Koronavuodet vaikuttivat myös melanoomatapausten diagnosointiin. Syöpäjärjestöjen arvion mukaan koronavuosina 2020 ja 2021 jäi diagnosoimatta arviolta 300–400 melanoomatapausta.
Melanooma yleistyy Syöpäjärjestöjen mukaan Suomessa noin viiden prosentin vuosivauhtia ja on länsimaissa nopeimmin yleistyvä syöpä.
Melanooma on yksi ihosyövän muodoista, ja se on ihosyövän muodoista vakavin.
Vuonna 2019 Suomessa diagnosoitiin noin 1 800 melanoomaa, kun taas vuonna 2020 diagnoosien määrä romahti 1 544 tapaukseen. Vielä vuonna 2021 melanoomatapauksia löytyi joitakin kymmeniä vähemmän kuin vuonna 2019.
Syöpäjärjestöjen mukaan on selvää, ettei sairastuneiden määrä ole yhtäkkiä voinut laskea ja siksi ainoa selitys löydösten vähentymiselle on se, että monen melanooman diagnoosi on viivästynyt.
”Melanoomadiagnooseja tehtiin vuonna 2021 jo yhtä paljon kuin ennen koronaa. Silti diagnooseja puuttuu, koska vuonna 2020 niitä tuli paljon normaalia vähemmän”, sanoi Karri Seppä Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta Suomen Syöpärekisteristä.
Diagnoosivajeen syntyminen on Sepän mielestä huolestuttavaa, koska mitä myöhemmin melanooma löydetään, sitä pidemmälle tauti on ehtinyt edetä.
Melanooma lähettää jo melko varhaisessa vaiheessa etäpesäkkeitä, ja etäpesäkkeitä lähettäneen taudin hoitaminen on huomattavasti hankalampaa, Syöpäjärjestöt kertoi tiedotteessa tiistaina.
Auringolta pitäisi suojautua jo etelässä
Auringon uv-säteilyn voimakkuutta kuvaava uv-indeksi on jo saavuttanut suojautumisrajan eli arvon kolme maan eteläosissa.
Runsaalle uv-säteilylle altistuminen lisää ihosyövän riskiä.
”Eteläisessä Suomessa uv-indeksi nousee yli suojautumisrajan aurinkoisina päivinä huhtikuun puolivälistä syyskuuhun saakka. Pohjois-Suomessa raja ylittyy keskimäärin toukokuun puolivälistä elokuun alkupäiviin”, sanoi Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala tiedotteessa.
Voimakkaimmillaan auringon uv-säteily on Ilmatieteen laitoksen mukaan viikkoa ennen juhannusta ja muutama viikko sen jälkeen.
Kyseisenä ajanjaksona uv-indeksi voi ylittää Suomen eteläosissa voimakkaan säteilyn rajan eli arvon kuusi.
”Samalla kun katsoo päivän sääennusteen, kannattaa tarkistaa myös uv-indeksin ennuste”, neuvoi erityisasiantuntija Anne Höytö Säteilyturvakeskuksesta.
Osalla on uv-säteilystä virheellinen käsitys
Syöpäjärjestöjen maaliskuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan vanhemmat suojaavat lasta uv-säteilyltä sitä paremmin, mitä pienempi lapsi on kyseessä.
Kun lapsi tulee kouluikään, alkaa ote kuitenkin herpaantua.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet vanhemmat tiesivät, että ihon palaminen lapsena lisää riskiä sairastua ihosyöpään myöhemmin.
Lapsen iho on erityisen herkkä uv-säteilyn haitoille, koska se on ohutta eivätkä ihon omat suojamekanismit ole vielä yhtä kehittyneitä kuin aikuisella.
Osa vanhemmista kuitenkin luuli, että ihosyöpäriski kasvaa vain, jos iho palaa. Todellisuudessa liialliset annokset uv-säteilyä ovat haitallisia, vaikka iho ei palaisi.
