Aamulehti
Puolueiden hallitustunnustelija Petteri Orvolle (kok.) antamista vastauksista kannattaa haarukoida, kumpaan suuntaan hallitus lähtisi kokoomuksesta haarautumaan, vasemmalle vai oikealle. Tästä saa vinkkiä tutkimalla sdp:n ja perussuomalaisten vastauksia ja vertaamalla niitä kokoomuksen näkemyksiin. Erityisesti taloutta koskevat vastaukset ovat tässä punninnassa olennaisia.
Vertailu puoltaisi arviota, että porvarihallitus on lähempänä kuin sinipuna. Tosin politiikka on mahdollisuuksien taidetta – sanottu ja kirjoitettu voidaan tulkita tarvittaessa monella tavalla.
Vaalivoittajan, kokoomuksen vaalipuheissa ja seuraavalle hallitukselle asettamissa vaatimuksissa korostui talous. Julkisen talouden sopeuttaminen näyttää edelleen olevan kaiken lähtökohta, vaikka kokoomuksen vastauksessa ei puhutakaan täsmällisistä miljardimääristä.
Orpo viittasi puolueille lähettämissään kysymyksissä valtiovarainministeriön laskelmiin niin, että virkavastuulla tehdyt arviot erilaisten sopeutusvaihtoehtojen seurauksista ja euromääristä olisi hyväksyttävä. Kokoomus viittaa valtiovarainministeriön laskelmiin hyväksyvästi ja kertoo kynnyskysymyksensä hieman pyöreästi: ”Kynnyskysymyksemme on hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan ja tulevaisuuden turvaaminen.”
Perussuomalaiset tunnustavat ministeriön tilannekuvan sopeuttamisesta oikeaksi. Puolue ei näytä haastavan virkamiesten roolia ylimpänä menojen laskijana. Perussuomalaisten mielestä sopeutus tulee tehdä harkiten ja suhdanteet huomioon ottaen.
Tämä antaa paljon tilaa tulkinnoille. Puolue kyllä tarjoaa tapansa mukaan leikkauksiin kehitysapua ja ”ylimitoitettuja ilmastotoimia”. Ylimitoitetun ja sopivan välisen rajan paikka on politiikassa neuvottelukysymys. Kehitysapu leikkauskohteena on vastauksessa ehkä enemmänkin esimerkin tapainen.
Sosiaalidemokraattien vastaus on loivempi eikä puolue tunnu hyväksyvän nurinoitta valtiovarainministeriön asemaa. Sdp suostuu sopeutukseen, mutta viittaa pariin otteeseen siihen, että sopeutus pitäisi hoitaa ensisijassa taloutta kasvattamalla ja työllisyysastetta nostamalla. Tarjolla on myös erilaisia tehostamisia ja uudistamisia. Nämä ovat juuri sellaisia sopeutustoimia, joille on vaikeaa laskea ennalta miljardimäärää, sillä tavoitteeseen vievät keinot puuttuvat. Mutta on demareillakin säästökohteita: yritystuet ja kotihoidontuen lyhentäminen.
Perussuomalaisten näkemys verotuksesta voi maistua kokoomukselle paremmin kuin sdp:n. Perussuomalaiset korostavat pariin otteeseen sitä, että yritysten etu on turvattava veroratkaisuissa. Sdp:n veroja koskeva vastaus on huomattavasti ”vasemmistolaisempi”. Sdp haluaa vähentää verovälttelyä, verotukia ja kiristää listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta.
Suomen talouskasvu kaipaa lisää työperäistä maahanmuuttoa. Sdp:n ja perussuomalaisten vastaukset ovat yllättävän lähellä toisiaan, mikä tarkoittaa sitä, että perussuomalaiset ovat peruutelleet hieman aiemmista näkemyksistään.
Perussuomalaiset kertovat, että ensiksi pitäisi työllistää omaa väkeä, mutta samalla puolue tunnustaa työperäisen maahanmuuton aseman – tosin ”täydentävänä elementtinä”. ”Täydentävyyskin” on neuvottelukysymys. Perussuomalaiset eivät enää kerro, että EU:n ulkopuolelta tulisi ottaa vain hyväpalkkaisia osaajia. Vastus on muotoiltu niin, että ”painopisteen tulisi olla” korkeakoulutetuissa ammattilaisissa. Duunariammatteihin väkeä pitäisi puolueen mielestä hankkia EU:n sisältä. Perussuomalaiset unohtavat sen, että EU:n sisällä liikkuvuus on jo nyt vapaata.
Sdp on avoimempi maahanmuutolle, mutta kuin tunnustuksena puoluetta tukeville työntekijäjärjestöille puolue haluaisi säilyttää työvoiman saatavuusharkinnan.
Eikä se EU-jäsenyyskään ole kynnyskysymys. Perussuomalaiset tunnustavat vastauksessaan EU- ja Nato-jäsenyyksien merkityksen Suomelle. Puolue tosin kaipaa aloitteellisempaa ja paremmin kansallisia etuja puolustavaa EU-politiikkaa. Aloitteellisuutta kaipaa moni muukin puoluekannasta riippumatta. Sdp:n vastaus ei paljoa poikkea. Demarit tosin vaativat enemmänkin sosiaalisten etujen puolustamista kuin kansallisten etujen ajamista.
Ja vaikka perussuomalaiset ovatkin kriittisiä monia ilmastopolitiikan ratkaisuja kohtaan, eivät he vastauksestaan päätellen halua panna vihreää siirtymää jäihin, mikä tuntui olevan puolueen vaalivaatimus. Eivät sitä halua demaritkaan.
Lue lisää: Kokoomus luopui omasta kuuden miljardin euron kynnyskysymyksestään