi seurasi perässä vuonna 1981. EU-jäsenmaissa talvi- ja kesäaikaan siirtyminen on syksystä 1997 saakka ollut standardoitu samoille päivinä. Talvikaan siirrytään lokakuun viimeisenä sunnuntaina ja kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina aamuyöllä. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa osavaltiot ja provinssit voivat itsenäisesti päättää, käyttävätkö ne kesäaikaa. Venäjä siirtyi käyttämään kesäaikaa ympärivuotisesti vuonna 2011, mutta muutti sen ympärivuotiseen talviaikaan vuonna 2014. Kesäaika ei ole myöskään käytössä Islannissa, Valko-Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa.