Taysin syöpälääkäri löysi uusia keinoja ennustaa suolistosyövän uusiutumista

Kaisa Lehtomäki kehitti väitöskirjassaan keinoja tunnistaa tehostettua seurantaa tarvitsevia suolistosyöpäpotilaita.

Tampereen yliopistollisen sairaalan syöpätautien erikoislääkäri Kaisa Lehtomäki rentoutuu muun muassa hiihtoladulla ja leikkimällä lumisotaa perheen lasten kanssa.

24.1. 6:00

Aamulehti

Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Se aiheuttaa toiseksi eniten syöpäkuolemia. Suolistosyöpä uusiutuu noin 25 prosentilla potilaista, joilla taudin on arvioitu alun perin olevan paikallinen.

”Paikallinen syöpä pyritään aina hoitamaan parantavasti eli leikkaamalla. Paikallisen syövän paranemisennuste on aika hyvä eli 75–80 prosenttia”, Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) syöpätautien erikoislääkäri Kaisa Lehtomäki sanoo. ”Aina syöpä ei löydy paikallisena. Silloin ennuste laskee.”

Liitännäissyöpälääkehoitoa annetaan heille, joilla taudin uusimisriskin arvioidaan leikkauksen jälkeen olevan koholla. Hoitona voidaan käyttää suun kautta annettavaa kapesitabiinia. Osalla oheen lisätään lisäksi suoneen annettava oksaliplatiini. Molemmat ovat solunsalpaajia.

”Potilaat, joilla kasvain on pieni ja pinnallinen, eikä kasvaimessa nähdä patologin tutkimuksessa riskitekijöitä, ohjataan suoraan seurantaan. Valintaan vaikuttaa myös potilaan toimintakyky.”

Seurannassa potilaita seurataan paksusuolen tähystyksen, tietokonetomografiakuvantamisen ja verestä mitattavan CEA-merkkiaineen avulla.

Etäpesäkkeitä lähettäneessä taudissa ainoa tie paranemiseen on etäpesäkekirurgia. Mikäli syöpää ei saada enää leikattua, edetään etenemistä jarruttavalla lääkehoidolla.

Kuka?

Kaisa Lehtomäki

Ikä. 38 vuotta.

Kotipaikka: Tampere. Syntyperäinen tamperelainen.

Työ: Syöpätautien erikoislääkäri Taysissa. Erityisosaamisalueena mahasuolikanavan syövät. Vastuualueena iäkkäiden syöpäpotilaiden hoito. Kliininen opettaja eli opettaa tulevia lääkäreitä Tampereen yliopistossa. Tekee yliopistossa myös syöpään liittyvää tutkimusta.

Perhe: Aviopuoliso ja kolme lasta (7, 11 ja 13 vuotta).

Rentoutuu: Hiihtää, juoksee, pyöräilee. Koko perheen vaellukset Lapissa. Talvella lumileikit, kuten lumisota, lumiliukumäkien ja -linnojen rakentaminen lasten kanssa. Kesällä leikitään vesisotaa.

Väitös: Lehtomäen väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa perjantaina 20.1.2023. Aihe: Päätöksenteko parantavalla tavoitteella hoidetun suolistosyövän hoidossa.

Monta alaryhmää

Syöpäpotilaat jaetaan tiettyihin alaryhmiin patologis-anatomisen luokituksen avulla. ” Ongelmallista on, että suolistosyövillä alaryhmiä on paljon”, Lehtomäki sanoo. "Jokaisella alaryhmällä uusiutumisriski on vähän erilainen.

Käytössä olevilla seurantamenetelmillä mahdollista jäännöstautia leikkauksen jälkeen ei pystytä kaikilta potilailta tunnistamaan kuten ei myöskään kaikkia niitä, joilla sairauden uusimisriski jää edelleen koholle liitännäissyöpälääkehoidon päätyttyä. Tunnistamatta jää myös osa heistä, joilla taudin uusiutuminen on epätodennäköistä.

Lue lisää: Leukemian hoitoon uusi tehokas lääkeyhdistelmä – Merkittävä löytö Tampereella saattaa pelastaa monen lapsen hengen

Mikä?

Suolistosyövät

Mahasuolikanava. Mahasuolikanavan syövillä tarkoitetaan ruokatorveen, mahaan, haimaan, maksaan ja suolistoon eli koko kanavaan liittyviä syöpiä.

Suolistosyövät. Kolmanneksi yleisimpiä syöpiä Suomessa, kun mukaan lasketaan sekä paksusuolen että peräsuolen syövät. Sairauksien ilmaantuvuus on kasvanut, mutta kuolleisuus pienentynyt.

Keski-ikä sairastumiselle: 71 vuotta.

Uusia tapauksia 2020: Yhteensä 3 620. Miehiä 1 971. Naisia 1 649.

Kuolleisuus 2020: Ensisijainen kuolinsyy 1 292 potilaalla.

Suolistosyöpien seurannassa on jo vuosikymmeniä käytetty niin kutsuttua CEA-merkkiainetta. CEA on veren valkuaisaine, jonka pitoisuus nousee suolistosyöpää sairastavan ihmisen veressä. Se on tällä hetkellä ainoa veren merkkiaine, jota suositellaan käytettäväksi suolistosyövän seurannassa.

“Laboratorio antaa CEA:lle tietyt viiterajat. Mikäli merkkiaine nousee viiterajan yli, täytyy arvoon reagoida.”

Lue lisää: Tamperelaistutkija löysi tärkeitä merkkiaineita, joiden avulla lasten leukemia­hoidoista voidaan saada entistä parempia

Uusia näkökulmia

Lehtomäki tutki merkkiaineen vaihtelua 20. tammikuuta tarkastetussa väitöskirjassaan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että potilailla, joilla saattoi olla pientä, hyvinkin hienovaraista merkkiaineen liikettä ylöspäin viiterajojen sisällä liitännäishoidon aikana, ennuste oli huonompi kuin heillä, joilla CEA-arvo nousi väliaikaisesti viiterajan ylärajan tuntumaan ja tuli sieltä taas alas liitännäishoidon lopussa.

”Tieto avaa uusia näkökulmia siihen, että suolistosyöpäpotilaiden seurannassa myös viiterajan sisällä olevilla muutoksilla on merkitystä.”

Tutkimuksessa havaittiin myös, että liitännäissyöpälääkehoidon jälkeinen koholla oleva interleukiini-6-pitoisuus auttaa tunnistamaan potilaita, joilla on kohonnut taudin uusiutumisriski. Erityisesti potilaita, joiden CEA-arvo oli normaali.

Interleukiini-6 on elimistön immuunipuolustukseen liittyvä valkuaisaine, jonka avulla valkosolut viestivät. Sitä erittyy tulehduksissa ja silloin, kun syöpäsolut tunkeutuvat kudokseen. Interleukiini-6 ei ole käytössä suolistosyöpien seurannassa.

Lehtomäki osoitti, että merkkiaineita yhdistelemällä sairauden uusiutuminen voitiin havaita jo ennen kuvantamista.

”Uudet löydökset auttavat meitä syöpää hoitavia lääkäreitä suunnittelemaan kunkin potilaan seurannan yksilöllisemmin. Voimme tunnistaa paremmin potilaita, joiden sairauden uusimisriski on koholla ja myös heitä, joiden riski taudin uusiutumiselle on pieni.”

Kaisa Lehtomäen mielestä opiskelijoiden opettaminen ja heidän kanssaan työskenteleminen auttaa jaksamaan henkisesti kuormittavaa työtä.

Karkulaisten jäljille

Elimistöön jääneiden syöpäsolujen jäljittämiseen tarvitaan kuitenkin vieläkin parempia menetelmiä, sillä elimistöön voi jäädä syöpäsolujen karkulaisia, vaikka syöpäsolukko saadaan leikattua pois eikä kuvantamistutkimuksissa näy mitään huolestuttavaa.

”Mikään kuva ei näytä yksittäisiä soluja, eikä täydellä varmuudella voida sanoa, onko elimistössä jäljellä syöpäsoluja.”

Karkulaisten tavoittamiseen tarvitaan huippuherkkiä menetelmiä.

Yksi syöpätutkimuksen kuuma alue maailmalla on menetelmä, joka löytää elimistössä piilevät merkit jäljelle jääneestä syövästä muita aiempia menetelmiä huomattavasti tarkemmin.

Kiertävä kasvain-dna-menetelmällä verestä jäljitetään syöpäsolujen perimän tiettyjä muunnoksia, joita ei terveissä soluissa esiinny. ”Menetelmä on ensimmäinen, joka tavoittaa elimistöön jääneet tunkeilijat, joita ei muuten nähdä.”

Menetelmä on hyvin kallis ja vaatii paljon dataa ja datankäsittelyosaamista. Lehtomäki arvioi, että menetelmän saamiseen potilaskäyttöön tarvitaan vielä vuosia.

”Kiertävä kasvain-dna olisi erittäin tärkeä työkalu syövän diagnostiikassa ja hoidon valinnassa, sillä se antaisi tarkkoja vastauksia muun muassa siihen, kuka potilas liitännäishoidosta oikeasti hyötyy ja kuka ei hoitoa enää tarvitse”, Lehtomäki sanoo. ”Syöpälääkkeet eivät ole kovin kilttejä lääkkeitä. Jos hoitoja annetaan vain varmuuden vuoksi, ihmiselle aiheutetaan haittaa ja riskeerataan elämänlaatua. Siksi potilaita halutaan säästää turhilta hoidoilta.”

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut