Aamulehti
Virustutkijat ymmärsivät koronapandemian aikana ihmistä huonommin kuin virusta. Poliitikkojen, median ja kansalaisten voimakas reaktio pandemiaan ja mielipiteiden jyrkkyys yllättivät tutkijat.
Suomen parhaat virustautien tutkijat pitävät vuosikokousta Tampereella. Pari aiempaa vuosikokousta jäi väliin pandemian vuoksi.
Tutkijat pohtivat torstaina muun muassa sitä, mitä pandemian ajasta pystyi oppimaan. Paneelikeskusteluun osallistuneet tutkijat tuntuivat olevan yksimielisiä siitä, että ihmisten voimakasta reaktiota ei osattu odottaa eikä siihen valmistauduttu riittävästi. Ja kun ei valmistauduttu, asiantuntijoiden viesti pirstoutui ja tieteen kyky vastata uhkaan kärsi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra tulkitsi: ”Asiat eivät välttämättä ole niin mustavalkoisia, että jos todisteet jostain alkavat kertyä, se muuttaisi ihmisten käyttäytymistä. Se mitä tästä opitaan, on, että pandemia ei ole vain epidemiologinen ongelma. Se liittyy vahvasti ihmisten käyttäytymiseen ja sen motivointiin, jota meidän pitäisi ymmärtää. Ei riitä, että kehittää diagnostiikkaa. Ihmisyyttä on ymmärrettävä”, hän tiivisti.
Ei pysytty lestissä
Tampereen ja Oulun yliopistojen professori Mika Rämet tuki tulkintaa. Hänen mukaansa seuraavan pandemian varalta tarvitaan kokonaisuuden koordinointia: ”Pitäisi osata arvioida, mitä toimenpiteet vaikuttavat viruksen lisäksi koko yhteiskuntaan laajemmin. Haaste on se, miten pystytään viestimään niin, että vaikutukset ovat toivottuja, kun monenlaista viestiä tulee.” Rämet muisteli: ”Saattoi olla professoria, lääkäriä ja tutkijaa, jotka viestivät erisuuntaisesti kuin vastuussa olevat viranomaiset.”
Professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta osoitti sanansa suoraan poliitikoille. ”Iso ongelma oli se, että ihmiset eivät pysyneet lestissään. Siellä oli poliitikoilla äärimmäinen intohimo tulla neuvomaan ja päättämään pienistäkin asioista. Ammattilaisille pitää jättää se, minkä he osaavat. Rajojen yli hypittiin ja media järjesti tilaisuuksia, joissa oli vastakkainasettelua. Poliitikkojen olisi pitänyt pysyä roolissaan”.
Julkusen mukaan päättäjien olisi ollut parempi keskittyä kokonaisuuteen, koordinointiin ja resursointiin. Julkusen mukaan opetus pandemiasta oli myös se, että valtion rahallinen vastaus pitää olla riittävän iso heti alussa. Julkunen arvioi, että jos rahaa olisi tullut riittävästi ja nopeasti, diagnostiikka olisi saatu nopeammin kuntoon ja tiedeyhteisö kokonaisempana mukaan. Näin hänen mukaansa kokonaiskustannukset yhteiskunnalle olisivat olleet alemmat.
Koulusuluista oli haittaa
Paneeli sai myös miettiä, mitä pandemia-ajan ratkaisuja panelistit olisivat tehneet toisin. Savolainen-Kopra palasi psykologian teemaan: ”Niiden tiukkojen sulkujen aikana olisi pitänyt miettiä, miten väestöä motivoidaan pysymään yhtenä rintamana.”
”Ja koulusulut todennäköisesti aiheuttivat enemmän harmia kuin hyötyä”, hän kertoi. THL kiisteli sosiaali- ja terveysministeriön – erityisesti peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) kanssa jouluna 2021 koulusuluista. THL ei suluista innostunut, minkä jälkeen Kiuru patisteli sitä liikkeelle.
Rämet olisi pitänyt yliopistot lyhemmän aikaa etäopetuksessa. ”Valtion olisi pitänyt satsata 200 miljoonaa heti pandemian alkuvaiheessa ja sillä olisi luotu kansallinen koordinaatio- ja tutkimusverkosto”, Julkunen sanoi.
”Olisin vaatinut päättäjiä tukeutumaan asiantuntijatietoon. Olisi vältytty maskifarsseilta”, Helsingin yliopiston professori Kalle Saksela sanoi.
Hänen mukaansa pandemia tuli osoittaneeksi sen, että suomalaisen yhteiskunnan kriisivalmius ei ollut hyvä ja että asiantuntijoissakin oli kuppikuntia. Helsingin yliopiston professori Olli Vapalahti kertoi myös huomanneensa siiloutumista ja koordinaation puutetta – myös eri maiden välillä. ”Jokainen maa keksii eri tavalla uudestaan pyörää.”
Pandemian opetus on tutkijoiden mukaan myös se, että seuraava pandemia kyllä tulee ja siihen on varauduttava – myös kansallisesti. Varautuminen ei tarkoita heidän mukaansa sitä, että tutkijat odottelevat tutkittavaa, vaan että tutkijoiden verkosto on vahva ja tutkijoiden ammattitaito riittää siihen, että he voivat siirtyä sujuvasti omasta tutkimustyöstään työhön, jota tarvitaan pandemian tukahduttamisessa.
Long covid ei riehaantunut
Vielä vuoden 2022 alussa sosiaali- ja terveysministeriön tilaama raportti kertoi, että koronaan sairastuneista jopa joka toinen voi saada pitkäkestoisen koronan. Huolestuneimmat ja jyrkimpiä koronatoimia kannattaneet epäilivät, että long covidista tulee iso kansanterveysongelma.
Nyt koronan pahin vaihe näyttäisi olevan takana ja myös long covidia koskevasta väittelystä voi ottaa oppia. Vapalahden mukaan ”pahimmat skenaariot eivät näytä toteutuvan”. Hän muistuttaa, että muistakin virussairauksista voi tulla pitkäaikaisia seurauksia.
Julkunen kertoo, että Turussa tehdyn seurantatutkimuksen mukaan pitkäaikaisetkin oireet vähentyvät ajan myötä. Varsinaisia long covidin oireistoa selittäviä tekijöitä ei ole hänen mukaansa löydetty. Julkunen muistuttaa, että vakavista, tehohoitoa vaativista influenssainfektioista ei ole järjestelmällistä tutkimusta, jossa olisi katsottu, onko niilläkin pitkäaikaisvaikutuksia. ”Long covidin ongelma oli se, että oireet ovat olleet subjektiivisia. Siinä voi olla kyse myös taudin toipumisen hitaudesta”, hän sanoo.