Talous

Björn Wahlroos kritisoi valiokunnan työtä: "Uusi perustuslaki on suuri voitto vasemmistolle"

Perustuslakivaliokunnan asiantuntemus on liian ohutta, varoittaa talousvaikuttaja.

Pekka Lassila
Björn Wahlroos kritisoi valiokunnan työtä: "Uusi perustuslaki on suuri voitto vasemmistolle"

Björn Wahlroos ravistelee tällä kertaa perustuslakivaliokuntaa ja sen käyttämiä asiantuntijoita.

Mikko Pulliainen

Nordean, Sammon ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori sekä värikäs yhteiskunnallinen keskustelija Björn Wahlroos arvostelee voimakkaasti perustuslakiuudistusta.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaiseman pamfletin Hiljainen vallankumous kirjoittanut Wahlroos toteaa, että siinä missä Suomen vanha perustuslaki keskittyi sanan- ja uskonnonvapauden kaltaisiin perusoikeuksiin, vuosituhannen vaihteen uudistuksen jälkeinen perustuslaki ottaa mukaan myös hyvinvointiyhteiskunnan saavutuksina pidettäviä asioita.

–Ainakin tässä mielessä uusi perustuslaki on ollut suuri voitto vasemmistolle, Wahlroos luonnehtii.

Vastaavasti perustuslaista, tai pikemminkin eduskunnan perustuslakivaliokunnasta, on tullut ikään kuin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ykkösvastustaja, kun niin moni lakiesitys pysähtyy juuri valiokuntaan.

Wahlroos: Ongelma juontuu lain tulkinnanvaraisuudesta

Osittain ongelma juontuu Wahlroosin mukaan perustuslain tulkinnanvaraisuudesta. Siihen kuuluu taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia kuten esimerkiksi lasten oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja oikeus sosiaaliturvaan, omaan kulttuuriin ja työhön.

Kunnon ennakkotapausten puutteessa nämä ja muut vastaavat kirjaukset ovat jokseenkin epämääräisiä. Tässä tilanteessa Suomeen olisi Wahlroosin mielestä tarvittu erillinen perustuslakituomioistuin, joka viime kädessä tekisi laintulkinnat. Sen sijaan asiaa hoitaa eduskunnan perustuslakivaliokunta.

Tämä taas on ongelmallista, sillä valiokuntaa ei pidetä niin suuressa arvossa, että sinne hakeutuisivat kokeneimmat ja ammattitaitoisimmat kansanedustajat. Wahlroos muistuttaa, että valiokunnan nykyisessä kokoonpanossa sen 17 varsinaisesta jäsenestä vain kuudella on oikeustieteellinen koulutus, mutta heistäkään kukaan ei ole oikeustieteen tohtori.

Niinpä perustuslakivaliokunta on turhan riippuvainen käyttämistään asiantuntijoista.

Tällä hetkellä valiokunnan puheenjohtaja on Annika Lapintie (vas.). Lapintie on siviiliammatiltaan varatuomari. Kokoomuksella perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan paikka oli pitkään vuosina 1940-2011.

Kritiikin lisäksi myös kehityslista

Wahlroosin mukaan perustuslain asiantuntijajoukko on varsin pieni, ja tosiasiallisesti se kannanotoillaan käyttää huomattavan paljon julkista valtaa - vaikka ei olekaan demokraattisesti valittu. Esimerkiksi yksittäiset valtiosääntöopin tai oikeustieteen professorit voivat uransa aikana tulla kuulluksi satoja kertoja.

Vastaavasti moni kannanotto ei ole vain juridiikkaa, vaan niihin sisältyy Wahlroosin mukaan myös arvolatauksia. Hän lainaa pamfletissaan valtio-opin professori Matti Wibergin perustuslakivaliokunnan työtä 1945–2002 käsitelleen tutkimuksen toteamusta, jonka mukaan "perustuslaillisuuden tulkitsijoina oikeistolaisessa maassa on ollut joukko vasemmistolaisia asiantuntijoita (jotka ainakin nuoruudessaan olivat äärivasemmistolaisia) … Jotakin paradoksaalista siinä … on, että meillä, toisin kuin muualla Euroopassa, vasemmistoradikaalit ovat käytetyimmät perustuslain vahdit”.

–Samaa voisi edelleenkin pohdiskella, joskin tänään ”punavihreä” on varmaan parempi kuvaus kuin ”vasemmistoradikaali”, Wahlroos lisää.

Hän kuitenkaan ei jätä kritiikkiään tähän.

–Takavuosien keskeisen asiantuntijan Ilkka Saraviidan arvostelukyvystä kertoo jotain sekin, että hän vielä vuonna 1989, vain muutama vuosi ennen Neuvostoliiton hajoamista, arvioi tutkimuksena julkaistussa kirjoituksessaan, että YYA-sopimus on lähes perustuslain veroinen säädös. Myöhemmin Saraviita kieltäytyi myös näkemästä suurta eroa YYA-sopimuksen ja vuoden 1992 valtiosopimuksen välillä, Wahlroos sivaltaa.

Tilanteen muuttamiseksi hän esittää pamfletissaan kymmenkohtaisen toimintaohjelman, johon kuuluu muun muassa perustuslakivaliokunnan asiantuntemuksen kehittäminen ja työtaakan karsiminen sekä tasavallan presidentin valtaoikeuksien kasvattaminen.


Kommentit (17)

  • Nimetön

    ”…ongelma juontuu Wahlroosin mukaan perustuslain tulkinnanvaraisuudesta. Siihen kuuluu taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia kuten esimerkiksi lasten oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja oikeus sosiaaliturvaan, omaan kulttuuriin ja työhön.”

    Esim. oikeudet vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja oikeus sosiaaliturvaan, omaan kulttuuriin ja työhön tulee Wahlroosin mukaan varmaankin poistaa perustuslaista.
    ”Ora et labora” riittää duunarille.

  • Nimetön

    Nallen pankkiin pitää köyhän mennä ilman kenkiä ettei tule hiekkaa lattialle, tai paremoi kun köyhät eivät mene sinne lainkaan.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet