Aamulehti
Nuoret katsovat yhdessä aikuisten kanssa uutisia. He kysyvät itselle uusista asioista ja saavat vastauksia. Tämän hyvän uutisen kertoivat Aamulehden haastattelemat 16-vuotiaat viestintälinjan opiskelijat.
Yhdessä katselusta on Mariie Rajamäen mukaan nuorelle hyötyä. ”Läheisen kanssa on helppo olla niin tyhmä kuin on ja kysyä asioista. Niin saa tiedon.”
Mikä?
Uutisten viikko
Maanantaina alkanut koulujen ja uutismedian yhteinen valtakunnallinen teemaviikko.
Lapsille ja nuorille halutaan antaa teemaviikolla työkaluja kriittiseen medialukutaitoon, oman media-arjen peilaamiseen, aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
Tänä vuonna halutaan rakentaa uskoa tulevaan ja vahvistaa toivoa, vaikka pinnalla ovat nyt isot uutisaiheet, jotka voivat herättää huolta ja hämmennystä.
Nuoret opiskelevat ensimmäistä vuottaan Sammon keskuslukion viestintälinjalla Tampereella. Opiskelijat perehtyvät journalismiin, tiedotukseen, mainontaan ja markkinointiviestintään. Viestintälinjan opettaja Anni Tolonen kokosi Aamulehden pyynnöstä viisi nuorta Uutisten viikkoon liittyvään haastatteluun.
Rajamäki asuu osan päivistä opiskeluviikoilla mummonsa luona. He katsovat uutisia yhdessä. ”On yllättänyt se, kuinka samalla tavalla suhtaudumme asioihin”, hän sanoo.
Hänen lisäkseen myös Aada Kleemola ja Enna Huurne seuraavat televisiouutisia kotona yhdessä muiden kanssa.
Mistä uutisia seurataan?
Mediapainotuksen yläkoulussakin aiemmin valinnut Elias Peltonen seuraa uutisia Ylestä ja Ilta-Sanomista. Hän sanoo, että median valinta ajankohtaisten asioiden seuraamisessa on aika sattumanvaraista.
Elias Peltonen haluaa viestintälinjalla haastaa itseään vuorovaikutukseen muiden kanssa.
”Ukrainan tilanne kiinnostaa, vaikka se ei ole mitenkään kivaa luettavaa. On ihan hyvä tietää, mitä siellä tapahtuu”, Peltonen sanoo.
Kirjoittaminen ja kuvaaminen kiinnostavat Mariie Rajamäkeä, mikä sai hänet hakemaan viestintälinjalle.
Aada Kleemola haki viestintälinjalle siksi, että hän harrastaa valokuvausta ja kaverin suosituksen vuoksi.
Enna Huurne haki viestintälinjalle, koska se vaikutti parhaalta tavalta yhdistää lukio-opinnot ja luovempi puoli.
”Meillä on katsottu sen verran paljon Kymppiuutisia, että katselen niitä itsekin”, Huurne kertoo MTV3:n Kymmenen uutisista. ”Vanhemmat tietävät politiikasta ehkä vähän enemmän, joten heiltä voi kysyä siitä samalla.”
Kleemola lisää Kymmenen uutisten jatkoksi vielä Ylen puoli yhdeksän uutiset. Hän sanoo, että vanhempien mielestä tapa kerää nelihenkisen perheen samalla mukavasti yhteen. ”Muutoin on ehkä aika vähän yhdessäoloaikaa, kun ollaan töissä ja koulussa.”
Suurten uutisten kuten koronan ja Venäjän hyökkäyssodan lisäksi media tarjoaa muutakin kiinnostavaa. ”Seuraan myös paljon urheilua, ja nuorten mielenterveyteen liittyviä juttuja tulee luettua aika paljon”, Huurne kertoo.
Omaan arkielämään sovitettavat jutut kiinnostavat Rajamäkeä. ”Sellaiset, jotka tulevat lähelle itseä, kuten terveys- ja mielenterveysasiat.”
Myös painetulla sanalla on paikkansa. ”Olen sen verran ehkä hipsteri, että käyn joka perjantai ostamassa ruokakaupasta tai Ärrältä Ilta-Sanomat. Luen siitä viikon jutut”, Nooa Hodgson kertoo.
Äidinkielen opettaja rohkaisi sujuvasti kirjoittavaa Nooa Hodgsonia hakemaan viestintälinjalle.
Hodgson käyttää kaikkia sosiaalisen median kanavia, mutta ei enää yhtä. Hän poisti lyhyiden videoiden virtaa tarjoavan Tiktok-sovelluksen puhelimestaan viikko pari sitten. ”Huomasin, että luovuus lähti täysin pois, kun ei tarvinnut ajatella yhtään omilla aivoillaan. Ennemmin luen tai nukun sen sijaan.”
Mitä medialta halutaan?
Nuoret toivovat medialta nykyistä enemmän ulkomaita käsitteleviä juttuja. ”Haluaisin juttuja muiden maiden ajankohtaisista asioista. Niitä olisi kiva lukea enemmänkin eikä aina vaan Suomen asioita”, Huurne kertoo.
Samaa mieltä on Kleemola: ”Seuraan Tiktokissa yhdysvaltalaista uutiskanavaa, joka on ilmainen. Haluaisin lukea enemmän uutisia Yhdysvalloista, mutta en oikein löydä sellaisia paikkoja.”
Hän toivoo uutisia myös Australiasta ja Uudesta-Seelannista. ”Niistä ei puhuta, paitsi silloin, jos puoli maata on tulessa.”
Perusuutisten löytäminen muista maista on Rajamäen mielestä tehty todella vaikeaksi. ”Jos jotain löytää, ne ovat jollain muulla kielellä eikä välttämättä ymmärrä sitä kieltä yhtään eikä tiedä, onko uutinen totta.”
Rajamäki muistuttaa mediaa tärkeästä asiasta: ”Ei meidän akseli ole pelkästään Suomi, vaan täältä myös lähtee paljon nuoria tulevaisuudessa maailmalle. Olisi hyvä tietää, mitä sielläkin tapahtuu.”
Tarvitaanko median toimittajia ja valokuvaajia valitsemaan asioita ja tarjoamaan niitä?
”Jos on toimittaja ammatiltaan, tuo se luotettavuutta. Uskon mieluummin jotain toimittajan kirjoittamaa artikkelia kuin jonkun somevaikuttajan tekemää jotain videota”, Kleemola vastaa.
Valvovatko vanhemmat?
Kleemola kertoo, että vanhemmat kysyvät välillä uutisten lukemisesta ja kannustavat lukemaan niitä.
”Varsinkin mummi on aika innokas tietämään, mitä netistä tulee”, Rajamäki sanoo.
Näin kävi Hodgsonille muutama vuosi sitten samoihin aikoihin, kun vanhemmatkin aikoivat alkaa seurata, mitä netissä hänelle tapahtuu. ”On tullut epämääräistä porukkaa ehdottamaan vähän kyseenalaisia juttuja kyseenalaisen nuorelle tyypille”, Hodgson kertoo.
Tilanne on muuttunut: ”Tässä kohdin ei ole enää tarvetta ohjeille ja neuvoille, kun pystyy enemmän ajattelemaan omilla aivoilla, ja vähän suodattamaan, millainen tyyppi toinen oikeasti on.”
Mikä on totta?
”Siellä on paljon sellaistakin, joka ei ole totta”, Huurne sanoo sosiaalisen median uutisvirrasta.
Tämän vuoksi Kleemola havainnoi Tiktokissa, onko sisällön tuottanut saanut tunnuksen siitä, että tili on aitouden ja luottamuksen lisäämiseksi vahvistettu.
Rajamäki sanoo, että mieli turtuu helposti kiivaassa kuvavirrassa, mutta alustat tarjoavat keinoja rajata, mitä haluaa katsoa. ”Tiktokissa pystyy periaatteessa siistimään, mitä videoita haluaa nähdä, ja se antaa videoita sen perusteella, mitä olet katsonut”, hän kertoo.
Hiljattain Kleemola luki jostain tiedon, että joidenkin tutkijoiden mukaan maailma muuttuisi elinkelvottomaksi jo noin 50 vuoden kuluttua. ”Aloin miettiä, että jos tämä on uutta tietoa, miksi siitä ei puhuta tyyliin Kympin uutisissa. Siksi oletin, että tieto ei ole totta.”
”Jos jokin tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin on. Samoin jos joku vaikuttaa liian suurelta”, Hodgson tiivistää.
Aamulehti ja Ilta-Sanomat kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.