Ennustimme, miten elämäsi muuttuu sadassa vuodessa: Tampere yhdistyy Helsinkiin ja syöpä selätetään – Suomen menestys on kiinni yhdestä kohtalokkaasta kysymyksestä

Luovumme lihateollisuudesta, rikomme kielimuurit ja ratkaisemme lääketieteen mysteerit. Sodankäynnin pelottavin ase on hyönteisen kokoinen, tekoälyllä varustettu, tappava drone-lennokki. Tässä jutussa ennustamme, mitä maailmassa, Suomessa ja Pirkanmaalla tapahtuu tulevan vuosisadan aikana.

Ennustimme, miten elämäsi muuttuu sadassa vuodessa: Tampere yhdistyy Helsinkiin ja syöpä selätetään – Suomen menestys on kiinni yhdestä kohtalokkaasta kysymyksestä
Jussi Saarinen, Kuvitus: Elina SaarikoskiAamulehti

Satavuotias Suomi on käsittämätön menestystarina. Köyhä, sotien runtelema ja syrjäinen maatalousvaltio nousi maailman onnellisimpien, terveimpien ja rikkaimpien maiden kärkeen ennätyksellisellä vauhdilla. Kasvun etujoukoissa ovat aina rynnistäneet Tampere ja Pirkanmaa.

Nyt on aika katsoa seuraavat sata vuotta eteenpäin. Tässä jutussa ennustamme asiantuntijoiden kanssa, miten suomalaisen ja pirkanmaalaisen ihmisen elämä muuttuu seuraavan vuosisadan aikana.

Lupaamme myös seurata ja päivittää ennustusta joka vuosi tästä eteenpäin.

Video tiivistää seuraavat sata vuotta puoleentoista minuuttiin:

 

Tappavat sairaudet saadaan kuriin

Sadan vuoden kuluessa lääketiede ratkaisee kaikki ongelmat, jotka nyt ovat meille mysteereitä.

Väite on kova, mutta avaruustähtitieteen professori ja tulevaisuudentutkija Esko Valtaoja seisoo järkähtämättä sen takana.

–Se on hyvin realistinen arvio. Lääketiedettä rahoitetaan valtavasti ja se kehittyy hurjaa vauhtia. Esimerkiksi Facebookin Mark Zuckerberg lahjoitti vaimonsa kanssa kolme miljardia dollaria sairauksien hoitoon, ja heidän päämääränään on, että vuosisadan loppuun mennessä kaikki sairaudet ovat hoidettavissa.

Eikä Valtaoja ole väitteensä kanssa yksin. Myös ajatushautomo Demos Helsingin tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen uskoo, että taltutamme ennen pitkää syövän ja muut yleiset tappavat sairaudet.

Asiaa voi yrittää ymmärtää katsomalla sata vuotta taaksepäin. Silloin ei ollut olemassa lääkkeitä juuri mihinkään nykysairauteen.

Vielä 1930-luvulla tuberkuloosiin kuoli vuosittain miltei 10 000 suomalaista, ja vuonna 1917 vastasyntyneen eliniänodote oli alle 50 vuotta. Nykyvauvoilla keskiarvo on jo yli 80 vuotta, ja jopa puolet elää yli satavuotiaaksi.

Jos lääketieteen kehitys oli huimaa menneellä vuosisadalla, tulevaisuudessa vauhti vain kasvaa. Suomessakin tehdään uraauurtavaa työtä. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa kehitetään geeniräätälöityjä syöpälääkkeitä ja Tampereella rokotetta diabetekselle.

Myös niin sanotut geenisakset ovat mullistamassa lääketiedettä. Kyse on crispr-menetelmästä, jolla voidaan leikata geenejä ja vaihtaa vialliset parempiin. Elokuussa menetelmällä korjattiin ensimmäistä kertaa periytyvää sairautta aiheuttava geenivirhe.

–Jopa alkion geenejä saatetaan alkaa muokata, jos siinä havaitaan sairautta ennen syntymää, sanoo tulevaisuudentutkija, futuristiyrittäjä Elina Hiltunen.

Alamme mitata omaa terveyttämme yhä älykkäämmin ja tarkemmin. Näin pystymme puuttumaan tauteihin jo ennen sairastumista.

Terveystrendin ja kuntoilusovellusten suosion jatkuessa itsensä diagnosointi tuntuu yhä tavallisemmalta, Aleksi Neuvonen muistuttaa.

Itse asiassa koko terveyden käsite mullistuu niin radikaalisti, että nykytilanne voi tuntua tulevaisuudessa hassulta, arvelee Sitran ennakoinnin ja strategian johtaja Paula Laine.

–Sadan vuoden päästä ihmiset voivat ihmetellä, kuinka vuonna 2017 elimme karmean tietämättömyyden vallassa, siis että menimme lääkäriin vasta sitten, kun saimme oireita.

–Tulevaisuudessa ihminen voi monitoroida kehoaan, elintoimintojaan ja geenitaustaansa, ja saada jo ennen oireita tietoa, miten ehkäistä sairauden puhkeamisen.

Syrjäkuntien terveysasemat ja pienet yksiköt katoavat hiljalleen, mutta asia ei ole niin dramaattinen kuin voisi luulla. Esimerkiksi näytteenotot voidaan hoitaa digitaalisina ja lääkäriin pitää yhteyttä etänä.

Monet lääkärin työkalut saa kiinni jokaisen kännykkään lisäosina. Tämä on jo nyt todellisuutta.

–Kännykällä pystyy ottamaan ultraäänikuvia tai mittaamaan kuumeen ja verenpaineen. Konenäkö voi kuvata luomea, ja analysoida, onko kyseessä syöpä vai ei, kertoo Elina Hiltunen.

Toki myös laitoksia tarvitaan. Leikkausten kaltaiset vaikeat operaatiot keskittyvät isoihin yksiköihin, kuten Taysiin Pirkanmaalla.

Pelkojakin on. Mitä jos kehitämme vastuskyvyn antibiooteille, eivätkä ne enää pure? Jo nyt antibioottiresistenssi leviää Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa.

–Antibiootit ovat vain muutama vuosikymmen sitten keksitty. Se on ihmiskunnalle todella lyhyt aika, sanoo Aleksi Neuvonen.

Kuusi miljoonaa suomalaista

Suomen väkiluku jatkaa tasaista kasvuaan. Seuraava merkkipaalu on vuonna 2063: silloin ylitämme kuuden miljoonan suomalaisen rajan, kertoo Tilastokeskuksen ennuste.

Tieto saattaa yllättää, sillä suomalaisia vauvoja syntyy koko ajan vähemmän. Väkiluvun kasvu johtuukin yksinomaan maahanmuutosta.

Suomen hankaloituvan huoltosuhteen ja ilmastonmuutoksen torjunnan takia suunta on miltei pakollinen. Esko Valtaojan mielestä on lähes rikollista toimintaa yllyttää suomalaisia tekemään lisää lapsia.

Ilmastonmuutos näyttelee maahanmuutossa isoa roolia. Jos sääolosuhteet menevät sekaisin, ruuan kasvattaminen ulkona voi käydä mahdottomaksi osassa maailmaa.

–On olemassa hurjia skenaarioita, joissa Keski- ja Pohjois-Afrikka muuttuvat ilmastonmuutoksen takia täysin asuinkelvottomiksi ja sadat miljoonat ihmiset suuntaavat pohjoiseen, Sitran Paula Laine kuvailee.

Toinen väestötrendi on suomalaisten jatkuvasti pidentyvät elämät. Jos eliniänodote jatkaa nousuaan nykytahdissa, se tarkoittaa vuosisadassa jopa paria kymmentä vuotta lisää elämää.

Olemme työkykyisiä pidempään, ja samalla työelämä muuttuu sirpaleisemmaksi. Elämä ei noudata kaavaa "koulutus, 40 vuoden työura ja lopuksi eläkkeelle". Moni kokee elämässään usean kerran opiskeluelämän ja pikkulapsiarjen.

Myös elinikä jakaa kansaa. Kun lääketiede kehittyy ja kaupallistuu, voi käydä niin, että vain rikkaimmilla on varaa maksaa personoiduista geenihoidoista ja varmistaa niin itselleen pitkä elämä.

Onko silloin oikein, että kaksi samanikäistä ihmistä nostaa eläkettä, vaikka toisella on kymmeniä vuosia elinaikaa ja toinen viettää jo elämänsä viimeisiä vuosia?

Iästä tulee vielä politiikan iso kysymys, uskoo Paula Laine.

Tampere sulautuu Helsinkiin

Tampereen seutu kasvaa seuraavan sadan vuoden aikana kahdella tapaa: paitsi että muuttoliike maan sisällä jatkuu reunamilta kohti kaupunkiseutua, myös maahanmuuttajat suuntaavat yhä useammin Pirkanmaalle.

Isoimmat kaupunkiseudut hyötyvät muuttoliikkeestä eniten. Tampereella yritykset, yliopistot ja teknologiaosaaminen houkuttelevat kansainvälisiä osaajia, mikä lisää vetovoimaa entisestään.

Ennen pitkää käy kuitenkin niin, että Tampere sulautuu yhdeksi talousalueeksi pääkaupunki Helsingin kanssa. Se on hyvin todennäköinen kuva tulevaisuudesta.

–Jos katsoo samalla etäisyydellä olevia suuria kaupunkeja muualla maailmassa, näin on jo käynyt. Asunto- ja työmarkkinat ohjaavat ihmisiä koko ajan tähän suuntaan, sanoo Aleksi Neuvonen.

Myös liikenteen kehittyminen vahvistaa keskittymistä. Junalla voi pian päästä miltei tunnissa Tampereelta Helsinkiin, jos kolmas raide saadaan rakennettua. Henkilöliikenteen kaupunkien välillä on arvioitu kasvavan jopa 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Esko Valtaojan mielestä pystymme paljon parempaan. Joukkoliikennettä pitää uudistaa radikaalimmin.

–Hyperloopit ja superjunat tulevat vääjäämättä Suomeenkin, vaikka nyt niihin osoitetaan hämmästyttävän vähän kiinnostusta. Siis junat, jotka kulkevat 500 kilometriä tunnissa.

Myös liikenteen murrosta ohjaa ilmastonmuutoksen torjunta. Sähköautot yleistyvät takuulla, mutta tarvitaan vielä luovempaa ajattelua.

–Emme voi kulkea näin vajailla kuormilla kuin tähän asti, sanoo Paula Laine.

Hän esittää ajatuksen ekologisesti valmistetusta, vähän tilaa vievästä kapselista. Kapselit voisivat yhdistyä pieniksi ryhmiksi, esimerkiksi perheen kesken, tai sitten valtaviksi letkoiksi julkisen liikenteen tapaan.

Esimerkkejä tällaisesta ajattelusta on jo olemassa: osaksi itseohjautuvia rekkajonoja testataan muun muassa Isossa-Britanniassa.

Talouskasvu pitää ajatella uusiksi

Suomen historiassa yksi kehityskulku peittoaa kenties lääketieteenkin kehityksen: olemme rikastuneet hillitöntä vauhtia.

Sadassa vuodessa maamme bruttokansantuote on kymmenkertaistunut. Se on tarkoittanut lisää terveyttä, tasa-arvoa ja onnellisuutta.

–Tampere on kasvusta hyötynyt ja luonut sitä teollisuuden ja tieteen avulla. Kasvu tarkoittaa vaurautta ja se taas mahdollisuutta suuriin tulonsiirtoihin ja tasa-arvoon, sanoo Suomen historian professori Pertti Haapala Tampereen yliopistosta.

Talouden ennustaminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa. Tilastokeskus ei esitä bkt:n pitkän aikavälin ennusteita, koska ne ovat aiemmin menneet niin pahasti pieleen.

Siitä huolimatta suomalaisten elintason odotetaan jatkavan kasvuaan. Eläketurvakeskuksen ennusteiden mukaan nykyinen alle kolmekymppinen tienaisi juuri ennen eläköitymistään keskimäärin 5 000–6 000 euroa kuussa. Toki yhden euron arvo olisi tuolloin jotain ihan muuta kuin nyt.

Pelkästään nykyisen elintason säilyttäminen kuitenkin vaatisi, että Suomi olisi kokoaan suurempi huippuosaamisessa ja hypertuottavassa työssä. Meidän on myös pystyttävä houkuttelemaan huippuosaajia muualta maailmasta.

Vaikea kysymys on se, miten talous voi kasvaa ekologisesti kestävissä rajoissa.

Yksi ratkaisu on kehittää kiertotaloutta, eli saada toimimaan tuotanto, jossa uusiutumattomista luonnonvaroista ei tulisi lainkaan jätettä.

Meidän täytyy myös muuttaa ajattelumme peruslähtökohtia. Demoksen Aleksi Neuvosen mielestä talous ei välttämättä ole tulevaisuudessa mielekäs tapa mitata yhteiskunnan kehitystä.

–Nyt elämme ikään kuin teollisuusyhteiskunnan jatkoajalla. Mitä kasvu tarkoittaa silloin, kun siirrymme digitaalisen palvelutalouteen? Uusi teknologia painaa hintoja alas esimerkiksi musiikissa ja valokuvauksessa, ja sama ilmiö voi tapahtua muillakin aloilla.

Elina Hiltunen muistuttaa, että maapallon rajat voivat tulla yllättävästikin vastaan. Vaikka teknologia kehittyy järjettömällä vauhdilla, luonnonvarat voivat loppua.

–Jos esimerkiksi älypuhelimia vaihdetaan tällaisella tahdilla kuin nykyään, voi olla, että jossain vaiheessa kenelläkään ei ole kännykkää. Voi olla, että kriittiset raaka-aineet loppuvat tai niiden hinta kirii pilviin.

Tässä on Suomen kohtalonkysymys

Esko Valtaojan mielestä Suomen suurin uhkakuva on jo näkyvissä – ja se on hänen mukaansa seurausta ankarasta leikkauspolitiikasta.

Koulutus on meille tulevaisuuden kohtalonkysymys, niin Pirkanmaalla kuin koko Suomessa. Samaa mieltä ovat kaikki haastatellut tutkijat.

–Koko 2000-luvun olemme olleet vapaassa pudotuksessa. Teknologian vienti hiipuu ja koulutusaste tippuu. Aikuiskoulutuksen määrä ei nouse. Ministerit höpöttävät, että Suomi nousuun, mutta mitään konkreettisia lupauksia ei ole, Valtaoja ihmettelee.

–Köyhä Virokin on mennyt monessa asiassa Suomen ohi. He hallitsevat jo nyt paremmin modernit teknologiat, kuten sairaudenhoidon tietojärjestelmät ja nettiäänestyksen.

Myös niin kutsuttu aivovuoto pelottaa Valtaojaa.

–Suomessa ei tehdä paljonkaan huippututkimusta, parhaat tutkijat ovat jo pitkään lähteneet ulkomaille.

Tasa-arvoinen koulutus on ollut satavuotisen Suomen menestystarinan edellytys: olemme pystyneet hyödyntämään jokaisen yksilön osaamisen harvinaisen laajasti.

Tulevana vuosisatana koulutus on entistä tärkeämmässä roolissa.

–Ennen osaamishaavi seuloi kansan läpi kerran elämässä, siis kun kouluttauduimme peruskoulun jälkeen ja hankimme ammatin. Tulevaisuudessa siirrymme pitkien elinkaarten ja elinikäisen oppimisen yhteiskuntaan, ja silloin koko populaation osaaminen pitää päivittää monta kertaa elämässä, sanoo Paula Laine.

Myös Suomen historian professori Pertti Haapala muistuttaa, että Suomen menestyksen takana on aina ollut koulutuksen kattavuus ja tasavertainen saatavuus.

–Uhat ovat pieniä, ellei itse romuteta systeemiä. Muualla maailmassa koulutus kaupallistuu ja se on huono trendi, Haapala arvioi.

Kaikkein terävimmän kärjen rooli korostuu yhä enemmän, ja se tuottaa keskittymistä yliopistoissa ja yrityksissä. Esimerkiksi Google voi ostaa huiput itselleen.

Aleksi Neuvonen esittää mielenkiintoisen ajatuksen: jos Suomi ei pysty kilpailemaan huippututkimuksesta täydellä voimalla, voimme löytää toisenlaisia tavoitteita yliopistoille.

–Voisiko suomalainen yliopisto auttaa kouluttamaan kehittyvien maiden väestöä? Tarve siellä on suuri. Ei välttämättä ainoastaan niin, että maiden opiskelijat muuttaisivat tänne, vaan että kytkeytyisimme digitaalisiksi yhteisyliopistoiksi.

Tekoäly kaataa muureja

Tulevaisuuden suomalainen elää yhä tiiviimmin älykkäiden koneiden ja tiedon infosfäärissä.

Esko Valtaojan mukaan tämä tarkoittaa esimerkiksi älyseiniä, virtuaalilaseja ja "kommunikointia ajatuksen välityksellä".

Aineeton tieto on tulevaisuudessa läsnä kuin ilma, jota hengitämme, hän kuvailee.

–Viestejä ei enää tarvitse näpytellä kännykällä. Saatavilla on kaikki tieto, mitä tarvitaan ja tavoitamme sen helpommin kuin koskaan. Kömpelöitä esimerkkejä tästä ovat Google-kääntäjän sovellutukset tai virtuaalilasit, joilla näkee kadulla kävellessään tietoja taloista.

Puheohjaus ja käännösteknologia innostavat myös Sitran Paula Lainetta.

–Ei ole kaukana, että saamme oikeasti kielimuurin purettua. Se on mieletön askel.

Demoksen Aleksi Neuvosta kiehtovat tulevaisuuden teknologioista eniten sellaiset, jotka purkavat muureja erilaisten kulttuurien ja ihmisten väliltä – kuten professori Timo Honkelan idea rauhankoneesta.

Rauhankone perustuu tekoälyyn, koneoppimiseen ja uusiin teknologisiin menetelmiin. Se ei vain tulkkaa kielestä toiseen, vaan auttaa meitä rakentamaan ymmärrystä toisten ihmisten motiiveista ja parhaimmillaan taltuttamaan tunnemyrskyjä ja vastakkainasetteluja. Tämä on erityisen tärkeää, koska kulttuurien kohtaaminen kiihtyy entisestään.

Futuristi Elina Hiltusen mielestä isoimmat teknologiset mahdollisuudet piilevät kvanttitietokoneissa.

–Jos päästään tilanteeseen, jossa jokaisella on kvanttitietokone, sitten räjähtää.

Siis mikä? Hiltunen selittää kvanttitietokoneen peruslogiikkaa vertauksella: jos tavallisen tietokoneen pitäisi lukea kaikki kirjaston kirjat, se kahlaisi ne läpi huimalla nopeudella, mutta silti vain teos kerrallaan.

Kvanttitietokone taas pystyisi lukemaan kaikki kirjat kannesta kanteen samanaikaisesti.

Mitä käytännön seurauksia sellaisella olisi? Siihen ei juuri kukaan osa tyhjentävästi vastata. Yhden esimerkin Hiltunen kertoo.

–Nykyiset salausjärjestelmät kvanttitietokone pystyisi murtamaan sekunnissa. Toisaalta kvanttisalaus taas olisi äärimmäisen luotettava.

Lihatuotanto on pakko ajaa alas

Sadan vuoden kuluessa suurin osa meistä ei syö lihaa – tai ainakaan nykyteollisuuden tavoin tuotetussa muodossa.

Lihateollisuuden ilmastokuormitus on niin valtava, että näin on pakko käydä. Muuten maapallo ei kestä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita pelkkiä vaihtoehtoisia proteiinin lähteitä, kuten nyhtökauraa ja härkäpapua – tai edes hyönteisiä, jotka ovat parhaillaan tekemässä tuloaan ruokamarkkinoille.

Tulevaisuudessa syömme esimerkiksi laboratoriossa keinolihasta tehtyjä hampurilaispihvejä tai vaikkapa bioreaktorissa valmistettuja kyljyksiä.

Itse asiassa bioreaktori voi hyvin korvata pakastimen kodin keittiössä, uskoo Esko Valtaoja.

Eikä tämä ole mitään scifi-kirjallisuutta. Suomessa bioreaktoreita on kehittänyt esimerkiksi biotekniikan tohtori Lauri Reuter. Hän haluaa siirtää ruuantuotannon pelloilta pönttöihin. Hiilijalanjälki pienenee, mutta maku säilyy, Reuter lupaa – ja on jo kerännyt kosolti kansainvälistä huomiota.

Siispä Wigrenin ja Tapolan kaltaisten paikallisten lihateollisuuden toimijoiden täytyy mukautua muutoksen ajoissa tai muuten käy huonosti.

Aleksi Neuvosen mukaan lihateollisuudesta luopuminen ei tapahdu pakolla, vaan siksi, että vaihtoehdot ovat parempia ja houkuttelevampia. Näin uskoo myös Paula Laine.

–Lihasta luovutaan asteittain. Syyt ovat moninaisia: ekologisia, eettisiä sekä eläimen ymmärrykseen, ihmisten makutottumuksiin ja yhteiskunnalliseen arvostukseen liittyviä.

–Jo nyt nuori ikäluokka on näyttänyt, kuinka isot erot meillä on ruokailukäyttäytymisessä. Sadassa vuodessa tapahtuu vielä paljon enemmän. Kun kuluttaja haluaa muutosta, silloin asiat etenevät nopeastikin.

Suomalainen syö tulevaisuudessa määrällisesti vähemmän kuin nyt, koska terveyttä monitoroidaan entistä tarkemmin.

Suomen miehittäminen on hyödytöntä

Itsenäisen Suomen kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aikana maata runteli neljä veristä sotaa. Ne ovat maamme historian pahimmat onnettomuudet millä tahansa mittarilla.

Toisaalta Tampereen ja monen muun kaupungin teollisuus sai sodista ja jälleenrakennuksesta merkittävän piristysruiskeen, muistuttaa Suomen historian professori Pertti Haapala.

Mutta voiko Suomi joutua sotaan seuraavana sadan vuoden aikana? Siihen ei usko juuri kukaan.

Tai ainakaan sellaiseen sotaan, jollaisena suurin osa meistä sen ymmärtää.

–Suomen miehittäminen perinteiseen tapaan on tosi vaikeata ja hyödytöntä, samoin Suomen infrastruktuurin vahingoittaminen, sanoo Haapala.

–Sen sijaan toimeentulokriisi muualla voi tuntua täälläkin. Se on paljon todennäköisempi ongelma kuin isojen poikien ”kybersota", josta näyttää realismi unohtuneen.

Demos Helsingin Aleksi Neuvonen kysyy, että mitä sotimalla ylipäätään voittaa enää tulevaisuudessa. Hänen mukaansa kansallisvaltion merkitys hälvenee hiljalleen, ja siksi olisi outoa, että kotimaata noustaisiin kovin hanakasti enää tulevaisuudessa puolustamaan. Infosotaakin Neuvonen pitää jatkumona vanhanaikaiselle sodankäynnille.

Suomi tosin voi kiinnostaa "valloittajia" luontomme resurssien takia. Puhdas vesi saattaa olla erittäin arvokasta tulevaisuudessa, Elina Hiltunen huomauttaa.

Globaalit kriisit ravistelevat myös Suomea. Katse kannattaa pitää Pohjois-Afrikassa, missä on korkea syntyvyys ja huono talous. Ilmastonmuutos voi vauhdittaa muuttoliikettä entisestään.

–Sieltä alkaa valua ihmisiä Eurooppaan. Ehkä Välimeren alueesta syntyy jonkinlainen konfliktiherkkä rajatila, Aleksi Neuvonen arvioi.

Tulevaisuuden sodankäynnistä Sitran Paula Laine nostaa esiin vielä yhden pelottavan skenaarion.

Jo nyt on mahdollista rakentaa itsestään tekoälyn varassa lentäviä, hyönteisen kokoisia, aseistettuja drone-lennokkeja, jotka pystyvät tappamaan.

Ne reagoivat 100 kertaa nopeammin kuin ihminen, niissä on kasvojentunnistus ja ne pystyvät liikkumaan joukkoina.

–Jos näitä tulisi massakäyttöön, se olisi todella kauhistuttavaa. Niitä voisi käyttää uudenlaisina biologisina aseina, jotka levittäisivät sairauksia.

Itseohjautuvista mini-droneista on hiljattain julkaistu fiktiivinen video, jossa vedotaan siihen, ettei tällaisten aseiden kehittämistä jatkettaisi.

Laine haluaa kuitenkin välttää teknologialla pelottelua. Hän muistuttaa, että riskit on aina helppo nähdä, mutta vaikeampi on aavistaa, miten uusi teknologia voi auttaa meitä.

100 vuoden ennustus

Tämä artikkeli on Aamulehden ennustus seuraavan sadan vuoden ajaksi.

Seuraamme ja päivitämme ennustustamme asiantuntijoiden kanssa kerran vuodessa.

Ennustus on laadittu kahdeksan teeman ympärille. Ne ovat terveys, väestö, asuminen ja liikenne, talous, koulutus, teknologia ja viestintä, ruoka sekä sota.


Lue myös nämä


Kommentit (20)

  • Nimetön

    Sadan vuoden päästä Suomea ei ole ja täällä puhutaan kiinaa. Tekoäly on tehnyt opiskelusta hyödytöntä.

  • Nimetön

    Mistä rahat digitaaliseen palvelutalouteen. Nätimpi termi kuin teollisuus, joka on tärkeä vientituote.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio