Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Asuntosijoittajien käsissä kytee arvaamaton pommi – Asiantuntijat varoittavat: Näin saattaa käydä, jos korot nousevat

Asuntosijoituslainojen määrä on viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa, sanoo asuntolainaluotottaja Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus . Hänen mukaansa asuntosijoituslainojen kokonaispotti oli noin kaksi miljardia euroa vuonna 2007. Nyt se on kymmenen miljardia. Viime vuodet asuntosijoittajat ovat saaneet rahoilleen hyvin vastinetta ennätysalhaisten korkojen takia. –Kun korkosijoitustuotot pienenivät, entistä useampi sijoittaja siirtyi asuntomarkkinoille. Viimeiset pari vuotta asuntosijoittaminen on ollut kasvussa, ja innostus on levinnyt myös tavallisen kansan keskuuteen, sanoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen . Asuntosijoittajaa voi kuitenkin odottaa ei-toivottu yllätys. Jos korot nousevat kuten on povattu, yhä useampi asuntosijoittaja voi haluta siirtää rahansa kannattavampiin sijoituksiin ja alkaa myydä asuntojaan. Silloin saattaa käydä niin, että markkinoille tulee samassa rysäyksessä samoilta alueilta samanlaisia asuntoja, kuten uudehkoja kerrostaloyksiöitä ja kaksioita. Tällainen tilanne voi aiheuttaa merkittäviä häiriötä asuntomarkkinoille, arvioi Kärkkäinen. Kolme huolenaihetta Myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta on huolissaan asuntosijoittamisen kasvusta. Valiokunta pyysi Hypon Juhana Brotheruksen kertomaan sijoitusbuumin uhkakuvista perjantaina. Hänen mukaansa keskeisiä huolenaiheita on kolme. Ensimmäinen on Nordean Kärkkäisen esiin nostama tilanne: jos korkotaso nousee, asuntosijoittajat saattavat poistua markkinoilta isolla joukolla. –Tilanne on uusi Suomessa. Aiemmin sijoittajat ovat olleet pitkäjänteisiä toimijoita kuten eläkevakuutusyhtiöitä. Nyt uudet sijoittajat markkinoilla tuovat mukanaan suuremmat heilahtelut. Toiseksi Brotherus haluaa muistuttaa tavallisia taloyhtiön asukkaita, joiden yhtiössä on paljon sijoittajia. –Monen ei ole tarvinnut aiemmin huolehtia taloyhtiön omistajarakenteesta, mutta jos sijoittajilla on merkittävä osa yhtiön osakkeista, riskit nousevat. Tilanne muuttuu viimeistään sitten, kun taloyhtiö tulee peruskorjausikään. Sijoittajavetoinen taloyhtiö on riskialttiimpi pankin silmissä. Sen vuoksi remonttilainat ovat kalliimpia ja ajat lyhyempiä. Kolmas huolenaihe liittyy Suomen asuntorahoitukseen. Kun asuntosijoittajat hyödyntävät yhä enemmän taloyhtiölainoja rahoituksen lähteenä, on olemassa riski, että yhtiölainat luokitellaan yrityslainoiksi. –Se tarkoittaa, että lainakorot taloyhtiöillä nousevat. Yhtiölainat kasvussa Korkojen nousu on todennäköisesti näköpiirissä lähivuosina. Nordea odottaa EKP:n nostavan ohjauskorkoa ensimmäisen kerran ensi vuoden joulukuussa ja esimerkiksi Aktia arvioi ajankohdaksi ensi vuoden puoliväliä. Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut hieman yli sadasta prosentista yli 120 prosenttiin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suurimman osan noususta selittää yhtiölainojen iso kasvu. –Taloyhtiölainoista iso osa on sijoittajilla. Monet heistä ostavat uuden asunnon ja ottavat lyhennysvapaata ensimmäiset kolme vuotta, sanoo Kärkkäinen. –Jos tuona aikana korot nousevat ja niiden lisäksi pitää ruveta maksamaan lyhennyksiä, sijoittajilla voi olla ongelmia selviytyä. Sitten sijoitusasuntoja aletaan myydä. Stressitesti sijoittajille Kärkkäinen korostaa, että hän on varovaisen innostunut asuntosijoitusbuumista. Silti hän haluaa varoittaa sijoittajia ja muistuttaa heitä tiedostamaan riskit. –Yhtiölaina on kollektiivinen riski, ja monissa uusissa taloyhtiössä voi enemmistö olla sijoittajia. Silloin tulee ongelmia, jos yhtiölainoja ei pystytäkään maksamaan. Kun tavallinen pankin asiakas ottaa asuntolainan, tehdään stressitesti: selviätkö lyhennyksistä kuuden prosentin korolla? Kärkkäinen huomauttaa, että sijoittajien olisi hyvä tehdä samanlainen testi. –Eivät korot nouse kolmessa vuodessa lähellekään kuutta prosenttia, mutta tilanne muuttuu joka tapauksessa koronnousun myötä. Samaan aikaan, kun asuntosijoittamisesta tulee kalliimpaa, korkosijoitusten kannattavuus kasvaa. Sijoittaja etsii tuoton sieltä, mistä parhaiten saa. Finanssivalvonnalla ei ole tällä hetkellä varsinaisia keinoja puuttua yhtiölainojen kasvuun. Ainoa keino asuntolainakatto, mutta se ei kohdistu kaikkiin asuntolainoihin.