Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Epilepsian hoidossa alkaa ainutlaatuinen ihmiskoe Tampereella – Aivoja seuraava implantti asennetaan ihmiseen ensimmäisenä maailmassa jo tänä keväänä

Ihmiseen asennetaan Tampereella vielä tämän kevään aikana ensimmäinen epilepsiapotilaan aivojen sähköisiä purkauksia reaaliajassa tarkkaileva implantti. Tällaista pään alueelle ihon alle sijoitettavaa pitkäaikaista aivosähkökäyrän eli EEG:n seurantaa tekevää implanttia ei ole vielä muualla maailmassa näin pitkälle kehitetty. –Erilaisia ihon pinnalta mittauksia tekeviä laitteita kyllä on, mutta hyvin toimivaa ihon alle sijoitettavaa reaaliaikaista mittausta tekevää ratkaisua ei ole vielä kukaan tehnyt, implantin kehittäneen tamperelaisen BrainCare-yrityksen teknologiajohtaja Jukka-Pekka Pirhonen sanoo. Ensimmäisissä ihmiskokeissa testataan signaalin laatua vertaamalla sitä epilepsiapotilaiden aivoista tehtävään video-EEG-mittaukseen. Ensimmäinen implantti asennetaan ihmiseen jo tulevan kevään aikana. –Luvat ovat valmiina. Kaikki vaaditut testaukset on tehty. Kysymys on enää lähinnä byrokratiasta ja lopullisista aikatauluista. Olemme niin valmiita kuin tässä vaiheessa on mahdollista olla. Pieni viilto ihoon Implantin kehittänyt tamperelainen BrainCare-yritys on yksi monista Tampereen teknillisellä yliopistolla TTY:llä alkunsa saaneista spin-offeista. Teknologiajohtaja Jukka-Pekka Pirhonen opiskeli TTY:llä lääketieteellistä tekniikkaa. Diplomityössään hän suunnitteli, miten implantissa käytettävät elektrodit käytännössä valmistetaan. Uraauurtava aivoimplantti perustuu TTY:llä kehiteltyihin taipuisan elektroniikan valmistusmenetelmiin. –Implanttiliuskan voi kiertää vaikka kynän ympärille, Pirhonen sanoo. Implantin mittauksia tekevä osa on ohuen ohut pääosin biosilikonista valmistettu 7-8 senttimetrin pituinen elektrodiliuska. Sen päässä on pieni antenniyksikkö. Liuskan pituus vaihtelee potilaan pään koon ja mittaustarpeiden mukaan. –Ihon alle kallon pinnalle implantti ujutetaan noin senttimetrin pituisen viillon kautta. Operaatio on nopea. Kun viilto on ommeltu umpeen, potilas pääsee nopeasti kotiin. Implantti sijoitetaan takaraivolle tai sen alueen päälle, mistä epilepsiakohtauksia aiheuttavat sähköiset purkaukset tulevat. Mittauskanavia on kahdeksan. Niiden etäisyys on suunniteltu niin, että ne eivät mittaa samaa aluetta, vaan eri paikkoja. EEG-signaalia kertyy koko aivojen alueelta. Tarvittaessa voidaan käyttää useampia liuskoja. Pilven kautta lääkärille Ihon alle sijoitettavan implanttiosan lisäksi mittauslaitteistoon kuuluu korvan taakse kiinnitettävä kuulokojeen kaltainen laite. Se välittää implantille langattomasti istutteen tarvitseman virran. Se myös ottaa talteen implantin keräämän datan, ja siirtää sen langattomasti pilvipalveluun. Pilvessä algoritmit suodattavat datasta kohtaukset valmiiksi lääkärin nähtäväksi. Näin lääkäri näkee nopeasti, kuinka monta kohtausta potilaalla on ollut, mihin aikaan ne ovat tapahtuneet ja kuinka kauan ne ovat kestäneet. –Kun lääkäri näkee pitkäaikaisia trendejä, hän pystyy vertaamaan esimerkiksi sitä, miten lääkityksen muuttaminen epilepsiaan vaikuttaa, Pirhonen sanoo. Miljardien markkinat Jos kokeet Tampereella sujuvat hyvin, BrainCare alkaa kerätä joukkorahoituskampanjalla rahoitusta tuotteen markkinointiin ja jatkokehitykseen. Markkinat näyttävät hyvältä. –Pelkästään tämän epilepsiaimplanttimme sivuaman markkinan arvo maailmassa on kuusi miljardia, Pirhonen sanoo. Suunnitelmia on myös muita neurologisia sairauksia mittaavien implanttien kehittämisestä. –Tällaisten mittalaitteiden markkinoiden arvo maailmassa on 300 miljardia. Jos siitä prosentinkin saisi, olisi se jo aika paljon. Vesa Vanhalakka Twitterissä: @vanhalakka Epilepsia on pitkäaikaissairaus, jonka hoito jatkuu usein koko elämän ajan. Epilepsiaan voi sairastua missä iässä tahansa. Yleisimmin epilepsiaan kuitenkin sairastutaan varhaislapsuudessa tai ikääntyneenä. Suomessa epilepsiaa sairastaa noin 56 000 suomalaista eli 1 prosentti väestöstä. Epilepsiaa sairastavista lapsia on noin 5 000. Jatkuvaa epilepsialääkitystä tarvitsee 36 000 henkilöä. Vuosittain noin 3 000 sairastunutta aloittaa epilepsialääkityksen. Heistä 800 on alle 15-vuotiaita. Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastaa 9 000 henkilöä. Epilepsia on vaikeahoitoinen, kun lääkkeet eivät estä kohtauksia. Elämänsä aikana 3–4 prosenttia suomalaisista sairastuu epilepsiaan. 8 prosenttia saa elinaikana yksittäisen kohtauksen. Lähde: Epilepsialiitto, Tays