Suomen on mentävä Natoon vaikka ilman Ruotsia – viimeistään heinäkuussa testataan, onko Naton avointen ovien politiikka voimassa

Ulkoministeri Pekka Haaviston tiistaisten lausuntojen rivien välistä voi lukea, että vaikka julkisuudessa puhutaan yhteisestä tiestä Natoon, kulisseissa on pohdittu myös Suomen liittymistä sotilasliittoon ennen Ruotsia.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) puhui tiistaina eduskunnassa järjestämässään lehdistötilaisuudessa kieli keskellä suuta ja vakuutti, että Suomi ja Ruotsi jatkavat Nato-matkaa yhdessä.

24.1. 17:15

Aamulehti

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) muotoili tiistaina aamupäivällä eduskunnan valtiosalissa pitämässään tiedotustilaisuudessa sanansa kieli keskellä suuta. Toimittajat utelivat ministeriltä Suomen Nato-matkan koukeroista ja etenkin siitä, voisiko Suomi liittyä Natoon ilman Ruotsia.

Tiistaina aamulla Haavisto oli sanonut Ylelle, että Suomen on syytä arvioida tilannetta, jos tapahtuu ”jotain sellaista, joka pidemmällä aikavälillä estäisi Ruotsin hankkeen etenemisen”.

Lehdistötilaisuudessa Haavisto korosti, että tarvetta uuteen arvioon ei ole, sillä ”vielä ei ole sellaista tietoa, että Ruotsin tie olisi lopullisesti pystyssä”. Haavisto sanoi sekä Suomen että Naton kannan olevan, että Suomen ja Ruotsin tie kohti Nato-jäsenyyttä jatkuu yhdessä.

Lue lisää: Ruotsin ja Turkin välien kärjistyminen aiheuttaa viikkojen lykkäyksen Nato-hakuun – Haavisto veti sanojaan takaisin

Haaviston mukaan Suomella ei ole olemassa mitään B-suunnitelmaa Natoon pyrkimisessä. Rivien välistä voi kuitenkin lukea, että jonkinlaisesta varasuunnitelmasta on ainakin keskusteltu sisäpiireissä. Suomi tuskin odottaa loputtomiin Ruotsin ja Turkin Nato-solmujen avautumista.

Sen Haavisto myönsi selkeästi, että Ruotsin mielenosoitusten ja etenkin Turkin Tukholman-lähetystön edustalla viikonloppuna tapahtuneen koraaninpolttoepisodin jälkeen Turkin johdosta kuuluneet jyrähdykset ovat niin voimakkaita, että neuvotteluissa on nyt edessä useamman viikon tauko.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin vaalikampanjalle tapahtumat Ruotsissa ovat kuin taivaan lahja. Kiistoja Ruotsin kanssa pidetään varmasti esillä koko vaalikampanjan ajan, sillä riitely Ruotsin ja Naton kanssa nostattaa mielikuvaa vahvasta johtajasta.

Vaalien jälkeen äänensävyt voivat Turkissa muuttua nopeasti, oli vallassa sitten Erdoğan tai joku muu. On hyvä muistaa, ettei Turkki ole missään neuvottelujen vaiheessa vastustanut Naton laajentumista.

Lue lisää: Turkki peruu Ruotsin puolustus­ministerin vierailun Ankaraan

Lue lisää: Äärioikeistolais­poliitikko poltti Koraanin Tukholmassa, Turkki tuomitsi teon islamin vastaisena

Lue lisää: Turkissa mielenosoittajat polttivat Ruotsin lipun

Vilnassa huipputärkeä kokous

Haavisto korosti lehdistötilaisuudessa Vilnassa heinäkuussa järjestettävän Nato-huippukokouksen tärkeyttä. Siellä testataan, onko Naton avointen ovien politiikka voimassa.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat Natolle iso arvovaltakysymys. Jos kaksi puolustusliiton pohjoisten alueiden puolustamisen kannalta tärkeää maata eivät Natoon halustaan huolimatta pääse, järjestön uskottavuus joutuu koetukselle. Jos jäsenyyksien hyväksyminen pitkittyy yli Vilnan huippukokouksen, on se Natolle kriisin paikka.

Luultavasti painostus Turkkia kohtaan kovenee, jos se jatkaa prosessin jarruttamista vielä vaalien jälkeen. Esimerkiksi F-16 -hävittäjäkaupat Yhdysvaltain kanssa ja päivitysten saaminen Turkissa jo oleviin hävittäjiin ovat hyvä ruuvi, jota kiristämällä Turkin mieli saattaa hyvinkin kääntyä.

Lue lisää: Turkin ulkoministeri yritti edistää maan janoamia hävittäjäkauppoja vierailulla Yhdysvalloissa

Jos Vilnassa ollaan valmiita hyväksymään jäseneksi vain Suomi, Suomi tuskin kieltäytyy. Ruotsin jäsenyys olisi todennäköisesti vain ajan kysymys, eivätkä Nato-ovet sulkeutuisi lopullisesti.

Poliittisen kaupankäynnin lisäksi kiistassa on kysymys myös erilaisista yhteiskunnista ja arvoista. Yhteensovittaminen voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Naton jäsenmaiden joukkoon mahtuu erilaisuutta ja eriäviä näkemyksiä.

Pitää muistaa myös se, että Suomi haki Naton jäsenyyttä vain reilut puoli vuotta sitten. Suomen jäsenyyttä koskeva liittymisasiakirja allekirjoitettiin 5.7.2022. Jos jäsenyys sinetöidään Vilnassa heinäkuussa, prosessi on ollut todella nopea.

Mitä tekee Unkari?

Suomen ja Ruotsin kannalta olisi ihanteellista, jos maat hyväksytään sotilasliittoon yhtä aikaa. Kummankin maan johto on korostanut maiden välistä yhteistyötä ja yhteistä polkua kyllästymiseen asti.

Kysymys ei ole pelkästään perinteisestä pohjoismaisesta yhteistyöstä vaan myös Naton puolustussuunnitelmista. Pohjoisten alueiden puolustus on noussut yhä tärkeämmäksi viime vuosina. Kokonaisuus on monimutkainen. Sen hallitsemiseen tarvitaan kaikkia Pohjoismaita.

Vaikka huomio on viime viikkoina keskittynyt ennen kaikkea Turkkiin, myöskään Unkari ei ole vielä jäsenyyksiä ratifioinut. Haavisto ei ollut tiistaina huolissaan siitä, etteikö näin tapahtuisi.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on ollut toimissaan arvaamaton. Vitkuttelullaan hän on halunnut näpäyttää sekä EU:ta että Suomea niiden kriittisestä suhtautumisesta Unkarin oikeusvaltiokehitykseen. Orbán on myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin kaveri.

Orbán haluaa pitää yllä hyviä suhteita myös Turkkiin. Tämä saattaa olla yksi tärkeä tekijä siinä, ratifioiko Unkari helmikuussa vai ei.

Jos Unkari jostain syystä siirtää Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifiointia, huolen rypyt Suomen johdossa varmasti syvenevät, ja alkaa pohdinta siitä, kuinka pitkälle Orbán on valmis menemään.

Syy todelliseen huoleen koittaa kuitenkin vasta heinäkuussa, jos Suomea ei hyväksytä Naton jäseneksi Vilnan huippukokouksessa, Ruotsin kanssa tai ilman.

Yhdysvaltain presidentinvaalit järjestetään marraskuussa 2024. Ensi kesän jälkeen vaalikampanjaa käydään Yhdysvalloissa jo täysillä vuoden 2024 esivaalien lähestyessä. Silloin Eurooppa ja sen Nato-kuviot jäävät ison meren takana väkisinkin taka-alalle.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut