Erkki Salmisen autokokoelmasta löytyy tavallisten ihmisten menopelejä 1920-luvulta asti – ja yksi, jota ei Suomessa tiettävästi ole kellään muulla

Autokeräilijän tallin pihalla komeilee muun muassa Viron armeijassa palvellut kuorma-auto. Amerikan autot ja luksusautot hän jättää muille.

Suvi Iivari
Erkki Salmisen autokokoelmasta löytyy tavallisten ihmisten menopelejä 1920-luvulta asti – ja yksi, jota ei Suomessa tiettävästi ole kellään muulla

Salminen tekee polttopuita 60-luvun englantilaisen traktorin avulla. Klapikone kytketään traktorin perään.

Suvi Iivari

Erkki Salminen innostui vanhoista autoista yli viisikymmentä vuotta sitten, eikä autokuume hellitä vieläkään. Tällä hetkellä Salmisen kolmesta tallista löytyy parikymmentä vanhaa autoa. Iäkkäin kulkuneuvo on peräisin 1920-luvulta, uusimmat 1970- ja 1980-luvuilta.

Jämsän Kilpakorvessa sijaitsevan tallin pihalla komeilee Viron armeijassa palvellut kuorma-auto ja englantilainen 1960-luvun traktori, jonka Salminen osti polttopuiden tekoa varten.

Suvi Iivari
Vanhin Salmisen autoista on A-Ford, joka on valmistettu vuonna 1929. Sama malli oli aikoinaan myös Salmisen isällä.

Vanhin Salmisen autoista on A-Ford, joka on valmistettu vuonna 1929. Sama malli oli aikoinaan myös Salmisen isällä.

Kokoelmasta löytyy myös Austin 16 vuodelta 1947. Sitä ajettiin taksina 1940-luvun lopussa Helsingissä. Myöhemmin auto päätyi taksikuskin veljelle Vaasaan. Pari vuotta sitten Salminen osti Austinin omaan talliinsa.

–Tämä on harvinaisin auto, joka minulla on. Tietääkseni näitä ei ole muualla Suomessa, Salminen sanoo.

Austin on täysin alkuperäistä vastaavassa kunnossa nahkaverhoiluineen ja moottoreineen. Tuulilasin saa edelleen raolleen veivaamalla, ja suuntaviitta – eli 40-luvun vilkku – napsahtaa ylös auton kyljessä.

1930-luvun lopussa säädettiin laki, jonka mukaan jokaisessa autossa tuli olla suunnannäyttäjä. Sitä ennen riitti, että heilautti kättään ulos ikkunasta.

Salmisen autoista vajaat kymmenen kuuluu museorekisteriin. Auto voidaan rekisteröidä museoautoksi, jos se on yli 30 vuotta vanha ja on säilytetty alkuperäisessä kunnossaan tai entisöity asianmukaisesti.

 

Salminen on mieltynyt etenkin kansanautoihin: tavallisten ihmisten autoihin, joilla on kuljettu töissä ja arjessa. Amerikan raudat ja luksusautot hän on jättänyt suosiolla muille.

Kansanautot kiinnostavat muitakin. Ihastelijoita riittää aina, kun auto hurisee Jämsän kaduilla. Seuraavan kerran Salmisen autoja pääsee ihastelemaan Suur-Jämsän Perinnepäivillä 9. ja 10. kesäkuuta.

Salminen uskoo kansanautojen kiinnostavan siksi, että monella on autoista omia muistoja. Niin on Salmisellakin.

–Isällä oli aikanaan A-Ford vuodelta 1929. Sen kyydissä olin minäkin kymmenen vanhana. Sitten auto paloi.

Nyt sama malli löytyy Salmisen omasta tallista.

Ensimmäisen oman autonsa Salminen hankki 1960-luvun alussa heti, kun sai ajokortin. Auto oli venäläinen Moskvitsh, eli kansankielellä Mosse.Mossella nuori mies huristeli Helsingistä Kuhmoisiin tyttöystävänsä luo.

–50-luvun lopussa ja 60-luvun alussa Mosse taisi olla myydyin auto Suomessa. Sodan jälkeen autoja oli vaikea saada. Piti ottaa se, minkä sai, Salminen muistelee.

Venäläinen Mosse oli edullinen ja ennen kaikkea saatavilla. Sillä kulki varakkaampikin väki.

Suvi Iivari
Erkki Salmisen ensimmäinen oma auto oli Moskvitsh, eli Mosse.

Erkki Salmisen ensimmäinen oma auto oli Moskvitsh, eli Mosse.

Yli viisikymmentä vuotta sitten alkanut autoharrastus on vienyt Salmisen täysin mukanaan. Nykyisin eläkkeellä olevan Salmisen aika kuluu lähes täysin autojen parissa. Rahaakin menee, sillä jokaista autoa joutuu korjailemaan enemmän tai vähemmän.

Viime aikoina Salminen on vaimon kannustamana yrittänyt vähentää autojen määrää. Näyttää kuitenkin siltä, että määrä vain kasvaa.

Salminen on kysynyt apteekkariltakin, miten autokuumeesta voisi parantua.

–Snapsilasillinen arsenikkia aamulla. Muuta lääkettä tähän tautiin ei kuulemma ole, Salminen nauraa.

Suvi Iivari
Volvo-merkkistä kuorma-autoa on käytetty Viron armeijassa. Kylkeen maalattu keltainen väri kertoo, ettei auto ole enää armeijan käytössä.

Volvo-merkkistä kuorma-autoa on käytetty Viron armeijassa. Kylkeen maalattu keltainen väri kertoo, ettei auto ole enää armeijan käytössä.


Lue myös nämä


Kommentit (1)

  • Merkityksellistä historiaa

    Autojen tulevaisuus tulee olemaan se, että käytety päätyy aika armotta paaliin ja autokeräily tulee varmaan kuolemaan sukupuuttoon pikku hiljaa. Mikä sinänsä on sääli, kun juuri itsekin vein tyttäreni Vehoniemen automuseolle äitienpäivänä ja näytin siellä ollutta Simca 1000 -autoa, että tuollaisessa olen kuusvuotiaana reissannut ja istunut. Meillä tosin oli taivaan sininen, kun museon helmi on punainen. Vehoniemen automuseosta on tullut meille jokakeväinen perinne jota tytöt kyselee usein jo ennen lumien lähtöä, että ”mennäänkö taas” ja rantsussa sitten kiva käydä vielä picknickillä.Moni on nähnyt wanhoja autoja vain lehden kuvissa ja heidän kannattaisi oikeasti mennä tutustumaan ihan fyysisesti siihen, millä ennen ajettiin. Selviää siinä sitten esim se, mikä on ”suuntaviitta” tai ”pyörijä”. Olisi todella hienoa jos Suomessa tämäkin kulttuuri säilyisi. Sillä ilman tällaisia keräilijöitä, häviää tietty osa historiaa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio